Talousarvioesitys 2021
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 108 224 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2021—2029 enintään 289 530 000 euron määräisenä.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2021 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 2 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 32 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 13 250 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 20 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 108 224 |
|---|
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi ehdotetaan 289 530 000 euron valtuuden myöntämistä liikenne- ja viestintäministeriölle hankintasopimuksen tekemiseksi vuosille 2021—2029 VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 32,17 milj. euroa.
Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junaliikenteen ostoista vuodelle 2020 kattaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alueen ulkopuolisen lähiliikenteen ja lisäksi kiskobusseilla hoidettavaa kaukoliikennettä. Ostoliikennesopimus sisältää 1,5 vuoden jatko-option 6/2022 asti. Käytännössä nykyisen sopimuksen voimassaoloa jatkettaisiin valtuuden puitteissa enintään 6/2021 asti, jonka jälkeen uusi laadittava hankintasopimus tulisi voimaan.
Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen ostoliikennesopimus ja liikenne- ja viestintäministeriön velvoiteliikennettä koskeva päätös vuodelle 2020 kattavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alueen ulkopuolisen lähiliikenteen, yöjunaliikenteen, kiskobussiliikenteen ja lisäksi muulla kalustolla hoidettavaa kaukoliikennettä.
Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö velvoitepäätöksessään määrittelee.
Kauko- ja lähiliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin liikenteen palvelujen kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä ja että ne osallistuvat kehittämistoimien rahoitukseen vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2019 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 10 500 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus on voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (Covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Uuden hankinnan valmistelu on käynnissä.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Merenkurkun liikenne | -250 |
| Yhteensä | -250 |
| 2021 talousarvio | 108 224 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 100 000 000 |
| 2020 talousarvio | 108 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 119 724 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 11 500 000 euroa talousarvioesityksen 108 224 000 euroon nähden aiheutuu koronasta johtuvasta maakuntien lentoyhteyksien tukemisesta.
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 111 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 100 000 000 |
| 2020 talousarvio | 108 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentin määrärahaa (119,7 milj. euroa) käytetään junaliikenteen ostoihin (32,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (13,3 milj. euroa) sekä keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,1 milj. euroa). Ilmastoperusteisiin toimiin käytetään 20 milj. euroa. Lisäksi talousarviota täydentävässä esityksessä määrärahaan esitetään 11,5 milj. euron korotus maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen.
Koronaepidemia on aiheuttanut tuntuvia menetyksiä julkisen liikenteen järjestäjille, ja momentin määrärahaa on siksi korotettu kuluvan vuoden aikana jo kahteen kertaan. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa julkisen liikenteen resursseja korotettiin 100 milj. eurolla ja seitsemännessä lisätalousarviossa vielä 100 milj. eurolla. Lisäksi VR:n ostoliikenteeseen osoitettiin 11 milj. euron lisämääräraha.
Näistä lisäresursseista huolimatta julkisen liikenteen järjestäjien tilanne on vaikea, kun mm. etätöiden vuoksi työmatkaliikenne on vähentynyt merkittävästi ja liikkuminen on muutoinkin vähentynyt koronaepidemian vuoksi. Tämä on näkynyt niin junaliikenteessä, linja-autoliikenteessä kuin myös suurten kaupunkiseutujen julkisessa liikenteessä, joissa matkustajamäärät ja lipputulot ovat pudonneet merkittävästi. Myös palvelutarjontaa on jouduttu jonkin verran karsimaan.
Valiokunta korostaa julkisen liikenteen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle sekä työssäkäynnin ja eri alueiden ja toimintojen saavutettavuudelle. Esim. toimivat yhteydet kuntakeskuksiin turvaavat osaltaan peruspalvelujen saavutettavuutta ja edistävät muutoinkin maaseudun elinvoimaisuutta. Joukkoliikenteellä on keskeinen asema myös kestävän liikennejärjestelmän ja ilmastotyön edistämisessä, ja se tukee myös kaupunkiseutujen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaa. On siksi tärkeää, että julkisen liikenteen rahoituksen riittävyyttä seurataan ja että hallituksella on valmiutta lisätä julkisen liikenteen tukea ensi vuoden lisätalousarvioissa siten, että julkisen liikenteen toimivuus ja toimintaedellytykset varmistetaan kriisivaiheen aikana.
Valiokunta on tyytyväinen kotimaan lentoliikenteen tukemiseen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Asiaa pohtinut työryhmä ehdotti, että lentoliikennettä ostettaisiin Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka, jolloin voidaan varmistaa lentoliikenteen ennakoitavuus vientivetoisille alueille. Kyseessä on tilapäisratkaisu, joten ensi vuoden aikana on selvitettävä pidemmän aikavälin ratkaisut sekä mahdollisuudet uusien markkinaehtoisten mallien kehittämiseen. Alueiden saavutettavuutta on tarkasteltava myös valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 119 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimus junaliikenteen ostamisesta vuosina 2021—2029 enintään 289 530 000 euron määräisenä.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 33 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin myönnetystä valtuudesta peruutetaan käyttämättä jäänyt osa 235 360 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimuksia junaliikenteen ostamisesta siten, että niistä saa aiheutua vuosina 2022—2030 menoja enintään 289 530 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamisesta koronatilanteen pitkittyessä. Lisäyksestä 22 800 000 euroa on tarkoitus käyttää julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä ja 11 000 000 euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin.
Perustelujen täydennys aiheutuu covid-19-tilanteen Helsinki—Savonlinna -väliselle lentoliikenteelle aiheutuvien vaikutusten hallinnasta.
Aiempi valtuus junaliikenteen ostamiseen peruutetaan niiltä osin, kuin valtuutta ei ole käytetty vuotta 2021 koskeviin koronatilanteesta aiheutuviin henkilöjunaliikenteen hankintasopimuksiin. Lisäksi vuoden 2021 aikana on tarkoitus tehdä vuosia 2022—2030 koskeva yhdeksänvuotinen henkilöjunaliikenteen hankintasopimus.
| 2021 III lisätalousarvio | 33 800 000 |
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 33 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin myönnetystä valtuudesta peruutetaan käyttämättä jäänyt osa 235 360 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan sopimuksia junaliikenteen ostamisesta siten, että niistä saa aiheutua vuosina 2022—2030 menoja enintään 289 530 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 13 800 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tuesta maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Hallitus on vuoden 2022 talousarviota koskevassa neuvottelussa sitoutunut turvaamaan vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 14.8.2022 saakka. Käynnissä olevan liikenteen sopimusoption käyttämisen vuoksi päätös rahoituksesta on tehtävä jo vuoden 2021 aikana.
| 2021 IV lisätalousarvio | 13 800 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 33 800 000 |
| 2021 talousarvio | 119 724 000 |
| 2020 tilinpäätös | 319 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 13 800 000 euroa.