Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin sekä niihin liittyvien tietopalveluiden kysyntään. Mikäli talouden heikko suhdannekehitys jatkuu pitkään, sillä on merkittäviä vaikutuksia Maanmittauslaitoksen tulokertymään. Kiinteistöjärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä muun muassa toimivalle markkinataloudelle, rahoitukselle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Valtakunnallisilla peruspaikkatiedoilla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon hyödyntämisen yleisenä pohja-aineistona. Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu osana digitaalista kansallista palveluarkkitehtuuria ja perustietovarannoilla on tärkeä rooli yksityisen sektorin palveluiden mahdollistajana.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa ja strategiset kehittämishankkeet painottuvat digitaalisiin palveluihin. Yhä suurempi osa kehittämishankkeista ja tehtävistä hoidetaan yhteistyössä verkostoissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mikä edellyttää yhä aktiivisempaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön. Asiakkaan näkökulmasta eri toimijoiden väliset rajat pyritään poistamaan näkyvistä ja pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Palveluiden jatkuvuuden turvaamisen, tietosuojan ja tieto- ja kyberturvan merkitys kasvaa edelleen, mikä edellyttää, että vastuut ovat selkeitä palveluketjuissa ja yhteistyössä.

Uudessa huoneistotietojärjestelmässä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään viimeistään 31.12.2022. Hankkeen seuraavassa vaiheessa selvitetään palveluiden ja lainsäädännön jatkokehittämistarpeita.

Paikkatietopoliittisen selonteon yksi tunnistettu toimenpide on laadukkaiden osoitetietojen varmistaminen. Suomessa ei ole tällä hetkellä valtakunnallista ja laatuvarmennettua rekisteriä, joka sisältäisi ajantasaisen tiedon osoitteista ja osoitteiden sijainnista. Maanmittauslaitoksella on keskeinen rooli valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän ja sen edellyttämien osoitetietojen ekosysteemipalvelujen toteutuksessa. Uuden osoitetietojärjestelmän avulla kootaan valtakunnalliset osoitetiedot, hoidetaan laaduntarkistus ja mahdollistetaan tietopalvelu eri tahoille. Luotettavia osoitetietoja voidaan hyödyntää laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Osoitetiedot ovat oleellisia erityisesti sisäisen turvallisuuden viranomaisten toiminnassa, mutta merkittäviä käyttötapauksia löytyy myös muiden viranomaisten toiminnassa sekä elinkeinoelämässä kuten logistiikassa ja liikenteessä.

Tilusjärjestelyillä voidaan pysyvästi vaikuttaa heikon tilusrakenteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja haittoihin, alentaa ilmastopäästöjä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tilusjärjestelyt ovat tärkeä keino hallitusohjelmaan kirjatun peltorakenteen kehittämisohjelman toteuttamisessa.

Paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistäminen, kansallisten koordinaatti- ja muiden vertausjärjestelmien kehittäminen ja ylläpito sekä paikkatietoalaa tukevan tutkimuksen merkitys korostuvat digitalisoituvassa yhteiskunnassamme ja ne tuottavat hyötyjä laajasti esimerkiksi liikenteessä, metsätaloudessa ja maataloudessa. GNSS-tukiasemien FinnRef-verkolla ylläpidetään valtakunnallisia ja maailmanlaajuisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Suomen ja Euroopan navigointitarkkuutta parannetaan kehittämällä ja ylläpitämällä paikannusta tukevia palveluita ja Virolahden RIMS-tukiasemaa. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistaminen saatetaan loppuun ja aseman tutkimustoimintaa kehitetään vastaamaan modernin geodeettisen perusaseman tarpeita.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

— kiinteistö- ja huoneistotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuutta

— maastotieto- ja koordinaattijärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan paikantamisen perusta ja peruspaikkatietojen saatavuus kansallisesti

— tutkimuksella ja tukipalveluilla tuetaan paikkatietojen yhteen toimivuutta ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 563 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan:

  • — huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta
  • — harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • — huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön
  • — huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä
  • — huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön
  • — hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2021 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2019 tilinpäätös 2020 arvio 2021 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 35 999 34 057 469 37 073 37 073 478 37 081 37 073 478
Tilusjärjestelytehtävät 3 290 34 52 3 328 - 52 3 301 - 52
Kirjaamistehtävät 23 554 19 032 343 22 510 20 010 352 24 299 22 293 362
Perustietovarantojen ylläpito 30 905 2 121 420 31 530 2 663 425 32 938 3 465 428
Tietopalvelu 13 266 12 900 69 14 240 14 240 67 14 443 14 440 70
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 17 393 7 647 260 17 450 6 875 261 16 454 5 943 245
Yhteensä 124 407 75 791 1 613 126 131 80 861 1 635 128 515 84 213 1 635

Viraston tunnusluvut

  2019
toteutuma
2020
tavoite1)
2021
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
— KMTK-yhteistyössä mukana olevien kuntien kokonaismäärä vuoden lopussa 21 50 70
— KTJ perusparannusohjelman kattavuusindeksi 49 56 63
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % 99,7 99,5 99,5
— osakehuoneistorekisterin kattavuus, % 0,1 1,5 10
— tie- ja rakennustietojen ajantasaisuus, % 97 96 96
— metatietopalvelun saatavuus, % 99 99 99
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 100,5 102,0 102,0
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 89 85 85
— tilusjärjestelytuotanto, muunnetut ha 7 461 8 200 6 900
— tieteelliset referoidut julkaisut, kpl 110 110 110
— yrityspalveluiden digitalisaatioaste, % - 58 70
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 15 956 17 000 17 000
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 7 8 6
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 321 762 220 000 320 000
— huoneistotietojen ratkaisujen määrä, kpl - - 92 000
— laserkeilausohjelman toteutuma, % - - 100
— lohkomisen kestoaika, kk 5,1 5,6 5,4
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 24 20 20
— rakennusten ja tiestön täydellisyys, % 97 96 96
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 89 85 85
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl 110 110 110
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys % 99,7 99,5 99,5

1) Päivitetty tulossopimuksen mukaisiksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 128 732 126 382 127 776
Bruttotulot 75 781 84 213 84 213
Nettomenot 52 951 42 169 43 563
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 41 755    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 32 084    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 65 435 72 866 73 133
— muut tuotot 8 - -
Tuotot yhteensä 65 443 72 866 73 133
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 44 922 46 696 50 208
— osuus yhteiskustannuksista 23 619 26 170 22 926
Kustannukset yhteensä 68 542 72 866 73 133
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3 098 - -
Kustannusvastaavuus, % 95 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 795 2 000 1 672
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 1 795 2 000 1 672
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 356 1 051 879
— osuus yhteiskustannuksista 811 849 709
Kustannukset yhteensä 3 167 1 900 1 588
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 372 100 84
Kustannusvastaavuus, % 57 105 105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maapohjan arvostamisjärjestelmän ylläpito 554
JTS-miljardin tuottavuussäästö -333
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 30
Palkkausten tarkistukset 1 143
Yhteensä 1 394

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 43 563 000
2020 IV lisätalousarvio 3 500 000
2020 talousarvio 42 169 000
2019 tilinpäätös 43 280 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 063 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 43 563 000 euroon nähden aiheutuu huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen rahoituksesta osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.


2021 talousarvio 45 063 000
2020 VII lisätalousarvio 127 000
2020 IV lisätalousarvio 3 500 000
2020 talousarvio 42 169 000
2019 tilinpäätös 43 280 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 063 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 999 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa digitalisen infrastruktuurin datatalouden ja digitalisaation vauhdittamisen tukiohjelmaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

Selvitysosa:Lisäys ja momentin perustelujen täydennys aiheutuvat EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön, kun neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa niiden valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti ja päätös on sen jälkeen tullut voimaan.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa, jolla varaudutaan maksamaan EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF) pilarin 2 digitalisen infrastruktuurin datatalouden ja digitalisaation vauhdittamiseksi huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen menoja, millä osaltaan toteutetaan EU:n Suomelle antamia maakohtaisia suosituksia positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.


2021 III lisätalousarvio 999 000
2021 talousarvio 45 063 000
2020 tilinpäätös 45 796 000
2019 tilinpäätös 43 280 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 999 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa digitalisen infrastruktuurin datatalouden ja digitalisaation vauhdittamisen tukiohjelmaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 on tullut voimaan.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentilta vähennetään 800 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys 200 000 euroa on siirtoa momentilta 30.01.23 Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmähankkeisiin. Vähennys 1 000 000 euroa ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat EU:n elpymisrahaston (RRF) huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen toteuttamiseen varatun määrärahan siirrosta momentille 30.01.23.


2021 IV lisätalousarvio -800 000
2021 III lisätalousarvio 999 000
2021 talousarvio 45 063 000
2020 tilinpäätös 45 796 000
2019 tilinpäätös 43 280 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentilta vähennetään 800 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan hankehenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 1 500 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 1 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Käynnissä olevien tilusjärjestelyhankkeiden toimeenpanon aikaistaminen (HO 2019) 1 000
Tilusjärjestelyt peltorakenteen kehittämiseksi (HO 2019) -500
Yhteensä 500

2021 talousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 2 500 000
2019 tilinpäätös 3 156 462

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan hankehenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa:Vastaava muutos on tehty vuoden 2022 talousarvioesityksessä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2021 IV lisätalousarvio
2021 talousarvio 3 000 000
2020 tilinpäätös 1 389 405
2019 tilinpäätös 3 156 462

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.