Talousarvioesitys 2021

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin määräraha on 128,3 milj. euroa, josta suurin osa käytetään Tulevaisuuden sote- ja terveyskeskusohjelmaan. Määrärahalla vahvistetaan nykyistä palvelurakennetta ja parannetaan peruspalvelujen saatavuutta, ikäihmisten hoitoa ja hoivaa sekä kehitetään mielenterveyspalveluja mielenterveysstrategian mukaisesti. Sote-keskus-ohjelman toimenpiteillä tähdätään myös osaltaan hoitotakuun toteuttamisen edellytysten parantamiseen, mihin on varattu sekä tälle että ensi vuodelle 60 milj. euroa. Lisäksi määrärahaa käytetään mm. kuntoutuksen kehittämiseen (4 milj. euroa) sekä työkykyohjelman resursointiin (1,4 milj. euroa).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustason mielenterveyspalveluiden resursseissa, palveluvalikoimassa, osaamisessa sekä hoitoketjujen toimivuudessa on huomattavia puutteita, jotka ovat koronaepidemian vuoksi edelleen pahentuneet. Merkittävimmät puutteet ovat etenkin niiden nuorten, työikäisten ja ikääntyvien kohdalla, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää työ- tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamia palveluja. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden lähipalvelut ovat riittämättömät. Peruspalveluiden toimimattomuus heijastuu kuormituksena ja hoitojonoina edelleen erikoissairaanhoitoon.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta vahvistetaan perusterveydenhuollossa. Palvelujen parantamiselle antaa hyvän pohjan vuosille 2020—2030 laadittu kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6). Ensivaiheessa strategian toimeenpano painottuu mm. palvelujen kehittämiseen, ja tavoitteena on, että vuonna 2022 perustason palveluissa on käytössä vaikuttavaksi todetut menetelmät eri ikäryhmien yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon.

Valiokunta korostaa ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä sekä niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen lisäämistä. Valiokunta kiirehtii perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskevan hankkeen etenemistä ja pitää välttämättömänä, että siihen sisältyy myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito. On myös määriteltävä selkeästi, mitkä mielenterveyden palvelut sisältyvät perustason hoitoon, sekä huolehdittava koulutetun henkilöstön riittävyydestä ja koulutusmahdollisuuksista.

Valiokunta painottaa mielenterveyspalveluiden parantamista myös julkisen talouden näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöt ovat jo merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. OECD:n raportin (Health at a glance: Europe 2018) mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa, vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja varhainen tunnistaminen on tärkeää paitsi yksilöiden ja heidän läheistensä näkökulmasta myös julkisen talouden kannalta. Avun tarve on kasvanut entisestään koronakriisin aikana, ja kriisin jäljet näkyvät kansantaloudessa pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Koronaepidemia on vaikuttanut kielteisesti monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään, ja etenkin perheiden eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös monien palvelujen saatavuus ja käyttö on heikentynyt. Esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jäi maalis—elokuussa 2020 puuttumaan lähes 590 000 vastaanottokäyntiä. Myös palvelujen alueellisessa saatavuudessa on ollut suuria eroja, kun henkilöstö on monilla paikkakunnilla joutunut siirtymään koronatehtäviin. Alaikäisten patoutunut avun tarve on syksyn aikana alkanut purkautua myös lastensuojeluun.

Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen parantamista. On myös tärkeä vahvistaa moniammatillisia palveluja, joissa arvioidaan sektorirajat ylittäen mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sivistys- ja nuorisotoimeen liittyvien palveluiden tarve. Voimavaroja tarvitaan näin ollen mm. neuvoloihin, opiskeluhuoltoon, perhepalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Valiokunta toteaa, että tehokkaat ja toimivat perustason palvelut ovat myös osa lastensuojelua, millä voidaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 lisätalousarvioissa kunnille on osoitettu merkittäviä lisäresursseja, joista nimenomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin osoitettiin 112,3 milj. euroa (VaVM 13/2020 vp — HE 88/2020 vp). Tämä oli osa laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitettiin yhteensä noin 320 milj. euron rahoitus. Vuoden 2021 talousarviossa myös lastensuojelun ja sen valvonnan voimavaroja lisätään, kun lastensuojelun jälkihuollon laajentaminen korottaa kuntien valtionosuutta 12 milj. eurolla (28.90.30) ja lastensuojelun valvontaa vahvistetaan yhdellä henkilötyövuodella (33.02.05).

Koronakriisillä on kuitenkin kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, jolloin tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jatkotoimien arviointia varten on tärkeää, että kansallisen lapsistrategian valmistelussa on tarkasteltu koronakriisin vaikutuksia lasten oikeuksiin ja asemaan.¹⁾ Jo julkaistua, lähinnä alustavia havaintoja ja akuutteja vaikutuksia käsittelevää raporttia täydennetään vielä kuluvan vuoden aikana valmistuvalla jatkoraportilla.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös lapsiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa laadittavien vaikutusarvioiden kattavuuteen.

Iäkkäiden palvelujen parantamiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin, mm. ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoitusta koskeva lainmuutos astui voimaan 1.10.2020, josta lähtien henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan 1.4.2023. Samalla (1.10.2020) tulivat voimaan myös säännökset välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottamisesta sekä henkilöstön rakenteesta ja osaamisesta. Näin varmistetaan, että välittömään asiakastyöhön on käytettävissä asiakkaiden tarpeita vastaava henkilöstöresurssi. Uusien tehtävien (iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitus) vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan ensi vuonna 52,8 milj. eurolla.

Valiokunta on tyytyväinen myös vuosille 2020—2023 laadittuun laatusuositukseen sekä poikkihallinnolliseen Ikäohjelmaan, jotka julkaistiin 1.10.2020. Molempien julkaisujen teema-alueet käsittelevät mm. toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, ikäystävällistä asumista sekä asiakaslähtöisesti toteutettuja palveluja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistusten toimeenpanoa seurataan ja että eri teema-alueiden toimenpiteille osoitetaan riittävät resurssit. On tärkeää, että palvelujärjestelmää kehitetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi järjestelmäksi, joka edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona selviytymistä.

Samalla on huolehdittava, että iäkkäiden palvelujen toimivuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan myös poikkeustilanteissa. Saadun selvityksen mukaan noin viidennes kunnista ja kuntayhtymistä rajoitti viime keväänä kotihoidon käyntejä ainakin osalta vanhusasiakkaita. Epidemia sulki myös harrastus- ja päivätoimintaa, mikä lisäsi iäkkäiden yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Myös omaishoidon ja saattohoidon palvelut supistuivat, mahdollisuudet intervallihoitoon vähenivät, minkä lisäksi monet vammaisten tarvitsemat palvelut vähenivät.

Vanhuspalvelujen uudistamisen toisen vaiheen teemat painottuvat mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, johon momentin määrärahasta on varattu 22 milj. euroa. Valiokunta pitää näitä painopisteitä perusteltuina ja korostaa, että jatkovalmistelussa varmistetaan kuntien mahdollisuudet suoriutua tehtävistään.

Mitä tulee omaishoidon kehittämiseen, valiokunta muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi ilman omaishoitajien panosta. Tuoreen tutkimuksen²⁾ mukaan iäkkäiden hoidon kustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa enemmän kuin nykyisin. Omaishoidon kehittäminen on siten perusteltua niin inhimilliseltä kuin myös kansantalouden kannalta, joten sen resursointiin on tärkeä kiinnittää huomiota myös pitkällä aikavälillä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että omaishoidon palvelut on usein suunnattu ikäihmisille, vaikka omaishoidon tuella hoidetaan myös lapsia. Jatkossa on tarpeen arvioida lapsiperheille sopivia palveluja. Valiokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, että kolmannes (28 %) työvoimasta huolehtii työnsä ohessa sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi apua tarvitsevasta läheisestään. Jatkossa on siksi tärkeä selvittää mahdollisuudet ja tarpeet sellaiseen ennaltaehkäisevään tukeen, jolla voitaisiin helpottaa työssä käyvän väestön jaksamista ja vähentää osaltaan ennenaikaista työelämästä poistumista.

Momentin määrärahaa (vuoden 2020 talousarviossa 200 000 euroa) käytetään myös toimiin, joilla parannetaan ruotsin kielen asemaa pääkaupunkiseudun hoito- ja hoivapalveluissa. Valiokunta kiirehtii määrärahan käyttämistä ruotsin kielen taitoa parantaviin toimiin ja painottaa riittävän kielikoulutuksen huomioon ottamista myös kuntien järjestämässä henkilöstökoulutuksessa.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2021 vp (19.3.2021)

Momentille esitetään 17,5 milj. euron määrärahalisäystä, joka on tarkoitettu kunnille käytettäväksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyviin avustuksiin. Saadun selvityksen mukaan määräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn, sekä lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.

Valiokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena, sillä nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli jo ennen koronaepidemiaa puutteita, jotka ovat edelleen pahentuneet. Epidemia ja etäkoulu ovat näkyneet lisääntyneenä polarisaationa hyvin ja heikommin pärjäävien lasten ja nuorten välillä. Hyvinvoivissa perheissä on pystytty tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista, mutta perheissä, joissa on esim. taloudellisia vaikeuksia, jaksamis-, mielenterveys- tai päihdeongelmia, lapset ja nuoret ovat jääneet entistä enemmän yhteiskunnan palveluiden varaan.

Julkinen palvelujärjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan riittävällä tavalla nuorten tukitarpeisiin. Epidemia on jopa heikentänyt avun ja tuen saantia esimerkiksi kuntien opiskeluhuoltopalveluissa, kun koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöä on siirretty koronan jäljitys- ja rokotustehtäviin. Myös muiden palvelujen väheneminen tai niiden tarjoaminen etäyhteyksin on saattanut pahentaa ja pitkittää nuorten ongelmia. Tuen ja avun tarpeesta kertoo osaltaan se, että nuorten yhteydenotot esim. Kriisipuhelimeen lisääntyivät tuntuvasti vuoden 2020 aikana.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Oikea-aikaisen avun varmistamiseksi valiokunta painottaa matalan kynnyksen moniammatillista tukea sekä tiivistä yhteistyötä mm. koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä järjestöjen kesken. On myös välttämätöntä, että hallitus arvioi nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita edelleen seuraavien lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

Valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyden perustason palveluiden vahvistamista ja toteaa, että palveluiden saatavuuden parantaminen vaatii pysyviä ratkaisuja. Valiokunta viittaa myös eduskunnan viime joulukuussa hyväksymään lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mm. mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoon pääsyn nopeuttamista (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp).

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)

Momentille ehdotetaan 39 milj. euroa lasten ja nuorten tukitoimiin, joilla lievennetään koronavirusepidemian aiheuttamia haittoja. Määrärahasta käytetään 16 milj. euroa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja 23 milj. euroa päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien palvelujen parantamiseen. Määrärahalisäys on osa ns. lasten ja nuorten 111 milj. euron tukipakettia, johon sisältyy lisäpanostuksia myös mm. oppimisvajeen vähentämiseen.

Koronaepidemiaa on esiintynyt eri kunnissa ja alueilla hyvin eri tavalla ja siten myös sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset vaihtelevat alueittain huomattavasti. On siksi perusteltua, että lisärahoitusta ei osoiteta laskennallisten valtionosuuksien kautta, vaan se osoitetaan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksina hakumenettelyn kautta. Näin tuki kohdistuu selkeämmin niille kunnille, joissa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on koronaepidemian vuoksi lisääntynyt.

Valiokunta painottaa erityisesti ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta. Valiokunta korostaa myös oppilas- ja opiskeluhuollon toimivuutta ja mielenterveyspalveluiden hyvää saatavuutta kouluterveydenhuollossa.

On myös tärkeää, että valtionavustuksiin liittyvät hakukriteerit ja raportointivelvollisuudet ovat selkeitä, sillä valtionavustusten hakumenettelyt aiheuttavat kunnissa runsaasti hallinnollista työtä ja edellyttävät myös hyvää osaamista hakemusten laatimisessa.

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)