Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä.

Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 298 milj. euroa ja viherryttämistukeen 151,8 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 44 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 8,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 9 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 53 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 68,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 106,9 108,51)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus 2,0 -
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,0 56,0
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 5,4

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2021.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja tutkimus 146 862 0 0 17 228 147 107
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 410 23 410
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
79 178 17 370 79 565
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 943 10 943
23. Hallinnolliset järjestelyt
(siirtomääräraha 2 v)
1 240 -240 1 000
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
27 652 27 652
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
4 439 98 4 537
10. Maaseudun kehittäminen 422 107 0 0 117 745 3 500 543 352
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
65 250 0 6 250 71 500
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
15 000 15 000
42. Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
31 300 31 300
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
65 000 0 65 000
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 326 5 326
51. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 843 1 843
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
39 892 39 892
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
4 105 4 105
63. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 300 3 500 15 800
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
182 091 111 495 293 586
20. Maa- ja elintarviketalous 1 893 140 0 0 74 144 6 318 1 973 602
01. Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
83 642 1 144 1 418 86 204
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
5 948 4 900 10 848
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
332 000 332 000
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
516 900 516 900
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
314 190 73 000 387 190
44. Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
617 764 0 617 764
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 910 10 910
47. Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 269 4 269
48. Peltorakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
400 400
62. Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
6 117 6 117
40. Luonnonvaratalous 230 628 4 000 0 15 015 2 280 251 923
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
3 300 3 300
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
14 259 14 259
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
32 652 845 33 497
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 636 8 636
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
1 745 6 000 7 745
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 600 5 600
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
11 250 11 250
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
55 030 3 750 58 780
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 027 2 000 10 027
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
42 171 250 42 421
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen
(siirtomääräraha 3 v)
1 360 900 2 260
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
13 878 13 878
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
9 700 280 9 980
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
1 132 1 132
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
21 888 7 270 29 158
64. Metsähallitus 8 265 0 0 9 170 8 444
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
8 265 9 170 8 444
70. Maanmittaus ja tietovarannot 48 063 0 0 999 -800 48 262
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 063 999 -800 45 262
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
3 000 0 3 000
  Yhteensä 2 749 065 4 000 0 207 929 11 696 2 972 690

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 341 4 406 4 422    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Hallinnonalan määrärahoiksi esitetään yhteensä noin 2,748 mrd. euroa, joka on noin 54 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä otettiin huomioon heinäkuussa 2020 sovittu EU:n rahoituskehyspäätös ja yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta johtuvat muutokset.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävien merkitys on korostunut koronakriisin yhteydessä. Myös kansalaisten tietoisuus ruoka-, vesi- ja energiatalouden huoltovarmuuden välttämättömyydestä ja siihen liittyvistä riskeistä on lisääntynyt.

Valiokunta toteaa, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hallitusohjelman asettaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Asetettuihin tavoitteisiin sekä kuluttajien kasvavaan ympäristö-, ilmasto- ja terveystietoisuuteen tulee pystyä vastaamaan.

Tärkeää on kuitenkin samalla huolehtia myös hallinnonalan luomasta talouden kasvusta ja työllisyydestä. Tämä vaatii panostuksia erityisesti tutkimukseen, elintarvikealan koulutukseen sekä viljelijöiden ja muiden luonnonvaratalouden toimijoiden osaamisen kehittämiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Muutosten toteuttamiseksi on tarvetta kehittää myös ekologista kompensaatiota.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat toimialat ovat tulevaisuuden aloja, joiden varaan suomalainen hyvinvointi voidaan rakentaa jatkossakin. Talousarvion tulee osaltaan tukea hallinnonalan pidemmän aikavälin ison kuvan tarjoamia kasvumahdollisuuksia mm. bio- ja kiertotaloudessa.