Talousarvioesitys 2021
20. Maa- ja elintarviketalous
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Valiokunta on huolissaan, kuten usein aiemminkin (VaVM 20/2019 vp, VaVM 28/2018 vp), maatalouden kannattavuudesta. Riittävä kannattavuus on edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että maatiloilla on jatkajia. Vain kannattavuuden kautta voidaan taata kotimaisen elintarviketuotannon huoltovarmuus.
Valiokunta toteaa, että Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi maataloussektorin yrittäjätulon olevan vuonna 2021 noin kolmasosan heikompi kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin yrittäjätulo oli yhteensä lähes 1,5 mrd. euroa. Luonnonvarakeskus puolestaan arvioi yrittäjätulon pysyvän vuonna 2020 vuoden 2019 tasolla 15 500 eurossa, kun laskelmasta on jätetty pienimmät tilat pois. Vuonna 2017 vastaava yrittäjätulo oli 17 400 euroa yritystä kohden.
Lisääntyvät panos- ja tuotoshintojen vaihtelut sekä heikot satotasot ovat tuoneet mukanaan maksuvalmiusongelmat ja sen myötä velkaantumisen ja vakavaraisuusongelmat. Yritysten keskimääräistä kannattavuutta eivät ole myöskään kohentaneet tilakoon kasvu ja tehdyt investoinnit.
Valiokunta korostaa, että tuet muodostavat maatalouteen vakaan ja ennustettavan komponentin, jonka osuus on ollut viime vuosina 32 prosenttia maatalouden kokonaistuotosta. Näin ollen on myönteistä, että EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ratkaisu takaa maatalouden julkisen kokonaisrahoituksen pysymisen lähes ennallaan vuonna 2021. Myös maatalouden investointien kokonaisrahoitus säilyy ennallaan.
Valiokunta toteaa, että mitään yksittäistä keinoa maatalouden kannattavuuden parantamiseen ei edelleenkään löydy. Valiokunta viittaa vuonna 2019 tehtyyn selvitykseen ”Uusi alku — Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”1), jossa tarkasteltiin monipuolisesti maatalouden tilaa ja tehtiin konkreettisia esityksiä yrittäjätulon nostamiseksi 500 milj. eurolla. Toimien toteuttaminen ja tulosten seuraaminen on edelleen oleellista.
Valiokunta painottaa tilakohtaisen tuottavuuden parantamista. Kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain, mutta erityisesti tilojen välillä. Tuottavuutta on pystyttävä lisäämään neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen avulla ja siirtämällä painopiste tuotantoprosessikysymyksistä enemmän talouskysymyksiin. Maatalousyrittäjien huomio tulisi kiinnittää oman yrityksen ja kannattavimpien yritysten toiminnan vertailuun, parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon sekä yrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen.
Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella huolestuttavana, että maatalouden koulutusjärjestelmä ei kaikin osin vastaa tulevaisuuden maatalousyrittäjien tarpeita. Tästä syystä on selvitettävä maatalousopetuksen nykytilaa ja muutostarpeita.
On myös tärkeää, että maatalouden riskienhallinnan kehittäminen etenee ja aktiiviviljelyyn sekä elintarvikkeiden vienninedistämiseen panostetaan entistä voimakkaammin. Kausityövoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat on ratkaistava ja siihen liittyvää hallintoa on kevennettävä. Samoin oleellista on elintarvikemarkkinavaltuutetun riittävät resurssit ja rohkea reagointi markkinahäiriöihin ja markkinaylivoiman väärinkäyttöön.
Valiokunta korostaa myös alkuperämerkintöjen selkeyttä ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan edelleen kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa. Kuluttajien valintoihin vaikuttaa yhä enenevässä määrin ruuan tuotannon vastuullisuus. Luotettavan tiedon tarjoaminen on yksi keino parantaa maatalouden kannattavuutta, jos sillä voidaan lisätä kuluttajien maksuhalukkuutta heidän mieltymystensä mukaan tuotetusta ruuasta.
On myös hyvä, että valmisteilla on ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, ja sektorin sisäistä yhteistyötä kehitetään mm. yhteinen ruokapöytä -hankkeella.
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 984 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen
8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille
9) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvintuhoojakorvauksiin ja kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteisiin liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi poronhoitolain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä Ruokavirasto tuottaisi lautakunnan tarvitsemat hallinnolliset palvelut. Lautakunnan toimintaan arvioidut menot ja tulot on huomioitu Ruokaviraston toimintamenoissa.
Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virastolla on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden saavuttamista.
Viraston tunnusluvut
| 2019 toteutuma | 2020 arvio | 2021 tavoite | |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
|---|---|---|---|
| Taloudellisuusindeksi (2019=100) | 100 | 100 | 100,5 |
| Tuottavuusindeksi (2019=100) | 100 | 100 | 100,5 |
Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)
| 2019 tilinpäätös | 2020 arvio | 2021 arvio | |||||||
| Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | |
| Maatalous | 16 613 | 513 | 128 | 16 613 | 490 | 128 | 17 356 | 498 | 125 |
| Maaseudun kehittäminen | 7 802 | 1 686 | 69 | 7 802 | 1 610 | 69 | 7 674 | 1 638 | 68 |
| Metsätalous | 536 | 9 | 6 | 536 | 9 | 6 | 520 | 9 | 6 |
| Elinkeinokala-, riista- ja porotalous | 889 | 252 | 9 | 889 | 241 | 9 | 861 | 250 | 9 |
| Elintarviketurvallisuuden valvonta | 26 639 | 15 340 | 239 | 28 069 | 14 647 | 239 | 27 984 | 14 898 | 236 |
| —laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 10 521 | 349 | 116 | 10 521 | 333 | 116 | 10 196 | 339 | 114 |
| —tieteellinen tutkimus | 151 | 59 | 2 | 151 | 56 | 2 | 146 | 57 | 2 |
| Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta | 10 490 | 2 794 | 79 | 10 490 | 2 668 | 79 | 11 357 | 2 714 | 77 |
| —laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 12 091 | 1 165 | 128 | 12 091 | 1 112 | 128 | 11 715 | 1 131 | 125 |
| —tieteellinen tutkimus | 1 225 | 386 | 12 | 1 225 | 369 | 12 | 1 186 | 375 | 12 |
| Kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonta | 8 106 | 3 099 | 77 | 8 106 | 2 959 | 77 | 7 993 | 3 010 | 75 |
| —laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 4 343 | 1 044 | 50 | 4 343 | 997 | 50 | 4 207 | 1 014 | 49 |
| —tieteellinen tutkimus | 143 | 138 | 1 | 143 | 132 | 1 | 138 | 134 | 1 |
| FEAD vähävaraisten apu | 4 491 | 4 384 | 4 | 4 491 | 4 186 | 4 | 4 339 | 4 258 | 4 |
| Ulkoiset IT-palvelut | 2 886 | 2 730 | 47 | 2 886 | 2 607 | 47 | 2 789 | 2 652 | 46 |
| Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto | 55 | 500 | 3 | 500 | 4 | ||||
| Yhteensä | 106 981 | 33 948 | 967 | 108 856 | 32 416 | 970 | 108 961 | 32 977 | 953 |
1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutusta.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 104 589 | 111 856 | 108 961 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 33 688 | 35 416 | 32 977 |
| Nettomenot | 70 901 | 76 440 | 75 984 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 9 429 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 8902) |
1) Vuosi 2020 sisältää IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutuksen arvion 3 milj. euroa menoissa ja tuloissa. Vuodet 2019 ja 2021 eivät sisällä ko. summaa.
2) Vuodelle 2020 siirtyneestä erästä tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan sidottu 5,3 milj. euroa.
Bruttomenot ovat yhteensä 108 961 000 euroa. Bruttotulot ovat yhteensä 32 977 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 800 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 24 396 000 euroa ja muita tuloja 7 781 000 euroa.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — suoritteiden myyntituotot | 19 725 | 20 190 | 20 666 |
| — muut tuotot | 41 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 19 766 | 20 190 | 20 666 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 15 382 | 14 999 | 15 475 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 5 688 | 5 191 | 5 191 |
| Kustannukset yhteensä | 21 070 | 20 190 | 20 666 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 304 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 94 | 100 | 100 |
| Muut suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 3 731 | 3 645 | 3 730 |
| — muut tuotot | 11 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 3 742 | 3 645 | 3 730 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 4 107 | 3 113 | 3 198 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 635 | 1 532 | 1 532 |
| Kustannukset yhteensä | 5 742 | 4 645 | 4 730 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 000 | -1 000 | -1 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 65 | 78 | 79 |
| Hintatuki | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 83 | 100 | 100 |
Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin varataan enintään 500 000 euroa.
Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 800 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.
Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 1 000 000 euroa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvintuhoojakorvauksiin ja kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteisiin liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 234 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Momentin määrärahassa on otettu huomioon harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman edellyttämät resurssit harmaan talouden torjuntaan (HO 2019).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| CAP27 -uudistuksen valmistelu, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -2 000 |
| Eläintautien torjuntaa edistävä tiedotus, koulutus ja varautuminen sekä rekisterien kehittäminen (HO 2019) | 70 |
| Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -1 764 |
| Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 845 |
| Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmien kehittäminen (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -1 120 |
| Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 570 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 150 |
| Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittämishanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -864 |
| Porovahinkolautakunta | 100 |
| Ruokaviraston tietojärjestelmähankkeet (siirto momentille 30.01.23) | -1 502 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen (HO 2019) | 1 500 |
| Tietojärjestelmien ylläpito ja jatkuva kehittäminen | 3 200 |
| Ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmäkokonaisuuden kehittämishanke (YTVK) (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 573 |
| Ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmäkokonaisuuden kehittämishanke (YTVK) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 343 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 228 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 361 |
| Yhteensä | -456 |
| 2021 talousarvio | 75 984 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 125 000 |
| 2020 talousarvio | 76 440 000 |
| 2019 tilinpäätös | 73 362 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 642 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 75 984 000 euroon nähden on 7 658 000 euroa, josta 580 000 euroa on koronavirustilanteen (COVID-19) aiheuttamiin lisäkuluihin Ruokaviraston laboratoriossa ja lihantarkastuksessa ja 7 078 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 tietojärjestelmien kehittämiseen, mistä 3 350 000 euroa CAP27 -hankkeeseen ja 3 728 000 euroa Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hankkeeseen.
| 2021 talousarvio | 83 642 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 596 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 125 000 |
| 2020 talousarvio | 76 440 000 |
| 2019 tilinpäätös | 73 362 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 642 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin
5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen
8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille
9) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvintuhoojakorvauksiin ja kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteisiin liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 58 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 130 000 euroa koronavirustilanteen johdosta tehtyjen turkiseläinten testausten aiheuttamien lisäkulujen korvauksista, 350 000 euroa koronatestausta tukevien laboratoriopalveluiden laite- ja automaatio sekä datankäsittelyn tarpeista, 150 000 euroa porojen talvivahinkojen korvaamisen tietojärjestelmämuutoksista ja 456 000 euroa siirrosta momentilta 28.70.20 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) -hankkeeseen.
| 2021 III lisätalousarvio | 1 144 000 |
| 2021 talousarvio | 83 642 000 |
| 2020 tilinpäätös | 77 161 000 |
| 2019 tilinpäätös | 73 362 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 418 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 168 000 euroa aiheutuu koronavirustilanteen johdosta tehtyjen turkiseläinten testausten aiheuttamista lisäkuluista, 100 000 euroa koronavirustilanteesta johtuvista lihantarkastuksen lisäkuluista, 375 000 euroa elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyön vahvistamisesta, 275 000 euroa etämyynnin valvonnan kehittämisestä ja 500 000 euroa siirrosta momentilta 30.01.23 Ruokaviraston tietojärjestelmähankkeisiin.
| 2021 IV lisätalousarvio | 1 418 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 1 144 000 |
| 2021 talousarvio | 83 642 000 |
| 2020 tilinpäätös | 77 161 000 |
| 2019 tilinpäätös | 73 362 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 418 000 euroa.
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.
Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.
Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.
Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kunnille maksettavat korvaukset | 4 400 000 |
| Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot | 1 448 000 |
| Kasvintuhoojien torjunta | 100 000 |
| Yhteensä | 5 948 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 5 948 000 |
| 2020 talousarvio | 5 948 000 |
| 2019 tilinpäätös | 6 487 623 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin
2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 500 000 euroa aiheutuu IHN-eläintaudin johdosta maksettavista korvauksista ja 1 400 000 euroa kunnille eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavien korvausten kasvusta.
| 2021 IV lisätalousarvio | 4 900 000 |
| 2021 talousarvio | 5 948 000 |
| 2020 tilinpäätös | 6 128 717 |
| 2019 tilinpäätös | 6 487 623 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 4 900 000 euroa.
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 323 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)
2) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.
Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2016 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.
Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprosessiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2019—2021 (milj. euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle | 322,5 | 319,0 | 319,1 |
| Etelä-Suomen kansallinen tuki | 20,2 | 17,4 | 17,4 |
| Pohjoinen tuki | 297,3 | 296,3 | 296,4 |
| Muu kansallinen tuki | 5,0 | 5,3 | 5,3 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Porotalous (HO 2019) | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2021 talousarvio | 323 100 000 |
| 2020 talousarvio | 323 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 322 700 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 332 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 8 900 000 euroa talousarvioesityksen 323 100 000 euroon nähden liittyy tukikokonaisuuden toimeenpanoon EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkaudella.
| 2021 talousarvio | 332 000 000 |
| 2020 talousarvio | 323 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 322 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 332 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)
2) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 526 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten tukien maksamiseen
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen
4) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. Momentilta on myös mahdollista maksaa EU-tulotukia ja EU-markkinatukia siirtymäkautta 2021 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.
EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.
Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä.
Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2020 tasolla.
Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2021 käyttökohteittain (euroa)
| EU-tulotuki yhteensä | 525 000 000 |
| — Perustuki | 254 000 000 |
| — Viherryttämistuki | 157 500 000 |
| — Nuoren viljelijän tuki | 10 500 000 |
| — Tuotantosidonnainen tuki | 103 000 000 |
| EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) | 1 200 000 |
| — EU-yksityisen varastoinnin tuki | 1 200 000 |
| Yhteensä | 526 200 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 526 200 000 |
| 2020 talousarvio | 526 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 513 394 179 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 516 900 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys talousarvioesityksen 526 200 000 euroon nähden on 9 300 000 euroa (EU-osuus 100 %), missä on otettu huomioon EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen heinäkuussa 2020 saavutetun vuosien 2021—2027 EU:n rahoituskehyspäätöksen toimeenpano siirtymäkaudella.
| 2021 talousarvio | 516 900 000 |
| 2020 talousarvio | 526 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 513 394 179 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 516 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten tukien maksamiseen
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen
4) vuonna 2020 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 297 710 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2019 tai 2020 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2021.
Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2021 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021). Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullisista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.
Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 86 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.
Vuonna 2021 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 297 710 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 125 038 000 euroa ja kansallista osuutta 172 672 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021 on 42 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys |
Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2019 |
budjetoitu 20201) | esitys 2021 |
| Ympäristökorvaukset | 732,619 | 1 011,713 | 1 744,332 | 1 492,222 | 96,600 | 228,710 |
| Luonnonmukainen tuotanto | 147,840 | 204,160 | 352,000 | 260,359 | 55,600 | 60,000 |
| Neuvonta | 12,180 | 16,820 | 29,000 | 19,985 | 1,000 | 9,000 |
| Ei-tuotannolliset investoinnit | 2,520 | 3,480 | 6,000 | 3,887 | - | - |
| Yhteensä | 895,159 | 1 236,173 | 2 131,332 | 1 776,453 | 153,200 | 297,710 |
1) Vuoden 2020 luvut perustuvat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon, jossa ei oltu vielä otettu huomioon vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota, jossa tälle momentille siirrettiin momentilta 30.20.44 Marinin hallitusohjelman ympäristökorvaukseen ja luomusitoumuksiin tarkoitetut lisämäärärahat.
Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Vuosia 2014—2020 ja siirtymäkautta 2021 koskevat toimenpiteet, josta | 288,710 | - | - | - | 288,710 |
| vuonna 2021 tehtävät sitoumukset ja sopimukset1) | 252,110 | - | - | - | 252,110 |
| — ympäristökorvaukset | 223,710 | - | - | - | 223,710 |
| — luonnonmukainen tuotanto | 28,400 | - | - | - | 28,400 |
| ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset ja sopimukset | 36,600 | 27,400 | 12,000 | 11,000 | 87,000 |
| — ympäristökorvaukset | 5,000 | 4,000 | 2,000 | 1,000 | 12,000 |
| — luonnonmukainen tuotanto | 31,600 | 23,400 | 10,000 | 10,000 | 75,000 |
| Menot yhteensä | 288,710 | 27,400 | 12,000 | 11,000 | 339,110 |
1) Taulukossa ei ole otettu huomioon vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota, jossa tälle momentille siirrettiin momentilta 30.20.44 Marinin hallitusohjelman ympäristökorvaukseen ja luomusitoumuksiin tarkoitetut lisämäärärahat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luomusitoumusten rahoitus (HO 2019) (siirto momentilta 30.20.44) | 7 000 |
| Vuoden 2021 rahoitusmuutos | 137 510 |
| Yhteensä | 144 510 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 297 710 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 93 000 000 |
| 2020 talousarvio | 153 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 355 710 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 314 190 000 euroa.
Vuonna 2021 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2022 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2019 tai 2020 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2021.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.
Lisäys talousarvioesityksen 297 710 000 euroon nähden on 16 480 000 euroa, josta 6 922 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 9 558 000 euroa on valtion rahoitusosuutta.
Lisäyksessä on otettu huomioon heinäkuussa 2020 saavutettu vuosia 2021—2027 koskeva EU:n rahoituskehysratkaisu, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkausi sekä tukijärjestelmää koskevat kansalliset tarpeet.
| 2021 talousarvio | 314 190 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 93 000 000 |
| 2020 talousarvio | 153 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 355 710 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 314 190 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2021 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2022 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2019 tai 2020 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2021.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 73 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja -sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2022 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäyksellä ja momentin perustelujen täydennyksellä varaudutaan maksamaan maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja. Maaseuturahaston elpymisvälineen lisärahoitus on kokonaan EU:n rahoittamaa.
Lisäksi momentin perustelujen muutoksessa on otettu huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 siirtymäkauden jatkuminen vuodelle 2022.
Määrärahan arvioitu jakautuminen (euroa)
| Talousarvio | III lisätalousarvioesitys | Yhteensä | |
| — EU-osuus | 131 960 000 | - | 131 960 000 |
| — valtion osuus | 182 230 000 | - | 182 230 000 |
| — maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) | - | 73 000 000 | 73 000 000 |
| Yhteensä | 314 190 000 | 73 000 000 | 387 190 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 73 000 000 |
| 2021 talousarvio | 314 190 000 |
| 2020 tilinpäätös | 246 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 355 710 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 73 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja -sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2021 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2022 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2021 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021). Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.
EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2021 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
| Yhteensä, josta | 551 888 000 |
| — EU-osuus | 94 173 000 |
| — valtion osuus | 130 048 000 |
| — kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus | 327 667 000 |
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys ja määrärahan käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | ||||||
| Toimenpide | EU | valtio | kokonaan kansallinen | julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2019 |
budjetoitu1) 2020 |
esitys 2021 |
| Luonnonhaittakorvaukset | 701,820 | 969,180 | 2 023,800 | 3 694,800 | 3 093,863 | 624,788 | 551,888 |
1) Vuoden 2020 luvut perustuvat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon, jossa ei oltu vielä otettu huomioon vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota, jossa tältä momentilta siirrettiin Marinin hallitusohjelman ympäristökorvaukseen ja luomusitoumuksiin tarkoitetut lisämäärärahat momentille 30.20.43.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luomusitoumusten rahoitus (HO 2019) (siirto momentille 30.20.43) | -7 000 |
| Luonnonhaittakorvauksen lisäys (HO 2019 kertaluonteinen) | -42 000 |
| Maaseutuohjelman kertaluonteinen rahoitusmuutos vuonna 2020 (siirto momentilta 30.10.40) | 25 000 |
| Tasomuutos kokonaan kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen | 7 000 |
| Vuoden 2021 rahoitusmuutos | 37 100 |
| Vuonna 2020 tehtävien uusien luomusitoumusten rahoitus (tekninen kohdennus) (HO 2019) | -5 000 |
| Ympäristökorvauksen lisäys (HO 2019 kertaluonteinen) | -88 000 |
| Yhteensä | -72 900 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 551 888 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -93 000 000 |
| 2020 talousarvio | 624 788 000 |
| 2019 tilinpäätös | 548 288 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 617 764 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 551 888 000 euroon nähden on yhteensä 65 876 000 euro, jossa on 97 733 000 euroa lisäystä EU-rahoitusosuuteen ja vähennystä valtion rahoitusosuuteen 31 857 000 euroa.
Muutoksessa on otettu huomioon heinäkuussa 2020 saavutettu vuosia 2021—2027 koskeva EU:n rahoituskehysratkaisu, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkausi sekä tukijärjestelmää koskevat kansalliset tarpeet.
| 2021 talousarvio | 617 764 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -93 000 000 |
| 2020 talousarvio | 624 788 000 |
| 2019 tilinpäätös | 548 288 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 617 764 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 ja vuodelle 2021 yhdellä vuodella jatketuista sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin perustelujen muutoksessa on otettu huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 siirtymäkauden jatkuminen vuodelle 2022.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 617 764 000 |
| 2020 tilinpäätös | 531 788 000 |
| 2019 tilinpäätös | 548 288 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 10 910 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin
5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.
Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.
Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1308/2013) perusteella. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmään ja sen liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %.
Momentilta on mahdollista maksaa myös päätösosan kohtien 2)—4) mukaisia tukia siirtymäkautta 2021 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla.
Koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteensä, | mistä EU:n osuus | |
| Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) | 2 200 000 | 2 200 000 |
| Mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistäminen (EU 1308/2013) | 280 000 | 140 000 |
| Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) | 3 000 000 | 3 000 000 |
| Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) | 5 430 000 | 5 430 000 |
| — josta koulujakelujärjestelmätuki | 4 890 000 | 4 890 000 |
| — josta liitännäis- ja tiedotustoimenpiteet | 540 000 | 540 000 |
| Yhteensä | 10 910 000 | 10 770 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 10 910 000 |
| 2020 talousarvio | 10 910 000 |
| 2019 tilinpäätös | 10 752 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 10 910 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin
5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 3 669 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin
2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista
3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi
4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luonnontuotealan kehittämistä. Lisäksi määrärahalla tuetaan ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.
Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Attasioiden rahoituksen päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) | 274 |
| Elintarvikevienti (HO 2019) | 200 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK) | -50 |
| Kestävä ruokajärjestelmä (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Markkinatoimenpiteet, julkiset hankinnat nimisuojatuotteet, brändityö (HO 2019) | 100 |
| Ravitsemus, kouluruoka (HO 2019) | 100 |
| Yhteensä | -376 |
| 2021 talousarvio | 3 669 000 |
| 2020 talousarvio | 4 045 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 945 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 4 069 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 3 669 000 euroon nähden aiheutuu maatalouden osaamisverkoston toiminnan käynnistämisestä.
| 2021 talousarvio | 4 069 000 |
| 2020 talousarvio | 4 045 000 |
| 2019 tilinpäätös | 2 945 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 4,069 milj. euroa, joka on hieman enemmän (24 000 euroa) kuin vuonna 2020.
Valiokunta pitää momentille esitettyä määrärahaa hyvin tarpeellisena ja monipuolisena. Sitä käytetään ruokapoliittisen selonteon (Ruoka 2030) tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen sekä osaamisverkoston toiminnan käynnistämiseen. Määrärahalla on tärkeää edelleen avustaa myös luomu- ja luonnontuotealan kehittämistä sekä lähiruuan käytön edistämistä. Lisäksi on tarpeen tukea hallitusohjelman tavoitteita ilmastoruokaohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta sekä elintarvikesektorin kauppataseen parantamisesta mm. viennin edellytyksiä vahvistamalla.
Valiokunta korostaa, että lähi- ja luomuruuan lisääminen julkisissa hankinnoissa vaatii hankintaosaamista sekä päättäjiltä että ruokaa tarjoavilta tahoilta. On siten myönteistä, että maa- ja metsätalousministeriöön on palkattu määräaikainen (2019—2022) hankintalähettiläs, jonka tehtävänä on mm. neuvoa ja opastaa toimijoita vastuullisten elintarvikekriteerien käytössä tarjouskilpailuissa. Valiokunta painottaa myös yhteistyötä kuntien kanssa. Toiminta tukee osaltaan valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä (10.9.2020) yhteisestä julkisten hankintojen strategiasta.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:n hankerahoitukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 4 269 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin
2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista
3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi
4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
48. Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) peltorakenteen kehittämisohjelman laatimiseen sekä ohjelman perusteella määriteltyjen toimenpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen
2) enintään 3 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan peltojen omistus- ja tilusrakennetta kehittäviä toimia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) | 500 |
| Yhteensä | 500 |
| 2021 talousarvio | 1 000 000 |
| 2020 talousarvio | 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) peltorakenteen kehittämisohjelman laatimiseen sekä ohjelman perusteella määriteltyjen toimenpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen
2) enintään 3 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
49. Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tuen maksamiseen kierrätettäviä biomassoja biokaasulaitokselle toimittavalle yritykselle tai yhteisölle
2) enintään 2 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuki kohdentuu maataloustuotannossa, vesistöjen hoitotoimissa sekä muussa luonnon hoidossa syntyviin ylijäämäbiomassoihin. Tuen tavoitteena on ohjata näitä biomassoja sellaisiin biokaasulaitoksiin, jotka käsittelevät kaasutusprosessin jälkeen syntyvät mädätysjäännökset lannoitevalmisteiksi. Tuen avulla vähennetään luonnonhoidosta ja maatiloilta ylijäämäbiomassojen aiheuttamia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään biomassoissa olevien ravinteiden turvallista kierrätystä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biokaasun ravinnekiertokorvaus (HO 2019) | 4 000 |
| Yhteensä | 4 000 |
| 2021 talousarvio | 4 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarvioesityksestä.
Vähennys 4 000 000 euroa aiheutuu talousarvioesityksessä ehdotetun määrärahan poistosta.
Tukijärjestelmään liittyvä valmistelu on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi erityisesti EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi.
| 2021 talousarvio | — |
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida odotettavissa olevien markkinahäiriöiden kohonneen riskin vuoksi. Mikäli nämä menot ovat suuremmat kuin budjettisiirto, ne katetaan rahaston omasta pääomasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 200 |
| Yhteensä | 200 |
| 2021 talousarvio | 400 000 |
| 2020 talousarvio | 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 170 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 70 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 6 500 000 |
| 2020 talousarvio | 90 300 000 |
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 6 117 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen
5) valtionapujen myöntämiseen maatilojen bioturvallisuutta ja eläinten terveyden seurantaa parantaviin kehittämishankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.
Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen | 5 080 000 |
| Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille | 87 000 |
| Valtionapu Helsingin yliopistolle | 400 000 |
| Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM | 300 000 |
| Valtionavut maatilojen bioturvallisuuden ja eläinten terveyden seurannan kehittämiseen | 250 000 |
| Yhteensä | 6 117 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtionavut maatilojen bioturvallisuuden ja eläinten terveyden seurannan kehittämiseen (HO 2019) | 50 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 300 |
| Yhteensä | 350 |
| 2021 talousarvio | 6 117 000 |
| 2020 talousarvio | 5 767 000 |
| 2019 tilinpäätös | 5 717 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 6 117 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen
5) valtionapujen myöntämiseen maatilojen bioturvallisuutta ja eläinten terveyden seurantaa parantaviin kehittämishankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.