Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin myös merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskenut ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta.

Vuonna 2020 alkanut pandemia voi vahvistaa edellä kuvattuja kehityssuuntia ja tuo uusia haasteita koko julkiselle hallinnolle ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Työttömyys on vaarassa lisääntyä ja talouden kasvu hiipuu. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja vaarana on eriarvoisuuden kasvu. Kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Väestön liikunta- ja kulttuuriharrastusten vaikeutuminen vaikuttaa koko väestöön. Pandemian kaikki vaikutukset ole vielä edes näköpiirissä. Toisaalta kriisi luo mahdollisuuden ja myös välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle, työllisyyden edistämiselle sekä kriisejä kohdattaessa nopealle toipumiselle.

Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomesta tulee luoda kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtavirtaistamiseen ja tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien laajentamisessa, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen tavoitteita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolinäkökulman huomioimista asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Sukupuolten välinen jakauma suoritetuissa tutkinnoissa

  2018 2019
  Miehet Naiset Miehet Naiset
         
Ammattikoulu 34 746 42 771    
Ylioppilas-, IB-, EB- tai DIA-tutkinto 12 808 18 065 12 404 17 201
Ammattikorkeakoulututkinnot        
Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) 9 534 14 970 9 750 14 565
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) 942 2 175 969 2 361
Yliopistotutkinnot        
Alempi korkeakoulututkinto (kandi) 5 538 7 923 5 454 7 965
Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) 6 165 8 997 6 765 9 363
Tohtorintutkinto 861 921 840 879

Vuosina 2018 ja 2019 naiset suorittivat miehiä enemmän tutkintoja. Suurin ero suoritetuissa tutkinnoissa oli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrissä, joista miehet suorittivat vuonna 2018 30 % ja vuonna 2019 29 %. Ylioppilastutkinnoista, ammattikorkeakoulututkinnoista (AMK), sekä kandi- ja maisteritutkinnoista naiset suorittivat tarkasteluvuosina lähes 60 %. Tohtorintutkintoja miehet puolestaan suorittivat lähes yhtä paljon kuin naiset.

Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla (huhtikuu 2020) ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteumista.

Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa huomioidaan kestävän kehityksen vaikutukset koulutuspolitiikkaan.

Korkeakoulut sisällyttävät kestävän kehityksen opintoja omiin koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintästrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää liikuntapaikkojen rakentamisessa energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2019
TP
2020
TA
2021
TAE
2020/2021
muutos
           
29.01.30 Lasten ja nuorten harrastustoiminta - - 14 500 14 500
29.10.30 Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) 692 375 705 285 469 239 -236 046
29.10.31 Vapaa sivistystyö 155 076 165 216 161 093 -4 123
29.20.30 Ammatillinen koulutus 825 459 917 598 884 657 32 941
29.20.35 Lukiokoulutus - - 194 689 194 689
29.80.30 Kirjastot 4 560 5 012 3 826 -1 186
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 104 835 125 506 129 218 3 712
29.80.34 Taiteen perusopetus - - 88 583 88 583
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 883 17 803 18 797 994
29.90.52 Kuntien liikuntatoimi 19 545 19 560 19 586 26
29.91.52 Kuntien nuorisotyö 7 975 7 904 7 821 -83
Yhteensä   1 827 708 1 963 884 1 992 009 28 125
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   946 753 1 017 292 1 021 901 4 609
— Kunnat   -96 569 -103 764 -85 840 17 924
— Kuntayhtymät   1 043 322 1 121 056 1 107 740 -13 315
Yksityiset   880 955 946 592 970 108 23 516

1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2021 on 57,13 % lisättynä 15,39 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (oppivelvollisuusuudistus). Esityksen mukaan oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisesta tulisi maksutonta.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 392,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 22,5 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 414,7 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TA
2021
TAE
                 
Tiede 308,6 258,3 424,9 432,7 453,1 463,0 493,4 543,7
— voittovarat 102,4 102,2 103,2 104,4 106,2 107,3 105,5 76,3
— budj.varat2) 205,4 156,1 321,7 328,3 346,9 355,7 387,9 467,5
                 
Taide 458,3 470,3 458,6 460,8 460,3 452,6 485,0 576,0
— voittovarat 237,0 236,9 233,3 233,4 238,8 247,0 257,6 190,3
— budj.varat 221,3 233,4 225,4 227,4 221,4 205,5 227,5 385,7
                 
Liikunta 187,4 188,5 154,9 178,6 171,8 159,3 166,0 155,8
— voittovarat 147,3 148,0 147,1 166,2 163,3 154,0 150,7 108,9
— budj.varat 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 15,3 46,9
                 
Nuoriso 74,3 74,4 73,1 76,8 75,0 78,0 79,7 76,3
— voittovarat 52,8 53,0 52,7 52,6 53,3 55,0 54,3 39,2
— budj.varat 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 23,1 25,4 37,1
Voittovarat yhteensä 539,5 540,1 536,3 556,7 561,6 563,3 568,0 414,7

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 347,1 361,3
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 311 126 0 1 500 8 639 505 321 770
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 726 388 0 18 114
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 729 242 500 65 471
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 013 209 5 222
04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 300 2 800 49 100
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 161 3 161
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
34 000 34 000
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
14 500 14 500
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 577 1 577
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 680 1 500 5 5 185
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
116 984 116 984
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
47 510 -38 500 -2 800 6 210
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 246 2 246
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 841 961 0 0 47 234 0 889 195
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 256 4 42 260
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
156 815 -270 156 545
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
471 179 40 000 511 179
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
162 993 7 500 170 493
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 718 8 718
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 1 191 829 17 500 0 19 821 0 1 229 150
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 432 21 8 453
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
19 006 14 800 33 806
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
965 952 17 500 5 000 988 452
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
198 439 198 439
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 360 615 0 0 5 803 159 3 366 577
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 972 -2 11 970
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 933 2 19 935
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 431 4 431
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 679 3 1 682
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
25 989 5 800 31 789
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 893 903 1 893 903
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
353 744 4 122 357 866
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
76 261 -4 122 72 139
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
55 631 55 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
896 993 896 993
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
20 079 159 20 238
70. Opintotuki 643 411 0 0 10 000 14 700 668 111
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
647 647
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
99 200 10 000 10 000 119 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
458 600 4 700 463 300
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
36 164 36 164
59. Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
48 800 48 800
80. Taide ja kulttuuri 581 152 20 000 125 860 5 149 15 826 747 987
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 268 15 000 64 910 -4 0 84 174
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 103 700 2 803
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 314 700 -22 22 992
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 510 5 510
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 307 50 7 357
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 619 19 619
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
16 886 15 0 16 901
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
5 826 5 826
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
129 197 129 197
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
88 583 4 000 6 758 99 341
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 648 26 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
14 689 5 000 55 500 4 300 10 519 90 008
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
17 460 17 460
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
190 275 -9 069 181 206
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
23 337 30 23 367
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 950 1 950
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
989 989
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 899 830 7 618 12 347
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
40 40
90. Liikuntatoimi 160 820 1 000 18 500 37 937 0 218 257
30. Avustukset Liikkuva -ohjelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 18 500 23 500
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
108 944 0 -5 889 103 055
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ja eräisiin avustuksiin
(kiinteä määräraha)
40 676 1 000 5 889 47 565
54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
(siirtomääräraha 3 v)
37 937 37 937
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 200 6 200
91. Nuorisotyö 81 103 1 500 0 0 0 82 603
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
39 220 -2 120 37 100
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
32 112 32 112
52. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
9 771 1 500 2 120 13 391
  Yhteensä 7 172 017 40 000 145 860 134 583 31 190 7 523 650

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 575 2 561 2 546    

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.