Talousarvioesitys 2021
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Kotouttamisen tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotouttamista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi rakentamalla yhden luukun moniammatillisia kotouttamis- ja osaamiskeskuksia sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluita. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan muun muassa valtionavustuksilla. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita.
Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Kiintiöpakolaisten määrä on 1 050 henkilöä vuonna 2021.
Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 55 026 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahoja v. 2021.
Kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden syntyyn. Osaajien työperusteista maahanmuuttoa edistetään oleskelulupamenettelyjä nopeuttamalla, Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana vahvistamalla ja kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumisen ja jäämisen vahvistamisella. Lisäksi lisätään työelämän vastaanottavuutta ja monimuotoisuutta. Huomiota kiinnitetään myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan mm. kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen. Talent-toimintaan arvioidaan käytettävän 2 milj. euroa momentin 32.01.05 määrärahoja. Talent Explorer -avustuksiin arvioidaan käytettävän 1,5 milj. euroa momentin 32.20.40 määrärahoja. Avustuksella tuetaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Talent Hub -toimintamallin kehittämiseen arvioidaan käytettävän 2 milj. euroa momentin 32.30.40 määrärahoja. Mallin tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen.
Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat | 2 959 | 2 340 | 2 479 |
| — joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä | 98 | 200 | 200 |
| Perheenyhdistämiset | 795 | 1 200 | 1 200 |
| Kiintiöpakolaiset | 810 | 850 | 1 050 |
| Pakolaisia yhteensä | 4 564 | 4 390 | 4 729 |
| Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä | 19 489 | 15 236 | 14 478 |
| Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä | 180 | 250 | 275 |
Luvun nimike on muutettu.
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 8 991 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan. Kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa laajennetaan. Työelämän vastaanottavuutta edistetään laatimalla työelämän monimuotoisuusohjelma.
Hallitusohjelman mukaisesti panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen ja työperusteiseen maahanmuuttoon. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Ulkomailta tulevan työvoiman lupakäytäntöjen on oltava riittävän joustavia ja nopeita.
Helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotouttamisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.
Kotoutumistyön mallin mukaisesti kehitetään maahanmuuttajien palveluprosessia. Maahanmuuttajien palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista sekä ohjausta, kieli- ja kotoutumiskoulutusta sekä kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutuksen sisältöä, kuten omakielistä yhteiskuntaorientaatiota ja työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 1 311 000 |
| Kotouttamisen osaamiskeskus | 830 000 |
| Valtionavustukset | |
| — Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta | 3 000 000 |
| — Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut | 3 000 000 |
| — Avustukset järjestöille ja muille toimijoille | 850 000 |
| Yhteensä | 8 991 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotouttamistehtävät (-2 htv) (siirto momentille 32.01.01) | -140 |
| Kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentaminen | -1 000 |
| Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet | -1 000 |
| Määräaikaiset asiantuntijat (siirto momentille 32.01.03) | -1 400 |
| Yhteensä | -3 540 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 talousarvio | 8 991 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 II lisätalousarvio | -1 500 000 |
| 2020 talousarvio | 12 531 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 881 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 8 891 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 100 000 euroa talousarvioesityksen 8 991 000 euroon nähden aiheutuu kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaattorin rahoituksen siirrosta momentille 33.03.04.
| 2021 talousarvio | 8 891 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 II lisätalousarvio | -1 500 000 |
| 2020 talousarvio | 12 531 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 881 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille ehdotetaan 8,9 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta pitää hyvänä, että panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen ja työperusteiseen maahanmuuttoon. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrärahalla helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta.
Valiokunta katsoo, että kotoutumisen parantaminen ja jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ovat tärkeitä keinoja työvoiman lisäämiseksi. Työvoiman saatavuusongelmaan ei ole löydettävissä ratkaisua pelkästään kotimaisen työvoiman työllisyysasteen nostolla, vaan tarvitaan myös keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Tärkeää on myös, että viranomaiset valvovat, että työmarkkinoilla toimitaan rehellisesti ja noudatetaan työehtoja ja lakeja.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 8 891 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 26.40.01 kausityölain ja ulkomaalaislain muutoksen edellyttämiin digitaalisten järjestelmien kehittämiseen.
| 2021 III lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 8 891 000 |
| 2020 tilinpäätös | 11 031 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 881 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 171 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.
Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Arvio vuoden 2021 pakolaiskiintiöksi on 1 050 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.
Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.
| 2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
| Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) | 1 367 | 3 000 | 2 550 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Paluumuuttajien kustannukset | 2 500 000 |
| — Toimeentulotuki 6 kk | 200 000 |
| — Toimeentulotuki 5 v | 300 000 |
| — Erityiskustannukset | 1 400 000 |
| — Heimoveteraanit | 600 000 |
| Laskennalliset korvaukset pakolaisista (14 478 henkilöä; 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) | 46 460 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 120 800 000 |
|---|---|
| — Toimeentulotuki (2 063 euroa/vuosi/hlö) | 29 852 000 |
| — Erityiskustannukset (2 140 euroa/vuosi/hlö) | 30 975 000 |
| — Tulkkipalvelut (1 132 euroa/vuosi/hlö) | 16 376 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 43 597 000 |
| Alkukartoituksen kustannukset(2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) | 1 400 000 |
| Yhteensä | 171 160 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alaikäisten yksintulleiden jälkihuollon ikärajan nosto | 2 600 |
| Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannukset | -7 674 |
| Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos | -13 493 |
| Pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) | 1 040 |
| Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilön tasoon | 1 100 |
| VN-päätös 175 haavoittuvassa asemassa olevat | 2 269 |
| Yhteensä | -14 158 |
| 2021 talousarvio | 171 160 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 185 318 000 |
| 2019 tilinpäätös | 201 619 847 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 171 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:
1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.
Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.