Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Perusväylänpito
              31. Eräät avustukset
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

10. Liikenne- ja viestintäverkotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 925 km, rataverkon pituus 5 924 km ja vesiväylien pituus 16 338 km vuoden 2019 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  2019 2020
arvio
2021
arvio
       
Tie 14 975 14 222 14 135
Radat 4 763 4 501 4 624
Vesiväylät 250 221 222
Yhteensä 19 988 18 944 18 981

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2019 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Perusväylänpito (20) 1 065,4 1 422,5 1 363,9
Tulot 57,6 50,3 50,3
— Ratamaksu 51,0 45,0 47,0
— Muut tulot 6,6 5,3 3,3
Menot 1 123,0 1 472,8 1 414,2
Kunnossapito 775,5 792,7 833,7
— Hoito 390,2 394,5 423,0
— Jäänmurto 57,6 64,0 62,0
— Korjaus 327,7 334,2 348,7
Parantaminen ja suunnittelu 56,5 190,5 88,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 33,1 158,3 62,3
— Suunnittelu 23,4 32,2 26,1
Liikennepalvelut 191,0 189,6 193,1
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 141,0 139,6 142,1
— Maantielauttaliikenne 50,0 50,0 51,0
Korjausvelan vähentäminen 100,0 300,0 300,0
Avustukset (30, 31) 83,4 176,5 85,1
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) 61,9 138,7 67,7
Eräät avustukset (31) 21,5 37,8 17,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) 450,8 499,0 572,9
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 16,4 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 329,3 351,2 422,1
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 105,1 112,8 115,8
Nettomenot yhteensä 1 599,6 2 098,0 2 021,9
       
Bruttomenot yhteensä 1 657,2 2 148,3 2 072,2

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2019
toteutuma
2020
arvio
muutos 2021
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 100 309 102 516 2,2 % 104 771 2,2 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 52 166 50 160 -3,9 % 48 100 4,1 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 484 416 -14,0 % 155 -62,7 %
Kustannukset, 1 000 euroa 93 412 97 339 4,2 % 105 300 8,2 %
Kustannusvastaavuus 56,4 % 52,0 % -4,4 %-yks. 45,7 % 6,3 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 363 904 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 100 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 3,3 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)

  2019 toteutuma 2020 varsinainen talousarvio 2021 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 527 - 527 742 - 742 700 - 700
Radanpito 366 57 309 492 49 443 473 49 424
Vesiväylänpito 89 1 88 99 1 98 99 1 98
Liikenteen ohjaus ja informaatio 141 - 141 140 - 140 142 - 142
Yhteensä 1 123 58 1 065 1 473 50 1 423 1 414 50 1 364

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elvytystoimenpiteet 18 400
ELYjen liikenneresurssien lisääminen, ostopalveluiden väheneminen (siirto momentille 32.01.02) -900
Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu -10 000
Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot -52
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77) 3 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -12 950
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -1 700
Korjausvelan vähentäminen 25 000
Korjausvelan vähentäminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -40 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen) -10 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut 2 741
Määrärahatason tarkistus tekniseen kehykseen 7 000
Raskaan liikenteen ajoneuvojen etäpunnitusjärjestelmä 700
Siirto momentille 31.01.03 -2 500
Tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtävät (7 htv) (siirto momentilta 32.01.02) 504
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -12 000
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 10 000
Tasomuutos -34 409
Yhteensä -58 566

2021 talousarvio 1 363 904 000
2020 IV lisätalousarvio 56 250 000
2020 talousarvio 1 422 470 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 365 304 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 400 000 euroa talousarvioesityksen 1 363 904 000 euroon nähden aiheutuu koronavirustilanteen vuoksi vuodelta 2020 viivästyneestä merikartoitustyöstä.


2021 talousarvio 1 365 304 000
2020 VII lisätalousarvio 3 000 000
2020 IV lisätalousarvio 56 250 000
2020 talousarvio 1 422 470 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin nettomääräraha on noin 1,4 mrd. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 milj. euron pysyvä tasokorotus. Hallitusohjelman mukaisesti tasokorotuksesta kohdennetaan 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen erityisesti alueilla, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.

Resurssilisäyksestä huolimatta määräraha vähenee hieman kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, ja korjausvelan arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun. Tämä johtuu siitä, että päällystysmäärien arvioidaan vähenevän ensi vuonna siten, että ne jäävät alle 3 000 kilometriin, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen (korjausvelan kasvun) estävä vuosittainen päällystysmäärä olisi noin 4 000 km. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puuttuvan 1 000 km:n päällystämisen kustannukset olisivat noin 50 milj. euroa.

Valiokunta painottaa toimia, jotka edistävät liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisten väylien toimivuutta ja päivittäistä liikennöitävyyttä. Tiestön kunnolla on suuri merkitys myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä tienpinnan epätasaisuus ja päällystevauriot lisäävät polttoaineenkulutusta erityisesti raskaassa liikenteessä. Myös talvikunnossapidolla on suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen ja päästöihin.

Valiokunta kiinnittää huomiota alemman asteisen tieverkon kuntoon, joka on monin osin heikko ja vaikeuttaa henkilöliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta ja sujuvuutta. Myös huonokuntoiset sillat lisäävät kuljetusreittien pituutta ja kasvattavat näin elinkeinoelämän kustannuksia ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Ikääntyneiden siltojen rakenteellisten ongelmien korjaaminen on usein varsin kallista, ja niukkojen resurssien vuoksi niiden korjaaminen etenee hitaasti.

Valiokunta lisää momentille 17 350 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat:

  • — Mt 1050, Fagervikintien kunnostus välillä Satamatie—Barösundintie, Raasepori, Inkoo: 700 000 euroa
  • — Kt 51, valaistuksen parantaminen välillä Inkoo—Karjaa: 500 000 euroa
  • — Kiireellisimmät kevyen liikenteen väylien päällystykset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla: 1 000 000 euroa
  • — Mt 12227, Oinasjärventien parantaminen, Salo: 800 000 euroa
  • — Kiertoliittymän rakentaminen Kaaritien ja Alvar Aallon tien risteykseen, Paimio: 500 000 euroa
  • — Kt 43/Mt 12786/Mt 2174/Mt 12683/Mt 12678, valaistuksen rakentaminen, Eura: 350 000 euroa
  • — Mt 2613, Jämintie parantaminen, Jämijärvi: 400 000 euroa
  • — Mt 13857, Saloistentien kunnostus, Janakkala: 400 000 euroa
  • — Vt 2:n parantaminen välillä vt 9—mt 232, Humppila: 600 000 euroa
  • — Mt 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa
  • — Mt 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa
  • — Mt 14353, Uittosalmentien kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa
  • — Mt 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula—liikenneasema, Juupajoki: 200 000 euroa
  • — Vt 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia—Sastamala: 300 000 euroa
  • — Mt 295, Mäntsäläntie, liittymän siirtäminen Koskinen Oy:n kohdalla, Kärkölä: 350 000 euroa
  • — Mt 3501 ja 14535, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Purolan kohdalla, Pyhtää: 450 000 euroa
  • — Vt 15, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Jokela—Valkealan kk, Kouvola: 300 000 euroa
  • — Mt 14821, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Talpionmäentie—Latutie, Lappeenranta: 370 000 euroa
  • — Mt 15076, Koirakiventien kunnostus, Pertunmaa: 200 000 euroa
  • — Vt 14, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Anttola—Kulennoisten liittymä, Savonlinna: 600 000 euroa
  • — Mt 5641, Pörsänmäentien kunnostus, Iisalmi: 500 000 euroa
  • — Mt 5071, Vuonislahdentien korjaus, Lieksa: 300 000 euroa
  • — Pt 15688, Suhmurantien parantaminen, Joensuu: 500 000 euroa
  • — Mt 58, päällysteen korjaus välillä Karstulan keskusta—Humppi, Karstula: 200 000 euroa
  • — Mt 6181, Leppälahdenväylän kunnostus, Toivakka: 50 000 euroa
  • — Mt 6304, kevyen liikenteen väylän rakentamisen loppuun saattaminen, Lannevesi, Saarijärvi: 300 000 euroa
  • — Äänekosken pankkisillan parantaminen: 200 000 euroa
  • — Vt 23, Kolhontien liittymän parantaminen, Keuruu: 350 000 euroa
  • — Pt 7071, Kätkäjoentien perusparannuksen loppuun saattaminen, Alavus: 300 000 euroa
  • — Mt 17479, Harjumäentien parantaminen, Ilmajoki: 450 000 euroa
  • — Vaasan satamatien suunnittelu: 500 000 euroa
  • — Mt 748, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Lentokentäntielle, Kruunupyy: 500 000 euroa
  • — Vt 86, kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Ylivieska: 450 000 euroa
  • — Vt 8, Tapiontuvan alikulkukäytävän rakentaminen, Kalajoki: 300 000 euroa
  • — Mt 18345, Hylkirannantien kunnostus, Reisjärvi: 150 000 euroa
  • — Mt 18649, Lehtoseläntien ja mt 18651 Laitilantien kunnostus, Muhos: 100 000 euroa
  • — Vt 22 ja Mustikkakankaantien liittymän parantaminen, Utajärvi: 400 000 euroa
  • — Mt 7980 ja Mt 18312, Lehtopään kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Oulainen: 450 000 euroa
  • — Mt 19033, Vuoreslahdentien päällysteen uusiminen, Kajaani: 600 000 euroa
  • — Kt 900, Hyryntien siirto Kuhmo Oy:n sahalaitoksen kohdalla, Kuhmo: 700 000 euroa
  • — Vt 21:n parantaminen Vihreän pysäkin kohdalla, Pello: 175 000 euroa
  • — Vt 4, Kallinkankaan rampin ja vt 4 liittymäalueen parantaminen, Keminmaa: 225 000 euroa
  • — Tenniön sillan parantaminen, Kouskun kylä, Savukoski: 500 000 euroa

Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Kauhajoella sijaitsevan Päntäne—Isojokitie hankkeen loppuun saattamisesta sekä Vesilahdella sijaitsevan mt 301 Keihonen—Suomela-välisen tielinjauksen parantamisesta.

Momentin määrärahasta käytetään radanpitoon 473 milj. euroa, ja sen avulla rataverkon kunnon arvioidaan säilyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Rataverkon päällysrakenteiden korjaustarpeiden arvioidaan kuitenkin nousevan voimakkaasti vuosikymmenen loppua kohti. Valiokunta pitää tärkeänä, että olemassa olevan rataverkon kunnosta, turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta huolehditaan ja että kasvava korjaustarve otetaan huomioon pidemmän aikavälin suunnittelussa.

Valiokunta pitää hyvänä, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu ja että sille on ensi vuodelle varattu 10 milj. euron rahoitus. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan lisätä raideliikenteen sujuvuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ratamaksun budjetoituun tuottoon (47 milj. euroa) liittyy epävarmuuksia, sillä koronatilanteen vuoksi kuluvan vuoden tuoton arvioidaan jäävän 5 milj. euroa arvioitua pienemmäksi.

Valiokunta nostaa esille myös vesiväylänpidon tarpeet ja pitää sisävesiliikenteen ja -kuljetusten kehittämistä tärkeänä mm. ympäristön näkökulmasta. Kehittämishankkeena käynnistettävä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen on tärkeä sisävesiliikennettä edistävä hanke, joka vaikuttaa koko Saimaan järvialueen ja laajemminkin Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetuksiin. Kanavan kunnostaminen antaa mahdollisuudet myös matkailun kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 382 654 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 100 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 51 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Lisäyksestä 50 000 000 euroa aiheutuu määrärahan aikaistuksesta vuodelta 2022.

Lisäyksestä 300 000 euroa on siirtoa momentilta 31.10.31 ja se käytetään valiokunnan mietinnössään (VaVM 36/2020 vp) nimeämiin kevyen liikenteen hankkeisiin, jotka sijaitsevat valtion maantieverkolla.

Lisäyksestä 1 600 000 euroa aiheutuu vuonna 2020 saadun vahingonkorvaustulon huomioimisesta perusväylänpidon momentilla lisämäärärahana.


2021 III lisätalousarvio 51 900 000
2021 talousarvio 1 382 654 000
2020 tilinpäätös 1 481 720 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)

Momentille esitetään noin 52 milj. euron lisäystä, johon sisältyy 50 milj. euron aikaistus vuoden 2022 määrärahakehyksestä. Muutos vastaa julkisen talouden suunnitelman linjauksia ja näin momentin määräraha nousee runsaaseen 1,4 mrd. euroon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoitustasosta huolehditaan myös jatkossa niin, että korjausvelkaa voidaan vähentää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Eduskunta osoitti vuoden 2021 talousarviossa määrärahoja eräisiin perusväylänpidon hankkeisiin, mutta saadun selvityksen perusteella valiokunta tarkentaa määrärahojen kohdentamista seuraavasti:

  • — Tenniön sillan parantamiseen osoitettu 500 000 euron rahoitus kohdistetaan kevyen liikenteen väylien kunnostukseen Sotkamon Vuokatissa.
  • — Kevyen liikenteen järjestelyihin välillä Anttola—Kulennoisten liittymä (vt 14) osoitettu 600 000 euron rahoitus kohdistetaan kt 71:n kevyen liikenteen järjestelyihin välillä Herttuala—Viitamäentie.
  • — Vt 2:n parantamiseen välillä vt 9—mt 232 osoitettu 600 000 euron rahoitus kohdistetaan pohjavesisuojaukseen maantiellä 232, joka on osa vt 2:n liittymäkokonaisuutta.
  • — Lisäksi momentilta 31.10.31 siirretty 300 000 euroa kohdistetaan kevyen liikenteen väylään Parkanossa (mt 13332).

Valiokunta pitää tärkeänä, että Savukoskella sijaitsevan Tenniön sillan korjaamiseen löytyy ratkaisu, jolla mm. elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeä silta voidaan kunnostaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 51 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös väylänpidon vahingonkorvaustulot.

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 67 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie ja Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 1. ja 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen 23 620 000
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 2 040 000
Turun raitiotie 1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 000
Tampereen raitiotie 1. vaihe 2 898 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe 6 600 000
Yhteensä 67 658 000
Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden ja lähijunaliikennealueiden varikoiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Turun raitiotien suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

2) Lähijunaliikennealueen varikoiden suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 3 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa. Länsimetron liityntäpysäköintiä tehdään aiemmin suunnitellun 1 600 sijasta 1 300 autolle. Alun perin liityntäpysäköintiin varattua rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi laadukkaaseen, myös talvipyöräilyä paremmin tukevan, pyöräpysäköinnin lisäkapasiteetin rakentamiseen Länsimetron asemille.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta 2021
lähtien
         
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti 23 620 12 000 - 35 620
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 18 200 - 48 200
Vantaan pikaraitiotie 2 040 1 880 1 880 5 800
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 1 000 1 000 3 000
Turun pikaraitiotie 1 500 1 500 1 500 4 500
Tampereen raitiotie, 1. vaihe 2 898 - - 2 898
Tampereen raitiotie, 2. vaihe 6 600 7 800 5 400 19 800
Yhteensä 67 658 42 380 9 780 119 818

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ajoitusmuutos (Länsimetro) -11 950
Lähijunaliikenteen varikot 1 000
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti, indeksin noususta johtuva kustannusten tarkentuminen 2 820
Länsimetron ajoitusmuutos -60 799
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 1. vaihe -17 750
Määrärahatarpeen muutos, Tampereen raitiotie, 2. vaihe -15 950
Määrärahatason tarkistus (Länsimetro) 3 549
Tampereen raitiotie 8 928
Tampereen raitiotien ajoitusmuutos 7 620
Tampereen raitiotien kustannusten jaksotuksen muutos 7 950
Turun raitiotie 1 500
Vantaan raitiotie 2 040
Yhteensä -71 042

2021 talousarvio 67 658 000
2020 IV lisätalousarvio 4 480 000
2020 talousarvio 138 700 000
2019 tilinpäätös 30 480 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentin määrärahaa (67,7 milj. euroa) käytetään jo käynnissä olevien joukkoliikennehankkeiden (mm. Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri, Tampereen raitiotie) rakentamis- ja suunnitteluavustuksiin. Näiden lisäksi esitetään kahta uutta hanketta (Turun raitiotie, Helsingin seudun lähijunaliikennettä palvelevat varikot), joiden suunnitteluvaltuus on yhteensä 7,5 milj. euroa. Valtuuden määrä on yhteensä enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista, ja myöntöpäätökset edellyttävät alueen kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen mukaisesti.

Valiokunta pitää hankkeita kannatettavina ja toteaa, että ne vähentävät hyvin liikenteen päästöjä ja edistävät pitkäjänteisesti ilmastopoliittisia tavoitteita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 67 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie ja Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 1. ja 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen 23 620 000
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 2 040 000
Turun raitiotie 1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 000
Tampereen raitiotie 1. vaihe 2 898 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe 6 600 000
Yhteensä 67 658 000
Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden ja lähijunaliikennealueiden varikoiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Turun raitiotien suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

2) Lähijunaliikennealueen varikoiden suunnitteluun saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 3 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 17 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yhteensä 17 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen) -11 400
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (lentoasemat ja lentopaikat) -2 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (yksityistiet) -7 000
Yhteensä -20 400

2021 talousarvio 17 400 000
2020 IV lisätalousarvio 18 000 000
2020 talousarvio 37 800 000
2019 tilinpäätös 4 500 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 59 400 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 28 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 30 000 000
Yhteensä 59 400 000

Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.

Lisäys 42 000 000 euroa talousarvioesityksen 17 400 000 euroon nähden on osa hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, mistä 25 000 000 euroa kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet ja 17 000 000 euroa käyttösuunnitelmakohtaan Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään sellaisen yksityistien tienpidon avustamiseen, jota koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja jota koskevat tiedot ovat ajantasaiset yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä. Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Erityisesti huomioidaan siltojen korjaukset ja kantavuutta nostavat hankkeet, liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet sekä vesistöjen ylitysrakenteiden korjaukset silloin, kun niillä turvataan vaelluskalojen kulkureitit.

Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus on tällä hetkellä 50 % ja muissa merkittävimmissä kohteissa, kuten silta- tai tulvakohteissa enintään 75 % kustannuksista. Lauttapaikan ja vuosittain purettavan sillan osalta avustuksen enimmäismäärä on 80 % ja talvitien osalta 65 % hyväksyttävistä todellisista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista.


2021 talousarvio 59 400 000
2020 IV lisätalousarvio 18 000 000
2020 talousarvio 37 800 000
2019 tilinpäätös 4 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty 25 milj. euron korotus, jonka myötä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on käytettävissä yhteensä 28,5 milj. euroa. Määräraha antaa hyvät mahdollisuudet toimeenpanna valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018.

Vuoden 2020 aikana (ml. vuoden 2020 varsinainen talousarvio ja neljäs lisätalousarvio) kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin on osoitettu yhteensä 42,9 milj. euroa käsiteltävältä momentilta ja momentilta 31.10.20. Näin on käynnistetty hankkeita, joilla on mm. parannettu pyöräteitä, pyöräreitteihin liittyvää viitoitusta sekä pyörien liityntäpysäköintiä. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin myös pyörämatkailun edistämishanke ja toteutettiin koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön ja koulureittien turvallisuutta edistäviä toimia. Ensi vuonna näitä hankkeita jatketaan ja koostetaan mm. maakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ehdotus valtakunnallisesta pyöräilyverkosta.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano tukee mm. liikenteen päästöjen vähentämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta. Laadukas kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri on myös keskeinen tapa lisätä kävelyn ja pyöräliikenteen suosiota ja edistää väestön fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja kansanterveyttä. Tämä tukee myös hallitusohjelman tavoitetta nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä. Kestävien liikkumistapamuotojen edistämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 tapaan myös ensi vuoden työllisyys- ja elvytysperusteisessa lisärahoituksessa otetaan huomioon kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvittavat avustukset. Avustuksille on kova kysyntä, sillä vuonna 2020 investointiohjelman mukaisia valtionavustuksia haettiin noin 66,5 milj. euroa, kun käytettävissä oli 31,5 milj. euroa.

Valiokunta korostaa myös pyöräpysäköinnin kehittämistä, jolla voidaan tutkimusten mukaan kasvattaa pyöräilyn suosiota. Pyörällä liikkumisen suosio on kasvanut merkittävästi pandemia-aikana, mutta samalla pyörävarkaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä aiheutuu osaltaan heikkolaatuisista pyöräpysäköintitelineistä, joista pyörä on helppo irrottaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon mm. pitkään toteuttamista odottaneiden kevyen liikenteen väylien avustaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi Jyväskylän Ukonniementielle (Lohikoskentie—Tyyppäläntie) ja Peurunkaan (kt 637) suunnitellut kevyen liikenteen hankkeet, kevyen liikenteen väylien kunnostukset Sotkamon Vuokatissa, kevyen liikenteen väylät Parkanossa (mt 13332) ja Siuntiossa (mt 115) sekä kevyen liikenteen turvallisuuden ja käytettävyyden parantaminen mt 140 (Vanha Lahdentie) Kerava—Sipoo—Vantaa ja mt 11695 Kaskelantie.

Valiokunta lisää pyöräilyn edistämiseen ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin 600 000 euroa, josta 300 000 euroa osoitetaan pyöräpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi valiokunta lisää momentille 150 000 euroa ja kiinnittää huomiota Iin kunnassa sijaitsevan Jakkukylän kevyen liikenteen siltahankkeen viivästymisestä aiheutuviin lisärahoitustarpeisiin.

Yksityistieavustus. Varsinaisessa talousarvioesityksessä yksityisteiden avustuksiin ehdotettiin 13 milj. euron määrärahaa, mutta talousarviota täydentävässä esityksessä avustusmääräraha nousee 30 milj. euroon.

Valiokunta on tyytyväinen määrärahakorotukseen, sillä yksityistieverkolla on suuri merkitys koko liikennejärjestelmälle. Merkittävä osa elinkeinoelämän kuljetuksista käyttää yksityisteitä, jolloin esim. painorajoitetut sillat voivat aiheuttaa suuria kustannuksia esimerkiksi metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden kuljetuksille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 60 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 29 250 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 30 000 000
Yhteensä 60 150 000

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 300 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 31.10.20 ja aiheutuu siitä, että valiokunnan mietinnössään (VaVM 36/2020 vp) nimeämät kevyen liikenteen hankkeet sijaitsevat valtion maantieverkolla.


2021 III lisätalousarvio -300 000
2021 talousarvio 60 150 000
2020 tilinpäätös 55 800 000
2019 tilinpäätös 4 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)

Momentilta vähennetään 300 000 euroa, joka lisätään momentille 31.10.20. Momentin päätösosa muuttuu seuraavasti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 300 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 28 950 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 30 000 000
Yhteensä 59 850 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2021 talousarvio 34 997 000
2020 talousarvio 34 997 000
2019 tilinpäätös 16 388 315

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 422 113 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 33 750 000 euroa

2) hankkeeseen Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 26 500 000 euroa

3) hankkeeseen Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 15 000 000 euroa

4) hankkeeseen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 200 000 euroa

6) hankkeeseen Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa.

Hankkeen 1) määrärahan käytön edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 2)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 10 500 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 30 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 5 000 000
Oulun meriväylän rakentaminen 27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 000 000
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Turun ratapihan kehittäminen kaupungin maankäytön kehittämishankkeet huomioiden. Turun ratapihan parantaminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraide mahdollistavat esteettömien henkilölaiturien rakentamisen sekä ratapihan häiriöiden vähentämisen ja liikenteen täsmällisyyden parantamisen. Hanke sisältää Turun ratapihan varikkotoimintojen siirron Heikkilän ratapihalle sekä Heikkilän ratapihan lisäraiteiden, Kupittaa—Turun asema kaksoisraiteen, Aurajoen siltojen sekä Turun aseman neljän laituriraiteen ja laiturien rakentamisen.

Hankkeen kustannusarvio on 67,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen valtion osuus on puolet 33,75 milj. euroa ja Turun kaupungin osuus 33,75 milj. euroa.

Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen

Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetuskustannussäästöt. Hankkeessa Kemin Ajoksen väylä syvennetään 12,0 metrin kulkusyvyyteen tekemällä syventämisen vaatimat ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on yleissuunnitelman mukaan 26,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Kemin sataman nykyliikenteellä hankkeen hyötykustannussuhde on 0,13. Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi arvioidaan 5,8, mikäli Kemiin suunniteltu biotuotetehdas toteutuu ja sen toteutuvat sellukuljetusmäärät ovat 1,1 milj. tn/vuosi.

Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä Oulu—Kemi -rataosan välityskyky vastaamaan elinkeinoelämän kuljetuksien tarpeita, mikä tehostaa kuljetuksia ja alentaa kuljetuskustannuksia. Hankkeessa rakennetaan Oulun ja Kemin välille uusia kohtausraiteita.

Hankkeen kustannusarvio on 15,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen

Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen vesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla pidemmät alukset Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Hankkeessa pidennetään kanavasulkuja 11 metrillä uusimalla ja siirtämällä sulkujen yläportit.

Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen -hankkeen kustannusarvio on 90,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankearvioinnin hyöty-kustannuslaskelman HK-suhde on 0,52—0,59 riippuen kanavan liikennekauden pituudesta.

Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hankkeessa rakennetaan nykyisille ohituskaistoille keskikaiteet, eritasoliittymä, uutta valaistusta ja riista-aitoja. Lisäksi tehdään yksityistiejärjestelyitä, ajosuuntajärjestelyitä sekä levennetään ajorataa ja luiskia loivennetaan.

Hankkeen kustannusarvio on 21,2 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on edistää junaliikenteen sujuvuutta mm. nopeusrajoituksia ja mäkeenjääntiriskejä vähentämällä, parantaa radan välityskykyä sekä edistää radan elinkaaritehokasta kunnossapitoa. Toimenpiteet sisältävät esim. vaihteiden vaihtamista sekä vaihde- ja raidemuutoksia, pieniä nopeudennostokohteita sekä ratarakenteiden uusimista.

Hankkeen kustannusarvio on 19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2021
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie LTA 2019 2022 64,0 22,4 25,0 16,6
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 143,0 126,1 16,9 -
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0 103,0 18,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0 108,0 25,5 5,5
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen IV LTA 2020 2021 8,2 2,5 5,7 -
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre IV LTA 2020 2021 5,0 0,1 4,9 -
Vt 25 Lepin liittymän alikulku IV LTA 2020 2021 3,0 1,0 2,0 -
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi IV LTA 2020 2021 10,5 6,5 4,0 -
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 25,0 2,0 8,0 15,0
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen IV LTA 2020 2022 15,0 0,5 7,5 7,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla IV LTA 2020 2022 27,1 0,7 16,0 10,4
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi IV LTA 2020 2023 26,0 1,0 7,0 18,0
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa IV LTA 2020 2022 20,0 4,0 11,0 5,0
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat IV LTA 2020 2023 30,0 3,0 12,0 15,0
             
Ratahankkeet            
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen TA 2020 2023 62,0 3,0 27,0 32,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 98,0 38,0 38,0 22,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019 2023 55,0 5,5 20,0 29,5
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019 2023 74,0 21,0 20,0 33,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0 111,2 53,8 -
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 2,0 2,0 7,0
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen IV LTA 2020 2022 8,0 0,2 0,8 7,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2023 30,0 0,5 2,0 27,5
Oritkarin kolmioraide IV LTA 2020 2022 15,6 1,6 7,0 7,0
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 5,0 15,0 253,0
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 1,0 5,0 131,5
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 23,0 1,0 10,0 12,0
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen IV LTA 2020 2023 81,0 1,0 10,0 70,0
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta IV LTA 2020 2023 10,5 1,0 4,0 5,5
             
Vesiväylähankkeet            
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto IV LTA 2020 2022 5,0 0,1 0,2 4,7
             
Yhteiset väylähankkeet            
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu TA 2020   18,0 4,0 5,0 9,0
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020   5,0 0,1 1,4 3,5
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen IV LTA 2020   0,6 0,2 0,4 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       - 7,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 709,0 577,2 392,1 746,7
             
Uudet väylähankkeet            
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021 2024 33,8   2,5 31,3
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen TA 2021 2023 26,5   13,0 13,5
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen TA 2021 2024 90,0   1,5 88,5
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen TA 2021 2023 21,2   5,0 16,2
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe TA 2021 2023 19,0   7,0 12,0
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet TA 2021 2023 15,0   1,0 14,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     205,5   30,0 175,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     1 914,5 577,2 422,1 922,2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 385 113 321 200 156 500 269 000 1 131 813
Uudet väylähankkeet 30 000 71 000 75 450 29 000 205 450
Menot yhteensä 415 113 392 200 231 950 298 000 1 337 263

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 430 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä johtuva määrärahatarpeiden muutos 28 500
Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio 2 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 12 000
Espoon kaupunkirata 5 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 400
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 15 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 800
Kemin Ajoksen meriväylä 13 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu -200
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 4 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 10 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 5 700
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 4 900
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 2 000
Määrärahatarpeen muutos -107 987
Oritkarin kolmioraide 7 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 1 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 10 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 1 400
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 1 500
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 200
Siirto momentilta 31.01.88 15 700
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe 7 000
Turun ratapihan kehittäminen 2 500
Valtatie 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 8 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 7 500
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 4 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111 liittymän kohdalla, Karjaa 2 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottoritie -31 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 11 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 7 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen 5 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 16 000
Yhteensä 70 913

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 422 113 000
2020 IV lisätalousarvio 39 736 000
2020 talousarvio 351 200 000
2019 tilinpäätös 369 085 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 431 725 000 euroa.

Valtuus

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 7 000 000
Hailuodon kiinteä yhteys 96 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 10 500 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 30 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 195 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 5 000 000
Oulun meriväylän rakentaminen 27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 000 000
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavan taulukon.

Lisäys talousarvioesityksen 422 113 000 euroon nähden on 9 612 000 euroa, mistä 4 000 000 euroa Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeesta, 3 000 000 euroa vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen -hankkeesta, 700 000 euroa tiesuunnitelman E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio suunnittelukustannuksista, 400 000 euroa Parikkalan raja-aseman tiehankkeen suunnittelusta ja 1 512 000 euroa momentille 12.31.10 tuloutetusta TEN-T -tukihankkeen maksatuksesta, jota vastaava määräraha kohdennetaan hankkeelle Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe.

Talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon hankkeen Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen valtuutta on tarkistettu 30 000 000 eurolla 165 000 000 eurosta 195 000 000 euroon. Hankkeen kustannusarvio on tarkentunut hankkeen edetessä ja ratasuunnitelman valmistuessa. Valtuuden tarkistaminen tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi alkuperäisessä laajuudessa.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2021
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie LTA 2019 2022 64,0 22,4 25,0 16,6
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 143,0 126,1 16,9 -
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0 103,0 18,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0 108,0 25,5 5,5
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen IV LTA 2020 2021 8,2 2,5 5,7 -
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre IV LTA 2020 2021 5,0 0,1 4,9 -
Vt 25 Lepin liittymän alikulku IV LTA 2020 2021 3,0 1,0 2,0 -
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi IV LTA 2020 2021 10,5 6,5 4,0 -
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 25,0 2,0 8,0 15,0
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen IV LTA 2020 2022 15,0 0,5 7,5 7,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla IV LTA 2020 2022 27,1 0,7 16,0 10,4
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi IV LTA 2020 2023 26,0 1,0 7,0 18,0
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa IV LTA 2020 2022 20,0 4,0 11,0 5,0
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat IV LTA 2020 2023 30,0 3,0 12,0 15,0
Hailuodon kiinteä yhteys VII LTA 2020 2025 96,0 - 4,0 92,0
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen VII LTA 2020 2020 7,0 0,4 3,0 3,6
             
Ratahankkeet            
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen TA 2020 2023 62,0 3,0 27,0 32,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 98,0 38,0 38,0 22,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019 2023 55,0 5,5 20,0 29,5
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019 2023 74,0 21,0 20,0 33,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017/TA 2021 2023 195,0 111,2 53,8 30,0
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 2,0 2,0 7,0
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen IV LTA 2020 2022 8,0 0,2 0,8 7,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2023 30,0 0,5 2,0 27,5
Oritkarin kolmioraide IV LTA 2020 2022 15,6 1,6 7,0 7,0
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 5,0 15,0 253,0
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 1,0 5,0 131,5
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2022 23,0 1,0 10,0 12,0
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen IV LTA 2020 2023 81,0 1,0 10,0 70,0
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta IV LTA 2020 2023 10,5 1,0 4,0 5,5
             
Vesiväylähankkeet            
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto IV LTA 2020 2022 5,0 0,1 0,2 4,7
             
Yhteiset väylähankkeet            
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu TA 2020   18,0 4,0 5,0 9,0
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020   5,0 0,1 1,4 3,5
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen IV LTA 2020   0,6 0,2 0,4 -
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu VII LTA 2020   4,2 0,2 0,7 3,3
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       0,2 7,4 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 846,2 578,0 400,2 875,6
             
Uudet väylähankkeet            
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021 2024 33,8   2,5 31,3
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen TA 2021 2023 26,5   13,0 13,5
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen TA 2021 2024 90,0   1,5 88,5
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen TA 2021 2023 21,2   5,0 16,2
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe TA 2021 2023 19,0   7,0 12,0
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet TA 2021 2023 15,0   1,0 14,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     205,5   30,0 175,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 051,7 578,0 430,2 1 051,1

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 392 813 370 100 195 500 310 000 1 268 413
Uudet väylähankkeet 30 000 71 000 75 450 29 000 205 450
Menot yhteensä 422 813 441 100 270 950 339 000 1 473 863

2021 talousarvio 431 725 000
2020 VII lisätalousarvio 750 000
2020 IV lisätalousarvio 39 736 000
2020 talousarvio 351 200 000
2019 tilinpäätös 369 085 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Vuonna 2021 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta, joista ratahankkeita on kolme (Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen, Tampere—Jyväskylä-radan parantamisen 1. vaihe sekä Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantaminen). Lisäksi käynnistetään yksi tiehanke (Vt 4 Äänekoski—Viitasaari-tieosuuden kehittäminen) ja kaksi vesiväylähanketta (Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen).

Uusien hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä runsaat 205 milj. euroa. Kemin Ajoksen meriväylän syventämistä ja Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantamista koskevia rakentamistöitä ei kuitenkaan aloiteta, ennen kuin Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan rakentamisesta on päätetty. Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen edellyttävät puolestaan Turun seudun kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen velvoitteisiin.

Lisäksi vuoden 2021 aikana jatketaan lukuisten jo aiemmin alkaneiden väyläinvestointien toteuttamista. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna on käynnissä yhteensä 35 väylähanketta, joiden toteuttamisvaltuudet ovat yli 2 mrd. euroa. Valiokunta on erityisen tyytyväinen siihen, että vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon sisältyi mittava määrä uusia hankkeita, jotka parantavat väyläverkon toimivuutta ja joilla on myös merkittävää elvyttävää vaikutusta. Näitä ovat mm. Helsinki—Riihimäki-rataosuutta koskeva kehittämishanke, Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä ratayhteyden parantaminen välillä Luumäki—Imatra—Venäjän raja.

Valiokunta toteaa, että kaikki vuonna 2021 aloitettavat uudet hankkeet tukevat hyvin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja ne kohentavat merkittävällä tavalla olemassa olevan infrastruktuurin tehokkuutta ja toimivuutta. Samalla hankkeet edistävät ilmastotavoitteita ja niillä on myös työllisyyttä ja aluetaloutta tukevia vaikutuksia. Kehittämishankkeissa on voimakas ratapainotteisuus, mikä on perusteltua mm. työssäkäyntialueiden laajentamisen ja hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen vuoksi.

Valiokunta nostaa esille myös junien kulunvalvontajärjestelmän kehittämistarpeet, sillä nykyinen järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa ja päätökset korvaavasta järjestelmästä on tehtävä pian. Tilalle on ehdotettu digitaalista kulunvalvontajärjestelmää, joka antaisi mahdollisuuden ratakapasiteetin kasvattamiseen, täsmällisyyden parantamiseen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämiseen nykyisellä rataverkolla (LVM:n julkaisuja 2020:6).

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen etenevät ja että hankkeisiin liittyvät selvitystyöt pääsevät käyntiin. Hankkeiden toimeenpano edellyttää myös uusien rahoitusmallien ja -ratkaisujen löytämistä. Lisäksi on selvitetty itäisen suunnan raideyhteyksiä ja neuvotteluja on päätetty jatkaa Lentorata—Porvoo—Kouvola-linjauksen pohjalta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tavaraliikenteen kuljetukset käyttävät edelleen pääosin maanteitä. On siksi tärkeää, että valmisteilla olevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan huomioon myös maantieverkon kehittämistarpeet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 431 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 33 750 000 euroa

2) hankkeeseen Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 26 500 000 euroa

3) hankkeeseen Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 15 000 000 euroa

4) hankkeeseen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 200 000 euroa

6) hankkeeseen Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa.

Hankkeen 1) määrärahan käytön edellytyksenä on, että Turun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 2)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 7 000 000
Hailuodon kiinteä yhteys 96 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 10 500 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 30 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 195 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 5 000 000
Oulun meriväylän rakentaminen 27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 000 000
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 11 173 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 130 000 000 euroa

2) Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 10 000 000 euroa

3) Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 128 000 000 euroa.

4) Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 133 500 000 euroa

5) Vt 23 parantaminen Varkaus—Viinijärvi välillä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 13 000 000 euroa

6) Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 67 500 000 euroa

Hankkeen 2) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajat ovat sitoutuneet hankkeeseen omilla rahoitusosuuksillaan.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Lisäyksestä 2 173 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetuista CEF-tukihankkeiden maksatuksista, joita vastaavasta määrärahasta kohdennetaan 1 125 000 euroa hankkeelle Espoon kaupunkirata, 690 000 euroa hankkeelle Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen ja 358 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnitteluun.

Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu hankkeesta Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen, 2 000 000 euroa hankkeesta Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe ja 1 000 000 euroa hankkeesta Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 35 500 000 eurolla 98 000 000 eurosta 133 500 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaavat määrärahatarpeet kohdistuvat vuosille 2023 ja 2024.

Vt 23 parantaminen Varkaus—Viinijärvi -välillä

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 500 000 eurolla 10 500 000 eurosta 13 000 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve katetaan toiselta hankkeelta säästyvällä määrärahalla.

Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 500 000 eurolla 64 000 000 eurosta 67 500 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve katetaan toiselta hankkeelta säästyvällä määrärahalla.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

1) Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe

Digirata-hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Digirata jakautuu kahteen vaiheeseen: kehitys- ja verifiointivaiheeseen sekä hankinta- ja toteutusvaiheeseen. Kehitys- ja verifiointivaihe sisältää teknisen kokonaisjärjestelmän määrittelyn ja testauksen mukaan lukien ETCS-kulunvalvonta ja radioverkkoratkaisu, joka otetaan käyttöön koko Suomen rataverkolla. Digiradan kehitys- ja verifiointivaiheen alkuun sisältyy myös Kouvola—Kotka/Hamina ETCS testiradalla käytettävän junakaluston järjestelmien kehittäminen, varustelu ja testaus.

2) Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen

Hankkeessa Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä, tehdään sähköistyksen ja rakenteiden kunnon edellyttämiä muutoksia siltoihin, rakennetaan junaliikenteen edellyttämät turvalaitteet Tornion ja Haaparannan välille sekä tehdään tarvittavat ratapiha- ja laiturimuutokset Torniossa. Lisäksi parannetaan tasoristeysturvallisuutta välillä Laurila—valtakunnanraja.

Hanke kytkee Suomen rataverkon aiempaa tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja edelleen Norjan Narvikiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien käytettävyyttä ja toimivuutta osana TEN-T ydinverkkoa sekä avata potentiaalia rajan ylittävään matkustajaliikenteeseen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 24 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta Ruotsin valtion rahoitusosuus on 4 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitusosuus Suomessa 10 milj. euroa.

3) Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen

Hankkeen tavoitteena on turvata Turunmaan saariston pääliikenneyhteyden säilyminen ja mahdollistaa alueen teollisuudelle tärkeiden suurimpien sallittujen massojen (HCT kuljetukset) käyttöönotto kuljetuksissa, tukien samalla kaupunkien elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämistä. Hanke on huomioitu osana Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Hankkeen kustannusarvio on 128 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

Hanke edistää liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, joten hanke toteuttaa hyvin LVM:n hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä. Hankkeen toteutumisen jälkeen varmistetaan ainoana tieyhteytenä toimivan mt 180 kautta valtakunnalliset kalkki-, sementti-, ja konepajateollisuuden kuljetukset Paraisilla sijaitsevilta tuotantolaitoksilta.


2021 III lisätalousarvio 11 173 000
2021 talousarvio 431 725 000
2020 tilinpäätös 391 686 000
2019 tilinpäätös 369 085 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)

Hallitus esittää valtuutta kolmelle uudelle hankkeelle, jotka ovat Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (valtuus enintään 130 milj. euroa), Laurila—Tornio—Haaparanta-rataosan sähköistäminen (valtuus enintään 10 milj. euroa) sekä Turunmaan saaristossa sijaitsevien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen (Mt 180) uusiminen (valtuus enintään 128 milj. euroa).

Valiokunta pitää hankkeita mm. elinkeinoelämän kuljetusten sekä liikenneturvallisuuden kannalta perusteltuina ja toteaa, että Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvontajärjestelmä ja varmistetaan junien turvallinen liikennöinti myös jatkossa. Digirata tehostaa nykyisen ratakapasiteetin käyttöä, parantaa palvelun laatua ja tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Digirata-hankkeeseen on tarkoitus käyttää myös EU:n elpymisvälineen rahoitusta (3 milj. euroa).

Lisäksi hallitus esittää kolmen aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistamista kustannusarvion tarkentumisen vuoksi. Näistä euromääräisesti merkittävin on Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen, jonka valtuutta korotetaan 35,5 milj. eurolla. Valtuus nousee näin 133,5 milj. euroon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 11 173 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 130 000 000 euroa

2) Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 10 000 000 euroa

3) Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 128 000 000 euroa.

4) Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 133 500 000 euroa

5) Vt 23 parantaminen Varkaus—Viinijärvi välillä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 13 000 000 euroa

6) Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 67 500 000 euroa

Hankkeen 2) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajat ovat sitoutuneet hankkeeseen omilla rahoitusosuuksillaan.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 8 350 000 euroa.

Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 350 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 210 000 000 euroa

2) Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 41 700 000 euroa

3) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 6 200 000 euroa

4) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 25 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia Helsinki—Tampere pääradan kehittämisen suunnitteluun.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 000 000 eurolla 195 000 000 eurosta 210 000 000 euroon hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi.

Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 200 000 eurolla 26 500 000 eurosta 41 700 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen.

Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 200 000 eurolla 5 000 000 eurosta 6 200 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen.

Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 000 000 eurolla 20 000 000 eurosta 25 000 000 euroon kustannusarvion noususta johtuen.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2021 IV lisätalousarvio 8 350 000
2021 III lisätalousarvio 11 173 000
2021 talousarvio 431 725 000
2020 tilinpäätös 391 686 000
2019 tilinpäätös 369 085 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 8 350 000 euroa.

Vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 350 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 210 000 000 euroa

2) Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 41 700 000 euroa

3) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 6 200 000 euroa

4) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 25 000 000 euroa.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään 7 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen takuuaikaisten kustannusten kattamiseen ja Fennovoiman tieyhteys -hankkeeseen.

Vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 550 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, mistä 150 000 euroa aiheutuu vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen takuuaikaisten kustannusten kattamisesta ja 7 400 000 euroa Fennovoiman tieyhteys -hankkeen määrärahan uusimisesta.

Tampereen rantaväylä -hankkeen jälkivastuuaika (takuu), joka kuuluu urakan toteutusvaiheeseen, on vielä menossa ja se loppuu vaiheittain vuosina 2021—2022. Takuuaikana kertyy vielä kustannuksia, jotka Väylävirasto maksaa Tampereen kaupungille jälkirahoitteisesti kertymän mukaan.

Fennovoiman tieyhteys -hankkeen sopimusvaltuus on käytetty vuonna 2015 toteutussopimuksen laatimisen yhteydessä. Valtio maksaa rakentamisesta aiheutuneet menot hankkeen rahoittajalle tien rakennusurakan vastaanotosta kahden vuoden kuluttua edellyttäen, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä. Toistaiseksi rakennustyöt eivät ole käynnistyneet ja tämän hetkisen arvion mukaan ydinvoimala ei saa rakentamislupaa vuonna 2021.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2021 IV lisätalousarvio 7 550 000
2019 tilinpäätös 8 620 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään 7 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen takuuaikaisten kustannusten kattamiseen ja Fennovoiman tieyhteys -hankkeeseen.

Vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 550 000 euroa.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 115 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2021 momentilta rahoitetaan viittä elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2021
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 473,1 26,8 200,1
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 354,8 50,0 245,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014/LTA IV 2019 2018 550,0 120,0 30,0 400,0
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018/LTA IV 2019 2021 147,0 10,0 7,0 130,0
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto LTA IV 2020   30,0 1,0 2,0 27,0
Yhteensä     2 077,0 958,9 115,8 1 002,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
           
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset 115 800 115 000 115 000 772 303 1 118 103

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 310 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hailuodon kiinteä yhteys 3 000
Yhteensä 3 000

2021 talousarvio 115 800 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 112 800 000
2019 tilinpäätös 118 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 108 800 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys 7 000 000 euroa talousarvioesityksen 115 800 000 euroon nähden aiheutuu hankkeen Hailuodon kiinteä yhteys siirtämisestä momentille 31.10.77 vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä.


2021 talousarvio 108 800 000
2020 VII lisätalousarvio -4 000 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 112 800 000
2019 tilinpäätös 118 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 108 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.