Talousarvioesitys 2021
90. Liikuntatoimi
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaa edistävät järjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, organisaatioiden toimintakulttuureja liikunnallistamalla, liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa tukemalla sekä huippu-urheilua tukemalla. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.
- — Liikunnallinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä elämäntapa lisääntyy
- — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunnan ja huippu-urheilun eettinen perusta vahvistuu
- — Huippu-urheilumme on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja muuta liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen lisääntyvät eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe-, Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen- ja Ikiliikkuja-ohjelmat). Avustetaan Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita. Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan erityisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen avulla Liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman kirjaukset poikkihallinnolliseen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen yhteiseen työhön liittyen. Valtion liikuntaneuvosto arvioi eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutukset liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2021 arvio |
|
| Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | |||
| 9—13 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 64 | 66 | 66 |
| — pojat | 67 | 67 | 67 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 44 | 41 | 41 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 15—24 -vuotiaat | |||
| — tytöt | 27 | 26 | 26 |
| — pojat | 24 | 39 | 39 |
| Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %2) | |||
| 20—54 -vuotiaat | 30 | 31 | 31 |
| 55—74 -vuotiaat | 15 | 17 | 17 |
| Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | |||
| 9-vuotiaat | |||
| — tytöt | 40 | 40 | 40 |
| — pojat | 44 | 52 | 52 |
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 34 | 40 | 40 |
| — pojat | 47 | 46 | 46 |
| 13-vuotiaat | |||
| — tytöt | 22 | 29 | 29 |
| — pojat | 32 | 35 | 35 |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 13 | 15 | 15 |
| — pojat | 23 | 23 | 23 |
| Aikuiset (18+ vuotiaat) | |||
| — miehet | 39 | 39 | 39 |
| — naiset | 34 | 34 | 34 |
| Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin (piip-testi) mediaanitulos (min:sek) | |||
|---|---|---|---|
| 11-vuotiaat | |||
| — tytöt | 3 min 58 s | 3 min 51 s | 3 min 51 s |
| — pojat | 4 min 35 s | 4 min 26 s | 4 min 26 s |
| 15-vuotiaat | |||
| — tytöt | 4 min 41 s | 4 min 40 s | 4 min 40 s |
| — pojat | 5 min 55 s | 6 min 06 s | 6 min 06 s |
| Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 402 | 2 403 | 2 358 |
1) Vuoden 2017 tulokset ovat yhteenvetoarvio Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 tutkimuksesta sekä Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2015. Vuoden 2018 9—13 -vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen suomessa 2018 tutkimukseen, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin. Vuoden 2018 15—24 -vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).
2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017—2018 -tutkimukset (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät).
3) Lasten ja nuorten (7—18 -vuotiaat) liikuntasuosituksen mukaan tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 ja 2018 tutkimuksiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan mukaista liikunnan määrää. Tiedot perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat).
4) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Liikuntatoimeen ehdotetaan 161 milj. euroa, mikä on noin 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vaikka rahapelitoiminnan tuotot ovat vähentyneet, toimintoja rahoitetaan budjettivaroin, minkä lisäksi tuoton alenemaa kompensoidaan arpajaisveroa alentamalla. Liikuntatoimen rahoitus säilyy näin lähes kuluvan vuoden tasolla.
Hallitusohjelman linjauksiin viitaten valiokunta painottaa liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostamista kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, sillä edelleen suuri osa lapsista ja aikuisista liikkuu liian vähän. Tehtyjen tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon suorissa kustannuksissa sekä tuottavuuskustannuksissa menetettyjen työpanosten osalta. Tehtyjen selvitysten mukaan väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään runsaat 3 mrd. euroa. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siten erittäin suuri.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Liikkuva-ohjelmiin osoitetaan edelleen 5 milj. euron rahoitus, jonka tavoitteena on lisätä liikunnallista elämäntapaa kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Jatkon kannalta on keskeistä, että ohjelmat juurtuvat osaksi normaalia toimintaa, joka jatkuu myös erillisrahoituksen päätyttyä. On myös myönteistä, että ikäihmisten liikkumishankkeen pilotointiin on varattu 0,8 milj. euroa. Väestön ikääntyessä on tärkeää, että yhä useamman ikäihmisen kunto säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään, mikä tukee osaltaan kotona asumista ja vähentää tarvetta kalliisiin laitoshoitoihin. Valiokunnan mielestä liikuntaan kannustavat palvelut tulisi huomioida aiempaa vahvemmin myös kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tämän vuoden alussa asetettu poikkihallinnollinen Liikuntapolitiikan koordinaatioelin toimii aktiivisesti liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanemiseksi.
Nuorten urheilijoiden toimeentulo.Valtion liikuntatoimen budjetista jaetaan erityisesti nuorille urheilijoille osoitettuja urheilija-apurahoja, joihin on varattu ensi vuodelle enintään 2,3 milj. euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Huippu-urheilua tuetaan myös mm. urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille suunnattavilla määrärahoilla sekä lajien tehostamistuella (ml. vammaisurheilu).
Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen vaikuttavuutta seurataan ja selvitetään, miten akatemiatoimintaan kohdistetulla lisärahoituksella on onnistuttu parantamaan urheilijoiden tukipalveluja ja harjoittelun edellytyksiä. Myös apurahajärjestelmän toimivuutta on syytä arvioida ja selvittää, miten nuorten urheilijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa voitaisiin parantaa. Samalla on perusteltua arvioida laajemminkin urheilijoiden sosioekonomisen tilanteen parantamista.
30. Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 talousarvio | — |
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 815 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 19 600 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja -ohjelmista sekä poikkihallinnollisesta liikkumisohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määräraha on tarkoitettu poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja liikuntapoliittisen koordinaatioelimen sekä liikkuva koulu -ohjelman laajentamisen kustannuksiin osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikkuva aikuinen -ohjelma (HO 2019) | 1 000 000 |
| Liikkuva opiskelu -ohjelma (HO 2019) | 2 000 000 |
| Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma (HO 2019) | 1 000 000 |
| Ikiliikkuja-ohjelma (HO 2019) | 1 000 000 |
| Yhteensä | 5 000 000 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 talousarvio | 5 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 815 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 19 600 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja -ohjelmista sekä poikkihallinnollisesta liikkumisohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 68/2021 vp (29.4.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 18 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös covid-19-epidemian johdosta myönnettäviin valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu varautumisesta covid-19-epidemian vaikutuksiin. Lisäyksestä 9 000 000 euroa aiheutuu resurssien lisäämisestä liikunta- ja urheiluseuroille, 6 000 000 euroa avustuksista valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille sekä valtakunnallisille sarjoille ja 3 500 000 euroa peruuntuneiden tai tappiota kärsineiden urheilu- ja liikuntatapahtumien sekä tulevien tapahtumien tukemisesta.
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 II lisätalousarvio | 18 500 000 |
| 2021 talousarvio | 5 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 34 415 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2021 vp (25.5.2021)
Momentille esitetään 18,5 milj. euron lisäystä, josta on tarkoitus osoittaa 9 milj. euroa liikunta- ja urheiluseuroille, 6 milj. euroa valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille sekä valtakunnallisille sarjoille sekä 3,5 milj. euroa peruuntuneiden ja tappiota kärsineiden urheilu- ja liikuntatapahtumien sekä tulevien tapahtumien tukemiseen.
Valiokunta pitää näitä lisäyksiä hyvinä, sillä koronavirusepidemia on vaikeuttanut liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa ja aiheuttanut taloudellisia tappioita. Tuki on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kannalta, sillä vaarana on, että osa lapsista ja nuorista ei välttämättä palaa harrastuksensa pariin rajoitusten päätyttyä. On myös tärkeää, että kunnat ja järjestöt panostavat lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin palveluihin ja toimintoihin.
Eduskunnan kirjelmä EK 17/2021 vp (28.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 18 500 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös covid-19-epidemian johdosta myönnettäviin valtionavustuksiin.
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 108 944 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionavustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 375,84 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen | 29 292 000 |
| Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 28 292 000 |
| Liikunnan yhdenvertaisuuteen | 1 000 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 63 410 000 |
| Liikunnan kansalaistoimintaan | 44 830 000 |
| Huippu-urheiluun | 12 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 4 150 000 |
| Kansainväliseen yhteistyöhön | 230 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 6 240 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 10 002 000 |
| Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 730 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 320 000 |
| Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 500 000 |
| Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 972 000 |
| Yhteensä | 108 944 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 94,01 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 100,42 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään lisäksi 1 290 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron alentamisen vaikutus | 11 778 |
| Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos vuodelle 2021 | -52 056 |
| Tasomuutos | -1 472 |
| Yhteensä | -41 750 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Määrärahaa saa käyttää:
10) enintään 9 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 383,20 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 10) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.
Muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu momentilta aluehallintovirastolle tehtävästä pysyvästä kahden henkilötyövuoden siirrosta sekä urheilijaeläkelain mukaisesta eläkkeen määrän vahvistamisesta.
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | -48 806 000 |
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 108 944 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionavustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 9 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 383,20 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Yhdeksän henkilötyövuoden lisäys aiheutuu antidopinganalyysitoiminnan käynnistymisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 tilinpäätös | 100 210 894 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentilta vähennetään 5 889 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutoksesta.
| 2021 IV lisätalousarvio | -5 889 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 108 944 000 |
| 2020 tilinpäätös | 100 210 894 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentilta vähennetään 5 889 000 euroa.
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ja eräisiin avustuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 40 676 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan koulutuskeskusten opintoseteliavustuksiin, harkinnanvaraisiin avustuksiin sekä laatu- ja kehittämishankkeisiin | 300 000 |
| Liikunnan koulutuskeskusten liikunta- ja vapaa-aikatilojen avustuksiin | 1 912 000 |
| Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin | 80 000 |
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 586 000 |
| Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille | 18 226 000 |
| Valtionosuudet alueellisten liikunnan koulutuskeskusten toimintaan | 572 000 |
| Yhteensä | 40 676 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 94,11 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 100,53 euroa opiskelijavuorokautta kohden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -100 |
| Kustannustason tarkistus | 546 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen | 39 306 |
| Valtionosuuden indeksitarkistus (2,4 %) | 427 |
| Tasomuutos | -1 500 |
| Yhteensä | 38 679 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 talousarvio | 1 997 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 474 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 40 676 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu avustuksista henkilöstömenoihin liikunta- ja urheilujärjestöille nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi.
| 2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 48 806 000 |
| 2020 talousarvio | 1 997 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 474 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 889 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoimisesta.
| 2021 IV lisätalousarvio | 5 889 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2021 talousarvio | 40 676 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
| 2019 tilinpäätös | 1 474 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 889 000 euroa.
54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen (siirtomääräraha 3 v)
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään 37 937 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannuksiin edellyttäen, että Helsingin kaupunki osoittaa hankkeelle rahoitusta siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista on vähintään puolet. Hankkeen valtion sitoumuksia koskeva kokonaisosuus on enintään 168 436 500 euroa.
Selvitysosa:Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kokonaiskustannus on 336 873 000 euroa. Hanke on tarkoitus rahoittaa valtion ja kaupungin toimesta yhtäläisin rahoitusosuuksin.
Hankkeelle on osoitettu aiemmissa talousarvioissa määrärahoja yhteensä 118 500 000 euroa ja tähänastiset avustuspäätökset on tehty tämän mukaisesti. Hankkeen valtion osuutta koskeva loppuerä on yhteensä enintään 49 936 500 euroa, josta 12 000 000 euroa rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroista momentilta 29.90.50 vuoteen 2027 mennessä.
| 2021 III lisätalousarvio | 37 937 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään 37 937 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannuksiin edellyttäen, että Helsingin kaupunki osoittaa hankkeelle rahoitusta siten, että kaupungin rahoitusosuus hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista on vähintään puolet. Hankkeen valtion sitoumuksia koskeva kokonaisosuus on enintään 168 436 500 euroa.
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 6 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointiin | 800 000 |
| Lajien tehostamistukeen, ml. vammaisurheilu | 1 000 000 |
| Seuratuen nostoon | 1 900 000 |
| Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille | 2 500 000 |
| Yhteensä | 6 200 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -500 |
| Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano (HO 2019) | 1 400 |
| Yhteensä | 900 |
| 2021 talousarvio | 6 200 000 |
| 2020 talousarvio | 5 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 6 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.