Talousarvioesitys 2021
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 23 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 000 |
Yhteensä | 1 000 |
2021 talousarvio | 23 550 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 22 550 000 |
2019 tilinpäätös | 19 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle vuonna 2015, minkä jälkeen määrärahatasoa on nostettu 8 milj. eurosta ensi vuoden 23,6 milj. euroon. Vuonna 2022 määrärahaan on tarkoitus tehdä vielä miljoonan euron pysyvä korotus, jolloin se nousisi edelleen 24,6 milj. euroon. Turvakotien määrä on noussut viime vuosina 19 turvakodista 29:ään, ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 211:een. Tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa sijaitsee vähintään yksi turvakoti.
Ns. Istanbulin sopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi) edellyttää, että tarjolla on riittävästi turvakotipaikkoja. Euroopan neuvoston asukaslukuun perustuvan suosituksen mukaisesti Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Kyseessä on kuitenkin laskennallinen suositus, jossa ei huomioida maan väkivaltatilannetta eikä muita erityispiirteitä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että THL on tekemässä selvitystä, jossa arvioidaan turvakotipaikkojen todellinen tarve ja siihen liittyvät kustannukset. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista arvioida lisäpaikkojen tarvetta, niiden alueellista kattavuutta sekä valtion rahoituksen riittävyyttä. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös turvakotien esteettömyyteen.
Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseen sekä turvakotien esteettömyyden parantamiseen.
Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää riittävien turvakotipaikkojen lisäksi myös muita toimia, kuten matalan kynnyksen auttamispalveluita, ammattilaisten koulutusta sekä valtakunnallisia seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja palveluja. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan riittävät resurssit sekä myös pysyvät rakenteet, joilla varmistetaan työn pitkäjänteisyys. Tämä edellyttää myös järjestötyön turvaamista, sillä monilla järjestöillä on keskeinen tehtävä mm. matalan kynnyksen tukipalveluiden järjestämisessä.
Valiokunta viittaa momenteille 25.01.50 sekä 33.03.04 tehtyihin määrärahalisäyksiin, jotka on osoitettu mm. naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa tekeville järjestöille sekä THL:lle tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen liittyvän toimenpideohjelman toimeenpanoon.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 25 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.