Talousarvioesitys 2021
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2021 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2021 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tukeva toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.
Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2021:
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat | |||
---|---|---|---|
— Digikypsyysindeksi (itsearvio, 1—5) | 3,01 | 3,01 | > 3,1 |
Henkilötyövuodet | Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | |||||
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Työ- ja elinkeinoministeriö | 408 | 400 | 400 | 3,64 | > 3,6 | > 3,6 |
ELY-keskukset | 2 966 | 2 920 | 2 893 | 3,7 | > 3,6 | > 3,6 |
Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 150 | 3 085 | 3 326 | 3,54 | > 3,5 | > 3,5 |
Geologian tutkimuskeskus | 419 | 410 | 415 | 3,65 | 3,75 | 3,8 |
Business Finland | 647 | 722 | 704 | 3,1 | > 3,5 | > 3,5 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | 208 | 215 | 217 | 3,7 | > 3,8 | > 3,8 |
Patentti- ja rekisterihallitus | 415 | 428 | 421 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto | 259 | 264 | 264 | 3,5 | 3,8 | 3,8 |
Energiavirasto | 82 | 76 | 85 | 3,7 | > 3,9 | > 3,9 |
Yhteensä | 8 554 | 8 520 | 8 725 | 3,6 | > 3,7 | > 3,7 |
---|
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Suomen talous ja vienti ovat kärsineet merkittävästi koronapandemiasta, mikä on muistuttanut talouden sopeutumiskyvyn tärkeydestä. Kriisistä toipumisessa suomalaisten yritysten nykyistä monipuolisempi vientitoiminta ja menestyminen kansainvälisissä arvoverkostoissa olisi erittäin tärkeää.
Tilastokeskuksen mukaan1) koronapandemia on näyttäytynyt vientiyrityksissä eri tavoin ja toimialan sisäistä vaihtelua on paljon. Viennin romahdus vuoden 2020 alussa on kohdistunut erityisesti suuriin yrityksiin, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat pärjänneet ulkomaankaupassa paremmin erityisesti palvelualoilla. Tämä on heijastunut laajasti työntekijöihin, koska suurten yritysten vienti koskettaa suurempaa työntekijäjoukkoa kuin pk-yritysten vienti.
Valiokunta tuo esiin, että Suomi tarvitsee koronakriisistä noustakseen entistä enemmän kansainvälistä kasvua tavoittelevia, innovatiivisia yrityksiä sekä ulkomaisia Suomeen investoivia yrityksiä. Tämän päämäärän saavuttamiseen tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2021 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2021 enintään 34 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Luvun perusteluja täydennetään siten, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR-Yhtymä Oy:n kanssa vuosille 2021—2030 enintään 40 000 000 euron sopimus, jonka perusteella VR-Yhtymä Oy hankkii uuden yöjunarungon vaunukaluston yöjunaliikenteen palvelutason parantamiseksi.
Selvitysosa:Kestävä matkailu 2030 -ohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö korottaa yöliikenteen palvelutasoa VR:n kanssa neuvoteltavassa enintään yhdeksänvuotisessa henkilöjunaliikenteen ostosopimuksessa vuoden 2022 alusta siten, että VR käynnistää vuoden 2021 aikana yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankinnan. Kyseessä olisi yhdeksän makuuvaunun ja kahdeksan autovaunun kokonaisuus.
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Luvun perusteluja täydennetään siten, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR-Yhtymä Oy:n kanssa vuosille 2021—2030 enintään 40 000 000 euron sopimus, jonka perusteella VR-Yhtymä Oy hankkii uuden yöjunarungon vaunukaluston yöjunaliikenteen palvelutason parantamiseksi.
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 333 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Hallituksen esitykset (kpl) | 6 | 30 | 35 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 43 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 0 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 13 | 20 | 25 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 40 995 | 43 921 | 46 833 |
Bruttotulot | 7 536 | 8 500 | 8 500 |
Nettomenot | 33 459 | 35 421 | 38 333 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 724 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 965 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkistonjärjestäminen (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 23.01.01) | 67 |
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 24.01.01) | 215 |
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen lisätehtävä (-1 htv) (siirto momentille 32.01.09) | -80 |
EU- ja kansainvälisten rahoitusvälineiden käyttöönotto | 400 |
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha | 233 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 300 |
Kotouttamistehtävät (2 htv) (siirto momentilta 32.50.03) | 140 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019) | 300 |
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (-3 htv) (siirto momentille 32.01.09) | -240 |
Työperäisen maahanmuuton hallinto (1 htv) (siirto momentilta 26.01.01) | 75 |
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu | -24 |
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus | -600 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -103 |
Palkkausten tarkistukset | 829 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 1 400 |
Yhteensä | 2 912 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 38 333 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 531 000 |
2020 talousarvio | 35 421 000 |
2019 tilinpäätös | 33 700 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 668 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 38 333 000 euroon nähden on 335 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 50 000 euroa osatyökykyisten työkykyohjelmaan osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja ja 775 000 euroa siirtona momentilta 32.01.03 Ohjaamojen tukirakenteen rahoitukseen sekä vähennyksenä 400 000 euroa siirtona momentille 32.01.05 EU- ja kansainvälisten rahoitusvälineiden neuvontapalvelun palkkaus- ja muihin menoihin ja 90 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 arkistojen järjestämiseen.
2021 talousarvio | 38 668 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 1 185 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 531 000 |
2020 talousarvio | 35 421 000 |
2019 tilinpäätös | 33 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 668 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 833 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 80 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 80 000 euroa EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaan jatkuvan oppimisen uudistukseen ja 80 000 euroa siirtona momentilta 32.01.08 kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisen siirtymisestä vuodelle 2022 sekä vähennyksenä 775 000 euroa siirtona momentille 32.01.02 monialaisten palvelujen tukirakenteeseen, 100 000 euroa siirtona momentille 32.01.06 harmaan talouden torjuntaohjelman rahoitukseen, 82 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 Suomen jäsenyyteen IAEA:n hallintoneuvostossa vuosina 2021—2024 ja 36 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 laajennetun hankintatuen tehtäviin.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavasta jatkuvan oppimisen uudistukseen liittyvästä ammattibarometrin kehittämisestä ja ohjauksen vahvistamisesta. Ohjauksen avulla tuetaan koulutusvalintoja, jotka lisäävät vihreän siirtymän ja digitaalisia taitoja. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
2021 III lisätalousarvio | -833 000 |
2021 talousarvio | 38 668 000 |
2020 tilinpäätös | 37 137 000 |
2019 tilinpäätös | 33 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 833 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 80 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 566 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu
1) 100 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 100 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)
3) 106 000 euroa vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
4) 20 000 euroa teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
5) 20 000 euroa teollisuuden vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja teolliseen palveluvientiin (RRF pilari3)
6) 220 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 100 000 euroa aiheutuu energiainfrastruktuuri-investoinneista, 100 000 euroa uuden energiateknologian investoinneista, 20 000 euroa teollisuuden prosessien suorasta sähköistämisestä ja vähähiilistämisestä, 20 000 euroa teollisuuden vähähiilisyydestä, kiertotaloudesta, digitaalisuudesta ja teollisesta palveluviennistä, 106 000 euroa vähähiiliseen vedyn sekä hiilidioksidin talteenotosta ja hyödyntämisestä ja 220 000 euroa siirtona momentilta 32.01.02 jatkuvan oppimisen uudistukseen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista hallinnollisista resursseista, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
2021 IV lisätalousarvio | 566 000 |
2021 III lisätalousarvio | -833 000 |
2021 talousarvio | 38 668 000 |
2020 tilinpäätös | 37 137 000 |
2019 tilinpäätös | 33 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 566 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu
1) 100 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 100 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)
3) 106 000 euroa vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
4) 20 000 euroa teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
5) 20 000 euroa teollisuuden vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja teolliseen palveluvientiin (RRF pilari3)
6) 220 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 184 926 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,3 | > 4,0 | > 4,0 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 212 988 | 204 918 | 219 926 |
Bruttotulot | 34 871 | 30 000 | 35 000 |
Nettomenot | 178 117 | 174 918 | 184 926 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 30 092 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 25 198 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 7 943 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | -32 | - | - |
Tuotot yhteensä | 7 911 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 553 | 6 000 | 6 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 756 | 2 000 | 2 000 |
Kustannukset yhteensä | 7 309 | 8 000 | 8 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 602 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 108 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 6 665 | 8 000 | 8 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 227 | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 132 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 616 | 2 500 | 2 500 |
Tuotot yhteensä | 9 640 | 10 500 | 10 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 11 094 | 12 000 | 12 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 454 | -1 500 | -1 500 |
Omarahoitusosuus, % | 13 | 13 | 13 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumisavustusten käsittely | 280 |
Kalatalouden valvonta (1 htv) | 65 |
L-vastuualueen lisäresurssit | 850 |
L-vastuualueen lisäresurssit (siirto momentilta 31.10.20) | 900 |
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen | 600 |
Osaajapulan koordinointi (siirto momentille 32.30.51) | -1 200 |
Pitkään perhevapailla olevien työllistymisen parantaminen (6 htv) | 340 |
Pk-yritysten rekrytuen maksatukset (HO 2019) | 450 |
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (-7 htv) (siirto momentille 31.10.20) | -504 |
Uuden metsitystukijärjestelmän hallinnointi ja hallinnoinnin kehittäminen (siirto momentilta 30.40.22) | 315 |
Uusiutuvan energian direktiivin (REDII) toimeenpano | 240 |
Vuokrien indeksikorotus ja vastaava säästö | 21 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 1 699 |
Palkkausten tarkistukset | 5 632 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 500 |
Tasomuutos | -180 |
Yhteensä | 10 008 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 184 926 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 886 000 |
2020 II lisätalousarvio | 7 920 000 |
2020 I lisätalousarvio | 500 000 |
2020 talousarvio | 174 918 000 |
2019 tilinpäätös | 173 223 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 185 801 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 184 926 000 euroon nähden on 875 000 euroa, mistä 280 000 euroa aiheutuu asuinrakennusten öljylämmityksen luopumisavustusten käsittelyresurssien siirrosta momentilta 35.20.56, 400 000 euroa yrittäjille suunnatun Early Warning -toimintamallin rahoituksesta ja 195 000 euroa oikeudellisen tuen tehtävien siirrosta momentilta 32.01.03.
2021 talousarvio | 185 801 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 2 126 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 886 000 |
2020 II lisätalousarvio | 7 920 000 |
2020 I lisätalousarvio | 500 000 |
2020 talousarvio | 174 918 000 |
2019 tilinpäätös | 173 223 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 185 801 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 304 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 220 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen ja 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti, kertaluonteisesti 60 000 euroa lajisuojelun lupatehtävään, 80 000 euroa jätelain tuottajavastuun valvontaan ja raportointiin, 105 000 euroa turveyrittäjien neuvontaan ja tukien käsittelyyn, 775 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 monialaisten palvelujen tukirakenteeseen, 220 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51 Perhevapailta töihin -hankkeen rahoitukseen, 210 000 euroa siirtona momentilta 32.01.03 työllisyyden kuntakokeilujen asiakastukeen, 105 000 euroa siirtona momentilta 30.40.22 joutoalueiden metsitystuen hallinnointiin sekä vähennyksenä 81 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa ja 450 000 euroa pk-yritysten rekrytointitukikokeilun aloituksen siirtymisestä vuoteen 2022.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista jatkuvan oppimisen uudistukseen liittyvästä palvelujärjestelmän uudistamisesta ja ohjaus- ja validointitoiminnasta sekä Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamisesta. Jatkuvan oppimisen uudistuksella tuetaan koulutusvalintoja, jotka lisäävät vihreän siirtymän ja digitaalisia taitoja. Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistaminen tukee digitalisaatiotavoitetta, kun Ohjaamoiden yhteydessä kehitetään digitaalista verkko-ohjausta sekä mielen hyvinvoinnin tuen sähköisiä alustoja. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
2021 III lisätalousarvio | 1 304 000 |
2021 talousarvio | 185 801 000 |
2020 tilinpäätös | 187 350 000 |
2019 tilinpäätös | 173 223 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 304 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 220 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 565 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Lisäys 1 785 000 euroa aiheutuu lisääntyneistä asiantuntijaresursseista koronapandemian johdosta. Vähennys 220 000 euroa ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat EU:n elpymisrahaston (RRF) määrärahan siirrosta momentille 32.01.01.
2021 IV lisätalousarvio | 1 565 000 |
2021 III lisätalousarvio | 1 304 000 |
2021 talousarvio | 185 801 000 |
2020 tilinpäätös | 187 350 000 |
2019 tilinpäätös | 173 223 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 565 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 199 731 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,0 | > 4,0 | > 4,0 |
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 188 599 | 197 021 | 200 131 |
Bruttotulot | 1 354 | 400 | 400 |
Nettomenot | 187 245 | 196 621 | 199 731 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 24 362 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 22 970 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Digitaalisten palvelujen kehittäminen (HO 2019) | -10 000 |
Kohti oppisopimusta -malli | 200 |
Määräaikaiset asiantuntijat (siirto momentilta 32.50.03) | 1 400 |
Nuorten palvelujen integraation, toimintatapojen ja vaikuttavuuden vahvistaminen | 2 500 |
Pk-yritysten rekrytuen tietojärjestelmämuutokset (HO 2019) | 900 |
Tie työelämään -verkkopalvelu (siirto momentille 32.30.51) | -246 |
Työllisyyden kuntakokeilu | 1 084 |
Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden järjestäminen (siirto momentilta 32.30.51) | 2 100 |
Palkkausten tarkistukset | 4 672 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 500 |
Yhteensä | 3 110 |
2021 talousarvio | 199 731 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 24 108 000 |
2020 II lisätalousarvio | 21 800 000 |
2020 talousarvio | 196 621 000 |
2019 tilinpäätös | 185 853 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 411 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Muutos talousarvioesityksen 199 731 000 euroon nähden on 9 680 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 650 000 euroa Tie työelämään -portaalin ylläpitoon osana hallituksen kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien mukaista osatyökykyisten työkykyohjelmaa ja 10 000 000 euroa TE-palvelujen digitalisaatio -hankkeen rahoituksen siirtona momentilta 32.30.51 sekä vähennyksenä 775 000 euroa Ohjaamojen tukirakenteen rahoituksen siirtona momentille 32.01.01 ja 195 000 euroa oikeudellisen tuen tehtävien siirrosta momentille 32.01.02.
2021 talousarvio | 209 411 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 608 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 24 108 000 |
2020 II lisätalousarvio | 21 800 000 |
2020 talousarvio | 196 621 000 |
2019 tilinpäätös | 185 853 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 209,4 milj. euroa.
TE-toimistojen toimintamenoihin esitetään työllisyyden kuntakokeiluun 1,1 milj. euron lisäystä. Kuntakokeilussa eräitä TE-toimistojen tehtäviä siirretään kokeilualueen kuntien tehtäväksi vuosina 2021—2023. Valiokunta pitää kannatettavana, että kokeilulla selvitetään, lisäisikö työllisyyttä edistävien tehtävien hoitaminen kuntatasolla palvelujen vaikuttavuutta, sekä kerätään tietoa tulevan päätöksenteon tueksi. Työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden parantaminen on erittäin tärkeää, koska se heijastuu positiivisesti talouteen työllisyyden kasvun kautta.
Valiokunta pitää hyvänä, että kokeiluilla sovitetaan yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Valiokunta näkee monia mahdollisia positiivisia vaikutuksia ja synergiaetuja kokeilussa. Valiokunta tuo kuitenkin esiin tehtävien yhteensovittamiseen liittyvät haasteet. Kokeilun perimmäisen tavoitteen toteutuminen vaarantuu, jos palveluketjut eivät ole saumattomia. Valiokunta korostaa, että työnhakijoille tulee varmistaa laadukkaat palvelut kuntakokeiluun liittyvistä hallinnollisista haasteista huolimatta sekä huolehtia saumattomasta palvelujen siirtymästä. Erityisesti vastavalmistuneiden nuorten, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille, työllisyydestä tulisi pitää huolta kuntakokeiluissa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kokeilu olisi kustannusneutraali, eikä siitä aiheudu yllättäviä kuluja kunnille.
Suomessa tulisi uudistaa ja joustavoittaa työmarkkinoita taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Yritysten kasvua rajoittava tekijä on puute osaavasta työvoimasta. Tällä hetkellä työnhakijoiden osaaminen ja yritysten tarpeet eivät kohtaa. Valiokunta korostaa, että kuntakokeiluissa tulisi myös etsiä ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan, mikä edistäisi työllisyyttä ja vahvistaisi yritysten kasvua.
Valiokunta korostaa, että myös kokeilun ulkopuolelle jääville työnhakijoille ja työnantajille tulee varmistaa hyvät palvelut TE-toimistojen asiakkaina. On tärkeää ylläpitää palvelukykyä sekä varmistaa palvelujen laatu ja vaikuttavuus myös jatkossa TE-toimistoissa.
Kuntakokeilun johdosta työllisyys- tai työttömyysetuusmäärärahoja ei ole esitetty lisättäväksi tai vähennettäväksi, vaan lähtökohtana on nykyisen kaltainen palvelutaso. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palvelujen kysyntä tulee kasvamaan kokeilussa tehostuvan työnhakijoiden henkilökohtaisen ohjauksen myötä. Tämä todennäköisesti lisää resurssitarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota määrärahojen ja resurssien ajantasaiseen seurantaan ja kustannusten ennakoitavuuteen.
Valiokunta pitää hyvänä, että tulevien kuntakokeilujen vaikutusten seurantaa ja arviointia on parannettu merkittävästi. Kaikkiin kokeiluihin siirretään yhtäläiset asiakasryhmät, ja kokeiluja seurataan kaikille yhteisillä mittareilla. Lisäksi helmikuussa 2021 käynnistyy kokeilujen VN TEAS -tutkimus pysyvien rakenteiden kehittämisen tueksi. Kannatettavaa on myös se, että työ- ja elinkeinoministeriö tulee julkaisemaan säännöllistä seurantatietoa julkisen tietoportaalin kautta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 411 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 105 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 60 000 euroa turvetuotannon vähenemisen takia toimeentulonsa menettävien ohjaukseen ja neuvontaan ja 1 255 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51 TE-toimistojen aulapalveluihin ja vähennyksenä 210 000 euroa siirtona momentille 32.01.02 työllisyyden kuntakokeilujen asiakastukeen.
2021 III lisätalousarvio | 1 105 000 |
2021 talousarvio | 209 411 000 |
2020 tilinpäätös | 243 137 000 |
2019 tilinpäätös | 185 853 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 105 000 euroa.
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 864 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Osuus ydintoiminnasta tulosalueittain (%) | |||
---|---|---|---|
— asiakastoimeksiannot | - | 25 | 23 |
— tiede ja innovaatiot | - | 22 | 26 |
— geotietokeskus | - | 28 | 28 |
— muu ydintoiminta | - | 25 | 23 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) | 30,5 | 20 | 25 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 47 342 | 45 302 | 45 864 |
Bruttotulot | 15 262 | 13 000 | 13 000 |
Nettomenot | 32 080 | 32 302 | 32 864 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 282 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 450 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 544 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | 83 | - | - |
Tuotot yhteensä | 8 627 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 639 | 5 650 | 5 650 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 064 | 1 750 | 1 750 |
Kustannukset yhteensä | 7 703 | 7 400 | 7 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 924 | 600 | 600 |
Kustannusvastaavuus, % | 112 | 108 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 2 865 | 2 800 | 2 800 |
— EU:lta saatava rahoitus | 2 223 | 1 000 | 1 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 372 | 1 200 | 1 200 |
Tuotot yhteensä | 6 460 | 5 000 | 5 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 9 193 | 10 000 | 10 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -2 733 | -5 000 | -5 000 |
Omarahoitusosuus, % | 30 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -207 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 69 |
Palkkausten tarkistukset | 700 |
Yhteensä | 562 |
2021 talousarvio | 32 864 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 32 302 000 |
2019 tilinpäätös | 32 248 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 364 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 32 864 000 euroon nähden aiheutuu GTK International Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamisesta.
Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain (167/2011) muuttamisesta siten, että Geologian tutkimuskeskus voi eriyttää kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvan asiantuntijapalveluiden vientitoiminnan perustettavalle uudelle osakeyhtiölle 1.1.2021 alkaen. GTK International Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö.
2021 talousarvio | 33 364 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 84 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 32 302 000 |
2019 tilinpäätös | 32 248 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 211/2020 vp) laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain (167/2011) muuttamisesta, jota ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Tämän vuoksi momentilta vähennetään muutoksen toimeenpanoa varten varattu määräraha 500 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 864 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 483 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös GTK International Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain (167/2011) muuttamisesta siten, että Geologian tutkimuskeskus voi keskittää Geologian tutkimuskeskukselle kansainvälisiä asiantuntijapalveluita koskevan hallinnan perustettavalle uudelle osakeyhtiölle. GTK International Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö, jonka omistajaohjauksesta ja osakkeiden hallinnoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa perustettavan GTK International Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen ja vähennyksenä 17 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
2021 III lisätalousarvio | 483 000 |
2021 talousarvio | 32 864 000 |
2020 tilinpäätös | 34 386 000 |
2019 tilinpäätös | 32 248 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 483 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös GTK International Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 104 000 euroa.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.
Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.
Hallitusohjelman mukaisesti Business Finland kohdentaa toimintaansa kiertotalouden, elintarvike- ja puutuotealan ohjelmatoimintaan, matkailun edistämisohjelmaan sekä luovien alojen kasvua tukevaan Creative Business Finland -ohjelmaan.
Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2021—2022. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosina 2019—2022 yhteensä 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään puolet.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Rahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) | 2,7 | < 3,5 | < 3,0 |
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) | 67 | > 56 | > 56 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 80 304 000 |
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus | 5 500 000 |
Kiertotalouden edistäminen | 1 000 000 |
Creative Business Finland | 1 000 000 |
Talent-toiminta | 2 000 000 |
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen | 1 000 000 |
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | 500 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 9 800 000 |
Yhteensä | 101 104 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 94 366 | 99 571 | 101 204 |
Bruttotulot | -1 407 | 100 | 100 |
Nettomenot | 95 773 | 99 471 | 101 104 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 594 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 18 295 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | 500 |
Dubain maailmannäyttelyn osallistumiskulut | -1 000 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) | 2 000 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -279 |
Palkkausten tarkistukset | 412 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 1 000 |
Yhteensä | 1 633 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 101 104 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 763 000 |
2020 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 talousarvio | 99 471 000 |
2019 tilinpäätös | 97 474 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 504 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi.
Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 101 104 000 euroon nähden aiheutuu EU- ja kansainvälisten rahoitusvälineiden neuvontapalvelun palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.01.
2021 talousarvio | 101 504 000 |
2020 VII lisätalousarvio | 46 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 2 763 000 |
2020 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 talousarvio | 99 471 000 |
2019 tilinpäätös | 97 474 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 101,5 milj. euron määrärahaa.
Business Finlandin toimintamenoihin esitetään viennin ja kansainvälistymisen edistämistoimien vahvistamiseksi 2 milj. euron lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Lisäys käytetään pääosin ulkomaanverkoston vahvistamiseen. Lisäksi kansainvälisten osaajien houkutteluun (Talent-toiminta) esitetään suunnattavaksi 2 milj. euroa.
Saadun selvityksen mukaan yritysten kansainvälistymispalveluiden kysyntä on vilkastunut koronapandemiasta huolimatta. Valiokunta pitää tärkeänä ulkomaanverkoston vahvistamista. Maailmalla tarvitaan suomalaisia asiantuntijoita löytämään kontakteja ja etsimään uusia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Yritysten myynti- ja markkinointiosaamisessa on useissa viennin katsauksissa tunnistettu puutteita. Valiokunta pitää hyvänä, että kansainvälistymispalveluissa panostetaan sekä myynti- ja markkinointiosaamisen että digitaalisen liiketoiminnan parantamiseen. Valiokunta pitää hyvinä myös Business Finlandin toiminnassa tehtyjä strategisia muutoksia, jotka tukevat kansainvälisen kasvun ohjelman tavoitteita. Esimerkiksi suuryritysten parempi huomioiminen markkinoilla sekä miljardiluokan liiketoimintamarkkinoihin suuntautuminen ovat tärkeitä, koska suuryritykset nk. veturiyrityksinä vetävät mukanaan pk-yrityksiä suurempiin konsortioihin.
Suomen matkailuvienti on niiden alojen joukossa, joihin koronapandemia on vaikuttanut eniten. Kesällä kotimaanmatkailu kasvoi runsaasti, mutta alueellinen vaihtelu oli huomattavaa, eikä riittänyt paikkaamaan ulkomaista matkailukysyntää kuin paikoin. Tilanteeseen ei ennakoida merkittävää parannusta vielä vuonna 2021.
Valiokunta katsoo, että kriisin myötä tarve uusien toimintamallien ja matkailupalveluiden kehittämiselle on kasvanut. Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vastata matkailun muutokseen. Matkailuyrityksiä tulee tukea ja kannustaa kehittämään omaa toimintaansa.
Valiokunta tukee esitettyä lisärahoitusta, jolla tuetaan matkailuyritysten ponnistuksia. Valiokunta korostaa, että on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, joilla turvataan Suomen kilpailukyky matkailumarkkinoilla koronakriisin aikana sekä sen väistyessä. Matkailun kestävän kasvun ja uudistumisen aikaansaaminen edellyttää vahvaa panostusta kansallisiin koordinoiviin toimenpiteisiin. Valiokunta katsoo, että matkailun edistämistyössä Visit Finlandin työn ja toimintaresurssien vahvistaminen on tärkeää.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 504 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 760 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 60 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 300 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 3 000 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3), 200 000 euroa teollisuuden uudistumisen ja palveluviennin kasvattamiseen (RRF pilari3) ja 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamiseen sekä -teknologioihin (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Lisäyksestä 200 000 euroa aiheutuu teollisuuden vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalista uudistumista sekä teollisen palveluviennin kasvattamista tukevasta ohjelmasta, 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamisen ja -teknologian tukemisesta, 300 000 euroa luovien alojen rakennetuen toimeenpanosta, 60 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tuesta ja 3 000 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineellä rahoitettavista kokonaisuuksista, joista 3 700 000 euroa kohdentuu koronakriisistä kärsineille aloille ja kansainvälisen kasvun kärkiin sekä 60 000 euroa rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseen. Uudistukset edistävät elinkeinoelämän vihreää siirtymää ja digitalisaatiota sekä näihin liittyen globaalien markkinamahdollisuuksien hyödyntämistä. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
2021 III lisätalousarvio | 3 760 000 |
2021 talousarvio | 101 504 000 |
2020 tilinpäätös | 112 280 000 |
2019 tilinpäätös | 97 474 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 760 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 60 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1), 300 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3), 3 000 000 euroa matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen (RRF pilari3), 200 000 euroa teollisuuden uudistumisen ja palveluviennin kasvattamiseen (RRF pilari3) ja 200 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamiseen sekä -teknologioihin (RRF pilari3). Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 004 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu
1) 134 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
2) 400 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)
3) 100 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
4) 100 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)
5) 400 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)
6) 100 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
7) 100 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin (RRF pilari3)
8) 40 000 euroa teollisuuden uudistumisen ja palveluviennin kasvattamiseen (RRF pilari3)
9) 40 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 40 000 euroa aiheutuu teollisuuden vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalista uudistumista sekä teollisen palveluviennin kasvattamista tukevasta ohjelmasta, 40 000 euroa luovien alojen rakennetuesta, 100 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämisestä, 100 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöjen tukemisesta, 400 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen tukemisesta, 134 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen tukemisesta, 400 000 euroa veturiyrityshankkeista, 100 000 euroa avainalojen vauhdittamisesta ja osaamisen vahvistamisesta ja 100 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Lisäyksestä 590 000 euroa aiheutuu Dubain maailmannäyttelyn viivästymisestä.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineellä rahoitettavista kokonaisuuksista, joista 1 280 000 euroa kohdentuu koronakriisistä kärsineille aloille ja kansainvälisen kasvun kärkiin sekä 134 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenotolla ja hyödyntämisellä ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseen. Uudistukset edistävät elinkeinoelämän vihreää siirtymää ja digitalisaatiota sekä näihin liittyen globaalien markkinamahdollisuuksien hyödyntämistä.
2021 IV lisätalousarvio | 2 004 000 |
2021 III lisätalousarvio | 3 760 000 |
2021 talousarvio | 101 504 000 |
2020 tilinpäätös | 112 280 000 |
2019 tilinpäätös | 97 474 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 004 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu
1) 134 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
2) 400 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)
3) 100 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
4) 100 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)
5) 400 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)
6) 100 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
7) 100 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin (RRF pilari3)
8) 40 000 euroa teollisuuden uudistumisen ja palveluviennin kasvattamiseen (RRF pilari3)
9) 40 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 361 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.
Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.
Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa. Tiedon tarve korostuu erityisesti tilanteessa, jossa on tehtävä suuria ja nopeita päätöksiä reagoitaessa terveyskriisin laukaisemaan talouskriisiin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | - | > 3,8 |
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | - | > 3,8 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 25,5 | 26,0 | 26,0 |
Kilpailuvalvonta | 68,4 | 70,0 | 72,0 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 45,0 | 49,5 | 49,5 |
Kuluttajaneuvonta | 53,7 | 52,0 | 52,0 |
Hallintopalvelut | 15,1 | 17,5 | 17,5 |
Yhteensä | 207,7 | 215 | 217 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 17 386 | 17 949 | 18 721 |
Bruttotulot | 382 | 360 | 360 |
Nettomenot | 17 004 | 17 589 | 18 361 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 195 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 459 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n yhteistyöasetuksen toimeenpano (8 htv) | 650 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 187 |
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) | -250 |
Matkanjärjestäjien vakuusvalvontaresurssien vähennys | -130 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -64 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -37 |
Palkkausten tarkistukset | 416 |
Yhteensä | 772 |
2021 talousarvio | 18 361 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 365 000 |
2020 talousarvio | 17 589 000 |
2019 tilinpäätös | 15 268 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 361 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 99 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 harmaan talouden ohjelman mukaiseen data-analytiikan hyödyntämiseen korruption ja väärinkäytösten torjunnassa sekä vähennyksenä 1 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
2021 III lisätalousarvio | 99 000 |
2021 talousarvio | 18 361 000 |
2020 tilinpäätös | 18 200 000 |
2019 tilinpäätös | 15 268 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 99 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla annetussa asetuksessa (720/2014) määritellyistä tehtävistä aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 157 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2021 alusta lukien.
Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 990 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sähköinen asiointi (%) | 87,1 | 86,2 | 87,5 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 51 947 | 46 700 | 49 157 |
— muut tuotot | 543 | - | - |
Tuotot yhteensä | 52 490 | 46 700 | 49 157 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 45 582 | 44 922 | 48 851 |
— osuus yhteiskustannuksista | 10 644 | 10 500 | 12 492 |
Kustannukset yhteensä | 56 226 | 55 422 | 61 343 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 736 | -8 772 | -12 186 |
Kustannusvastaavuus, % | 94 | 84 | 80 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 58 794 | 55 422 | 58 324 |
Bruttotulot | 52 552 | 46 700 | 49 167 |
Nettomenot | 6 242 | 8 722 | 9 157 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 952 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 790 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 400 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 35 |
Yhteensä | 435 |
2021 talousarvio | 9 157 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -1 450 000 |
2020 talousarvio | 8 722 000 |
2019 tilinpäätös | 4 079 907 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 157 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 2 701 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 2 700 000 euroa aiheutuu yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon siirtymisestä vuodelle 2022 ja 1 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
2021 III lisätalousarvio | -2 701 000 |
2021 talousarvio | 9 157 000 |
2020 tilinpäätös | 6 569 938 |
2019 tilinpäätös | 4 079 907 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 2 701 000 euroa.
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 857 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset eräiden tuotteiden markkinavalvontaa koskevan lain (1137/2016) ja kemikaalilain (599/2013) muuttamisesta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla. Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riskiperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Lupa- ja valvontatoiminta on ennakoitavaa, riskiperusteista ja tehokasta | |||
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) | 20 | 35 | 55 |
Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 980 | 5 914 | 6 700 |
Tuotot yhteensä | 6 980 | 5 914 | 6 700 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 3 125 | 2 482 | 2 800 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 628 | 3 564 | 3 900 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 816 | 2 350 | 2 800 |
Kustannukset yhteensä | 8 444 | 5 914 | 6 700 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 464 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 83 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 25 337 | 25 415 | 27 078 |
Bruttotulot | 5 277 | 4 492 | 5 221 |
Nettomenot | 20 060 | 20 923 | 21 857 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 630 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 974 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
CLP-asetuksen täytäntöönpano | 80 |
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -1 000 |
Tukesin toiminnan turvaaminen | 1 000 |
Yhteyspiste, tuoteyhteyspiste sekä tekstiili- ja jalkinemerkinnät | 246 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | 43 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 68 |
Palkkausten tarkistukset | 497 |
Yhteensä | 934 |
2021 talousarvio | 21 857 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -240 000 |
2020 talousarvio | 20 923 000 |
2019 tilinpäätös | 19 404 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 857 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 151 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 90 000 euroa konfliktimineraalien valvontaan liittyviin uusiin tehtäviin sekä vähennyksenä 1 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa ja 240 000 euroa kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisen siirtymisestä vuodelle 2022, mistä 80 000 euroa on siirtoa momentille 32.01.01.
2021 III lisätalousarvio | -151 000 |
2021 talousarvio | 21 857 000 |
2020 tilinpäätös | 20 625 000 |
2019 tilinpäätös | 19 404 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 151 000 euroa.
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 758 000 euroa.
Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2021:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2019 toteutuma |
2020 tavoite |
2021 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | > 65 | > 65 | > 70 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | < 50 | < 50 | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | < 40 | < 40 | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | < 50 | < 50 | < 70 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | < 0,0034 | < 0,0034 | < 0,0036 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | < 3 000 | < 3 400 | < 3 400 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | < 0,30 | < 0,30 | < 0,30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
Bruttomenot | 8 687 | 9 801 | 10 173 |
Bruttotulot | 1 792 | 3 030 | 2 415 |
Nettomenot | 6 895 | 6 771 | 7 758 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 436 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 380 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n puhtaan energiapaketin määräaikainen tehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 80 |
Maakaasumarkkinoiden ja sähköverkon kehittämissuunnitelmien viranomaistehtävät | 240 |
Päästökaupan ilmaisjaon, puhtaan energian toimeenpanon ja sähköriskeihin varautumisen lisätehtävät (3 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 240 |
Uusien tehtävien edellyttämät tietojärjestelmäinvestoinnit ja asiantuntijaselvitykset | 280 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 45 |
Palkkausten tarkistukset | 157 |
Yhteensä | 987 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 7 758 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 240 000 |
2020 talousarvio | 6 771 000 |
2019 tilinpäätös | 6 839 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 758 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 218 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi energian alkuperätakuista.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 80 000 euroa viraston tehtävien laajentumisesta EU:n lainsäädännön toimeenpanoon ja 150 000 euroa alkuperätakuurekisterin kehittämiseen sekä vähennyksenä 12 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
2021 III lisätalousarvio | 218 000 |
2021 talousarvio | 7 758 000 |
2020 tilinpäätös | 7 029 000 |
2019 tilinpäätös | 6 839 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021 vp), jota ei ehditä käsitellä eduskunnassa lisätalousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Tämän vuoksi momentilta vähennetään 230 000 euroa. Momentille ehdotetun 218 000 euron lisäyksen sijasta momentilta vähennetään näin ollen 12 000 euroa, joka aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 12 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 100 000 euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 100 000 euroa aiheutuu julkisesta latausinfrastruktuurista ja kaasutankkausverkosta elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti, 80 000 euroa viraston tehtävien laajentumisesta EU:n lainsäädännön toimeenpanoon ja 150 000 euroa alkuperätakuurekisterin kehittämisestä.
Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi energian alkuperätakuista.
Momentin perustelujen täydennys aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavasta julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon tukemisen hallinnollisista resursseista.
2021 IV lisätalousarvio | 330 000 |
2021 III lisätalousarvio | -12 000 |
2021 talousarvio | 7 758 000 |
2020 tilinpäätös | 7 029 000 |
2019 tilinpäätös | 6 839 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 100 000 euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään 8 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon
2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin.
Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstön palkkaamiseen.
Määrärahasta on varattu 2 400 000 euroa reaaliaikataloushankkeelle (RRF pilari2) ja 800 000 euroa edunsaajarekisterille (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Määrärahalla rahoitetaan keskeisiä digitaalisuutta edistäviä uudistuksia, joita toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tai yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.
Määrärahasta 3 200 000 euroa on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa. Reaaliaikataloushankkeen tavoitteena on vauhdittaa datataloutta ja digitalisaatiokehitystä. Edunsaajarekisterillä tavoitellaan manuaalisista prosesseista luopumista ja digitaalisen turvallisuuden parantamista. Molempien hankkeiden tavoitteena on mahdollistaa siirtyminen digitaaliseen asiointiin, joka tukee samalla vihreää siirtymää asioinnin siirtyessä käyntiasioinnista digitaalisiin palveluihin. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
TE-digi -hanke | 3 000 000 |
Reaaliaikatalous -hanke | 2 400 000 |
Luvat ja valvonta -hanke | 2 000 000 |
Edunsaajarekisterin kehittäminen | 800 000 |
Yhteensä | 8 200 000 |
Määrärahasta 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51 TE-digi -hankkeen rahoittamiseen.
2021 III lisätalousarvio | 8 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään 8 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon
2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin.
Määrärahaa saa käyttää myös henkilöstön palkkaamiseen.
Määrärahasta on varattu 2 400 000 euroa reaaliaikataloushankkeelle (RRF pilari2) ja 800 000 euroa edunsaajarekisterille (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 13 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu TE-digihankkeen vuonna 2021 tehtävien uudistustöiden kustannuksista.
2021 IV lisätalousarvio | 13 000 000 |
2021 III lisätalousarvio | 8 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 13 000 000 euroa.
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.
Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 2 383 | 2 000 | 2 000 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 096 | 1 300 | 1 300 |
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 34 | 40 | 40 |
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 358 | 400 | 400 |
— koulutetut (hlöt) | 334 | 350 | 350 |
2021 talousarvio | 4 939 000 |
2020 talousarvio | 4 939 000 |
2019 tilinpäätös | 3 879 024 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2021 talousarvio | 57 072 000 |
2020 talousarvio | 57 072 000 |
2019 tilinpäätös | 52 045 950 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momenteilta 32.20.40 ja 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 5 041 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen
2) elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille valtioneuvoston asetuksen mukaisiin yleisavustuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut | 3 211 000 |
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut | 500 000 |
Standardointitoiminta | 1 330 000 |
Yhteensä | 5 041 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansainvälinen teknologiapalkinto (maksetaan joka toinen vuosi) | -1 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -300 |
Yritysten työsuhdeneuvontapalvelu | 290 |
Yhteensä | -1 010 |
2021 talousarvio | 5 041 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 600 000 |
2020 talousarvio | 6 051 000 |
2019 tilinpäätös | 5 959 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 5 291 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 250 000 euroa talousarvioesityksen 5 041 000 euroon nähden aiheutuu omistajavaihdosten tukemisesta osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.
2021 talousarvio | 5 291 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 1 600 000 |
2020 talousarvio | 6 051 000 |
2019 tilinpäätös | 5 959 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, josta osoitetaan
- — Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa
- — Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämiseen 150 000 euroa
- — Pohjoisen Keski-Suomen Nuorten Innovaatiopolun pilottihankkeelle 100 000 euroa
- — Pirkanmaan yrityskummeille yksinyrittäjien työllisyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen 100 000 euroa
- — Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen 500 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 6 291 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen
2) elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille valtioneuvoston asetuksen mukaisiin yleisavustuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 110 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 110 000 euroa on siirtoa momentilta 32.30.51 Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaan ja 3 000 000 euroa siirtoa momentilta 32.30.51 yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen rahoittamiseen.
2021 III lisätalousarvio | 3 110 000 |
2021 talousarvio | 6 291 000 |
2020 tilinpäätös | 7 651 000 |
2019 tilinpäätös | 5 959 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 110 000 euroa.
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin
2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2021 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Kvanttitietokone | 3 900 |
FiR1-käytöstäpoisto ja Otakaari 3:n ennallistaminen | 500 |
Yhteensä | 4 400 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 4 400 | 3 800 | 6 900 | 3 500 | 18 600 |
Menot yhteensä | 4 400 | 3 800 | 6 900 | 3 500 | 18 600 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kvanttitietokone (elvytys) | 3 900 |
Maksatusten vähentyminen | -1 600 |
Yhteensä | 2 300 |
2021 talousarvio | 4 400 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 3 100 000 |
2020 talousarvio | 2 100 000 |
2019 tilinpäätös | 10 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin
2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 109 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.
Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Painopisteenä ovat tulevaisuuden ilmasto, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta sekä teollisuuden uudistuminen. Määrärahalla tuetaan myös kiertotalouden innovaatiohankkeita sekä etenemistä kohti ilmastoneutraaliutta kansallisella ja EU-rahoituksella. Lisäksi VTT:n osallistuminen EU-ohjelmiin nykytasolla edellyttää kasvua EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin johtuen tulevan Horizon Europe -ohjelman laskentaperusteiden muutoksista.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
Vaikuttavuus
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen | |||
---|---|---|---|
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) | 26,8 | 26—28 | 26—28 |
—VTT:n mukanaolo Suomen kannalta merkittävissä innovaatioekosysteemeissä (kpl) | 8 | 8 | 8 |
Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin arvoverkostoihin | |||
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) | 42 | 42—45 | 42—45 |
Tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan ja yritysten synnyttäminen | |||
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) | 38,9 | 15 | 15 |
— IPR tuotot (milj. euroa) | 3,4 | 3,1 | 3,1 |
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) | 65,6 | 60,0 | 60,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus perusrahoitukseen | 90 068 |
Arvonlisäveromenot | 19 000 |
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä | 160 |
Yleisavustus jäsenmaksuihin | 75 |
Yhteensä | 109 303 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Horizon Europe puiteohjelman vastinrahoitus | 2 000 |
Kansallisella ja EU-rahoituksella eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta | 10 000 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
Yhteensä | 11 900 |
2021 talousarvio | 109 303 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 talousarvio | 97 403 000 |
2019 tilinpäätös | 94 403 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 109 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtionavustus Kuluttajaliitolle (HO 2019) | 100 |
Yhteensä | 100 |
2021 talousarvio | 1 222 000 |
2020 talousarvio | 1 122 000 |
2019 tilinpäätös | 872 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 1 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin
3) koronaviruspandemian aiheuttaman tulonmenetyksen kompensointiin merimiespalvelutoimistolle, mikäli se on välttämätöntä lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %.
Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2021 talousarvio | 2 572 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 2 572 000 |
2019 tilinpäätös | 2 369 318 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin
3) koronaviruspandemian aiheuttaman tulonmenetyksen kompensointiin merimiespalvelutoimistolle, mikäli se on välttämätöntä lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.
Selvitysosa:Perustelujen täydentäminen aiheutuu rahoitusjärjestelmän selkeyttämisestä.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2021 III lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 2 572 000 |
2020 tilinpäätös | 2 446 962 |
2019 tilinpäätös | 2 369 318 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2021.
2021 talousarvio | 400 000 |
2020 talousarvio | 400 000 |
2019 tilinpäätös | 1 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille.
Selvitysosa:Matkustajille korvataan matkanjärjestäjän konkurssitapauksessa saatavat, jotka matkanjärjestäjä on velvollinen palauttamaan tilanteessa, jossa matkapaketin peruutuksen syynä on Covid-19 -epidemia. Korvauksen edellytyksenä on, ettei saatavaa voida korvata matkanjärjestäjän asettamista vakuuksista.
Matkustaja esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vaatimuksen korvauksen saamiseksi 6 kuukauden kuluessa siitä, kun matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekisi päätöksen korvauksen maksamisesta.
Tavoitteena on kaikkien kuluttajien tasavertaisen aseman turvaaminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa, joissa matkanjärjestäjällä on lakiin perustuva velvollisuus palauttaa matkustajien maksamat ennakkomaksut tai niitä vastaavien matkakuponkien arvo. Lisäksi pyritään tekemään matkakuponkien vastaanottamisesta kuluttajille houkutteleva ja luotettava vaihtoehto hinnan palautukselle rahana.
2021 talousarvio | 3 000 000 |
2020 V lisätalousarvio | 2 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille.
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 17 219 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 360 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 220 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 753 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus | 130 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 3 638 000 |
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta | 7 512 000 |
Guianan avaruuskeskuksen maksut | 760 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 700 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 558 000 |
Yhteensä | 17 219 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) | 983 |
Yhteensä | 983 |
2021 talousarvio | 17 219 000 |
2020 talousarvio | 16 236 000 |
2019 tilinpäätös | 8 507 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 17 219 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.
2021 talousarvio | 50 000 |
2020 talousarvio | 50 000 |
2019 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 75 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu toteutuneista oikeudenkäyntikuluista.
2021 III lisätalousarvio | 75 000 |
2021 talousarvio | 50 000 |
2020 tilinpäätös | 120 000 |
2019 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 75 000 euroa.