Talousarvioesitys 2021

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 59 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.

THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tehokkuus

Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)


Alkoholitutkimussäätiölle	343 000
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille	720 000
Suomen Syöpäyhdistykselle	881 000
Näkövammaisten keskusliitolle	133 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle	388 000
Yhteensä	2 465 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Bruttomenot	93 891	86 587	90 072
Bruttotulot	36 488	31 800	30 800
Nettomenot	57 403	54 787	59 272

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	10 839
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	7 519

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot
— myyntituotot	9 866	10 000	10 000
Tuotot yhteensä	9 866	10 000	10 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot	-	20	20

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
— erilliskustannukset	5 765	5 700	5 700
— osuus yhteiskustannuksista	2 107	2 300	2 300
Kustannukset yhteensä	7 872	8 000	8 000

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	1 994	2 000	2 000
Kustannusvastaavuus, %	125	125	125

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2019 toteutuma	2020 varsinainen talousarvio	2021 esitys

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus	15 561	13 000	12 000
— EU:lta saatava rahoitus	2 603	2 500	2 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus	371	300	300
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot	8 087	6 000	6 000
Tuotot yhteensä	26 622	21 800	20 800

Hankkeiden kokonaiskustannukset	34 793	28 500	27 200

Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)	-8 171	-6 700	-6 400
Omarahoitusosuus, %	23	24	24

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

	2019 toteutuma	htv	2020 arvio	htv	2021 tavoite	htv

Hyvinvointi	13 427	159	12 122	157	12 610	150
Kansanterveysratkaisut	20 003	198	18 183	196	18 916	191
Järjestelmät	10 112	83	9 525	82	9 908	81
Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut	16 736	199	15 586	197	16 214	193
Terveysturvallisuus	15 162	170	13 854	168	14 410	163
Tietopalvelut	18 451	141	17 317	139	18 014	135
Yhteensä	93 891	950	86 587	939	90 072	913

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Covid-19 -epidemian torjunnan ja hallinnan resurssien määräaikainen vahvistaminen (10 htv)	800
Eduskunnan lisäys; Hotus / ruotsinkielinen materiaali	-100
Käypähoitosuosituksen käännökset ruotsinkielelle (HO 2019 kertaluonteinen)	-600
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunta	150
Oikeuslääketieteen erikoislääkäreiden palkkakustannuksiin	600
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpano	46
Vanhuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot	800
Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen	500
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-192
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	207
Palkkausten tarkistukset	1 415
Tasomuutos	859
Yhteensä	4 485

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	59 272 000
2020 IV lisätalousarvio	5 002 000
2020 I lisätalousarvio	12 800 000
2020 talousarvio	54 787 000
2019 tilinpäätös	54 083 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 022 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 59 272 000 euroon nähden on 750 000 euroa, josta 650 000 euroa aiheutuu Valtion rokotetutkimuskeskuksen perustamisesta aiheutuvan tulonmenetyksen kompensoinnista ja 100 000 euroa siirrosta momentilta 32.50.03 kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaattorin rahoitukseen.

2021 talousarvio	60 022 000
2020 VII lisätalousarvio	1 509 000
2020 IV lisätalousarvio	5 002 000
2020 I lisätalousarvio	12 800 000
2020 talousarvio	54 787 000
2019 tilinpäätös	54 083 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Laaturekisterit

Sote-alan laaturekistereiden ylläpito on säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi 1.5.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella (553/2019). Laaturekistereitä on pilotoitu, ja pysyvä toiminta voisi alkaa vuonna 2021, mutta sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä huolimatta talousarvioesitykseen ei sisälly toiminnan vaatimaa pysyvää rahoitusta. Ilman lisärahoitusta laaturekisteriin liittyvät pilotit voivat jatkua jonkin aikaa, mutta kansallisena toimintana hanke hidastuu tai pysähtyy kokonaan.

Valiokunta toteaa, että laaturekisterit ovat yhtenäinen ja kustannustehokas tapa hoidon laadun sekä vaikuttavuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi. Ne parantavat potilasturvallisuutta sekä palveluiden yhdenvertaisuutta ja ovat keskeinen työkalu tiedolla johtamisen parantamisessa. Ne tuottavat myös arvokasta aineistoa tieteelliselle tutkimukselle. Koronavirusepidemia on tuonut selvästi esiin pitkäjänteisesti rakennetun ja ajantasaisen tiedonkeruun tarpeellisuuden ja korostanut tarvetta saada vertailukelpoista laatu- ja vaikuttavuustietoa toteutuneista palveluista ja hoidosta.

Valiokunta lisää 1 400 000 euroa laaturekisteritoimintaan ja korostaa, että toiminnan rahoitus tulee saada pysyvälle pohjalle.

Istanbulin sopimuksen täytäntöönpano

Momentin määrärahasta osoitetaan 150 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE), joka on Istanbulin sopimuksen edellyttämä pysyvä poikkihallinnollinen koordinaatioelin. Se vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018—2021 sisältää 46 toimenpidettä, jotka kohdentuvat eri hallinnonaloille.

Valiokunta toteaa, että toimikunnan rahoituksen tulee olla pysyvä, jotta se pystyy koordinoimaan ja seuraamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toimeenpanoa.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää monipuolisia toimia, kuten matalan kynnyksen auttamispalveluita, ammattilaisten koulutusta sekä valtakunnallisia seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja palveluja. Se edellyttää myös riittäviä resursseja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle, mihin mm. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova asiantuntijatyöryhmä GREVIO kiinnitti huomiota ensimmäisessä Suomea koskevassa raportissaan syyskuussa 2019.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelma

Hallitus esittää momentille 46 000 euron lisäystä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, mikä kattaa noin 0,5 henkilötyövuoden työpanoksen. Tämän lisäksi kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaattorin rahoitukseen osoitetaan 100 000 euroa, josta käytetään osa silpomisen estämisen toimintaohjelman jalkauttamistyöhön.

Edellä mainitun toimintaohjelman (STM:n Julkaisuja 2019:1) tarkoituksena on lisätä ammattilaisten tietoa ja ylläpitää osaamista sekä välittää tietoa riskissä oleville ryhmille. Lisäksi siinä suositellaan aiempaa vahvemmin toimia jo leikattujen tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja heille tarjottavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Käytännössä tämä edellyttää mm. koulutuksen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan ammattilaisille, hoitopolkujen kehittämistä, tiedotusta sekä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa.

Valiokunta katsoo, että resurssit ovat em. lisäyksistä huolimatta edelleen niukat, sillä toimintaohjelman toimeenpano vaatii monipuolisia toimenpiteitä. Valiokunta painottaa myös tutkimustiedon hankkimista silpomisen läpikäyneiden määristä ja silpomisen yleisyydestä Suomessa sekä sen terveysvaikutuksista.

Valiokunta lisää 100 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyn toimenpideohjelman edistämiseen.

Harvinaissairauksien koordinointi

Saadun selvityksen mukaan harvinaissairauksia on tuhansia, ne ovat hyvin erilaisia ja niitä on noin 300 000 suomalaisella. Niihin kohdistuvat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vajaa 20 prosenttia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista. Hoito on jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin, mutta sen rinnalle tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota, joka tukee ja luo rakenteet yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Valtakunnallisen koordinaation arvioidaan parantavan mm. sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia, mikä toisi myös kustannussäästöjä erikoissairaanhoitoon. Koordinaation vahvistaminen on myös eräs painopistealue vuosia 2019—2023 koskevassa harvinaissairauksien kansallisessa ohjelmassa, mutta sille ei ole toistaiseksi voitu osoittaa erillistä rahoitusta.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa harvinaissairauksien koordinointiin.

Yhteenveto:

Valiokunta lisää momentille yhteensä 2 050 000 euroa, josta osoitetaan

— 1 400 000 euroa laaturekisteritoimintaan
— 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon
— 100 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimeenpano-ohjelman edistämiseen sekä
— 250 000 euroa harvinaissairauksien valtakunnalliseen koordinaatioon.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 62 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 956 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 161 000 euroa asiakastietolain toimeenpanosta, 157 000 euroa covid-19-lääkehankinnan ja THL:n lääketukkukaupan toiminnan vahvistamisesta, 1 541 000 euroa covid-19-testauskapasiteetin ylläpitämisestä, 6 025 000 euroa covid-19-viruskantojen sekvensoinnista, 75 000 euroa kansallisen covid-19-tartunnanjäljitystyön tehostamisesta, 800 000 euroa kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien ylläpitämisestä covid-19-pandemian aikana, 600 000 euroa pandemiarokotusten suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvista kuluista, 1 000 000 euroa THL:n perustoiminnan varmistamisesta ja 600 000 euroa pandemiaviestinnästä.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.

2021 III lisätalousarvio	10 956 000
2021 talousarvio	62 072 000
2020 tilinpäätös	74 098 000
2019 tilinpäätös	54 083 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 10 956 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 3 673 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa aiheutuu covid-19-epidemian testauskapasiteetin ylläpitämisestä, 2 415 000 euroa covid-19-viruskantojen geneettisen variaation seurannasta ja 858 000 euroa viestintäkampanjoista muun muassa rokotekattavuuden lisäämiseksi.

2021 IV lisätalousarvio	3 673 000
2021 III lisätalousarvio	10 956 000
2021 talousarvio	62 072 000
2020 tilinpäätös	74 098 000
2019 tilinpäätös	54 083 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 3 673 000 euroa.