Talousarvioesitys 2021
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- — ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuutta, tuetaan työ- ja elinkeinoelämän uudistamista, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä
- — ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa
- — lukiokoulutus tuottaa korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja elinikäiseen oppimiseen
- — ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen palvelujärjestelmillä turvataan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaminen kaikille perusopetuksen päättäville
- — ylioppilastutkinnon roolia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa vahvistetaan.
Oppivelvollisuus laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti ulottumaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Lakia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2021 keväällä perusopetuksen päättäviin. Opiskelijat ovat oppivelvollisuuden piirissä 18 vuoden ikään saakka. Koulutuksen maksuttomuus ulotetaan koskemaan sen vuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.
Ammatillinen koulutus tuottaa alati muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia ja vastaten samalla myös kasvavaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmä vastaa dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa.
- — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle. Ammatillisella koulutuksella tuetaan koronaepidemian seurauksena työttömiksi jääneiden osaamisen kehittämistä nopean uudelleentyöllistymisen mahdollistamiseksi.
- — Lähihoitajakoulutusta lisätään määräaikaisesti, jotta henkilöstön saatavuus voidaan turvata iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksesta säädetyn mukaisesti.
- — Opiskelijoiden tarvitseman opetuksen ja ohjauksen varmistamiseksi opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennetaan lisäresursseja hallitusohjelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää lisärahoitusta uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamisen ohella myös tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen.
- — Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman mukaisesti.
- — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan. Perusrahoituksen osuutena säilytetään 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuutena 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuutena 10 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta.
- — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
- — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
- — Ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävän ikäluokan välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
- — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Lukiokoulutuksen perusta on vahva ja toimintakykyinen. Tavoitteena on toimintakyvyn, koulutuksen saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksessa opetuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, opiskelijoiden hyvinvointi, jaksaminen ja oppimistulokset parantuvat sekä eriarvoisuus vähentyy. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat tukien opiskelijoiden tulevia jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.
- — Lukiokoulutuksen saatavuus turvataan koko maassa.
- — Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uudistetun lukiolainsäädännön toimeenpanoa. Lukiolain toimeenpanolla vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin sekä työelämään jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Uudistuksella lisätään opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä.
- — Lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2021 ja niiden myötä uudistetaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt.
- — Lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa jatketaan toimintakulttuurin modernisoimiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi sekä opetussuunnitelman toimeenpanon tukemiseksi.
- — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä.
- — Ylioppilastutkintolainsäädännön uudistus otetaan asteittain käyttöön siten, että säädettyjä uudistuksia sovelletaan kaikilta osin keväästä 2022 lukien. Jatketaan myös tutkinnon toiminnallista kehittämistä. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset. Ylioppilastutkintolain uudistuksilla osaamista osoitetaan entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä luodaan tutkintoon toiminnallista joustoa.
Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut, tilastointi ja seuranta uudistetaan kokonaisuudessaan vuonna 2018 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisiksi. Tavoitteet asetetaan pääosin ammatillisen koulutuksen ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien määrittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tulee tuottamaan merkittävän osan koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa käytettävistä tiedoista. Koski-palvelusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tunnuslukujen ja tavoitteiden määrittelyssä vaiheittain sitä mukaa, kun tietojen oikeellisuus varmentuu, tietosisältö laajenee ja tietoa kertyy useammalta vuodelta. Ensimmäiset uuden määrittelyn mukaiset tilastotiedot ovat käytettävissä vuonna 2021 asetettaessa tavoitteita vuodelle 2022. Tässä esitettävät ammatillisen koulutuksen tilastotiedot perustuvat vielä aiemman lainsäädännön mukaisiin määrittely-, tiedonkeruu- ja tilastointitapoihin.
Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Perustutkintokoulutus | 74 049 | 75 583 | 83 001 | 85 000 | 86 000 | 86 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 6 838 | 8 588 | 9 219 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 34 453 | 32 625 | 36 312 | 40 000 | 40 000 | 40 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 14 437 | 14 194 | 16 323 | 18 000 | 18 000 | 18 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Perustutkinnot | 50 062 | 51 173 | 51 958 | 54 000 | 57 000 | 58 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 4 379 | 4 193 | 5 473 | 6 000 | 7 000 | 7 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 17 923 | 19 328 | 23 760 | 24 000 | 26 000 | 28 000 |
| — josta oppisopimuskoulutus | 8 368 | 9 193 | 11 223 | 11 500 | 13 000 | 14 000 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
|
| Kaikki järjestäjät yhteensä | 176 | 166 | 166 | 162 | 152 | 151 |
| — kuntajärjestäjät | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 35 | 35 | 35 | 34 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 131 | 121 | 121 | 118 | 109 | 108 |
| — valtio koulutuksen järjestäjänä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuosien 2018—2021 luvut sisältävät myös siirtymäkauden ajan voimassa olevat vanhan lain mukaiset ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat (16 järjestäjää vuosina 2018 ja 2019 sekä 11 järjestäjää vuosina 2020 ja 2021).
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät
| 2018 toteutuma |
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma1) | 92 230 | 92 980 | 93 800 | 94 800 |
| Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma1) | 6 360 | 6 300 | 6 350 | 6 400 |
| Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat |
1 050 |
910 |
1 000 |
1 000 |
1) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo.
Luvun nimike on muutettu.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Hallitus on ehdottanut oppivelvollisuuden laajentamista (HE 173/2020 vp), jossa oppivelvollisuus laajennetaan koskemaan perusopetuksen jälkeistä toisen asteen koulutusta siihen asti, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Perusopetuksen jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto ovat maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 20 vuotta. Muutosten piiriin tulee yksi ikäluokka kerrallaan, jolloin lisämäärärahatarve kasvaa asteittain. Ensi vuodelle uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan yhteensä noin 27 milj. euron lisäystä, ja määräraha nousee 129 milj. euroon vuonna 2024, jolloin uudistus on astunut kokonaan voimaan. Uudistuksen kustannukset aiheutuvat pääasiassa oppimateriaali- ja matkakustannuksista, jotka siirtyvät kuntien vastuulle. Eduskunta on hyväksynyt lain sisällön sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena (SiVM 15/2020 vp).
Hallituksen esityksessä on arvioitu kattavasti uudistuksen kustannusvaikutuksia, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli resurssien riittävyydestä ja arvioitu, että määrärahoista puuttuisi noin 10—40 milj. euroa. Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutusten arvioidaan myös kohdentuvan eri kunnille eri tavoin toisaalta sen mukaan, miten paljon kunnassa on oppivelvollisuusikäisiä nuoria, ja toisaalta sen mukaan, toimiiko kunta lukio- tai ammatillisen koulutuksen järjestäjänä.
Valiokunta toteaa, että kyseessä on merkittävä uudistus, joka tähtää koulutus- ja osaamistason nostamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen. Nykyinen oppivelvollisuuden suorittaminen ei tarjoa riittävää osaamista työelämässä pärjäämiseen, jolloin peruskoulun varassa olevat nuoret jäävät helposti koulutuksen ja työvoiman ulkopuolelle. Hallituksen esityksen mukaan oppivelvollisuusiän pidentämisen arvioidaan parantavan nuorten työllisyys- ja tulokehitystä tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä muutos heijastuisi näin myös julkisen talouden tilaan kasvavina verotuloina ja alenevina sosiaaliturvamenoina.
Jotta uudistuksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet, on välttämätöntä, että sen toimeenpanoon varataan riittävät resurssit. Tämä vastaa hallitusohjelman kirjausta, minkä lisäksi valiokunta viittaa myös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009), jonka 55 §:n 2 momentin mukaan uudet ja laajenevat valtionosuustehtävät korvataan kunnille 100-prosenttisesti valtionosuusrahoitteisesti ja otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa.
Valiokunta painottaa, että hallituksen tulee seurata tarkkaan uudistuksen toimeenpanoa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Kuntien heikko taloudellinen tilanne sekä valtionosuuksien ja koulutuksen toteutuneiden kustannuksien välinen epäsuhta voivat johtaa tilanteeseen, jossa uusien tehtävien riittävä ja tasa-arvoinen resursointi ei ole paikallisella tasolla mahdollista. Myös oppilaspaikkoja tulee olla riittävästi. Hallituksen tulee kaiken kaikkiaan varmistaa uudistuksen laadukas ja alueellisesti tasa-arvoinen toimeenpano ja huolehtia siitä, että kuntien voimavarat riittävät uudistuksen toimeenpanoon.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2021 vp (18.6.2021)
Valiokunta on tyytyväinen, että oppimisvajeiden paikkaamiseen osoitetaan lisäresursseja myös lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa tukitoimiin esitetään 15 milj. euroa ja ammatillisessa koulutuksessa 5 milj. euroa. Lisärahoituksella jatketaan ja laajennetaan jo aiemmin myönnetyillä lisäresursseilla käynnistettyjä tukitoimia.
On tärkeää, että lisäpanostukset edistävät myös nuorten myöhempää kouluttautumista, sillä opintojen hidastuminen ja oppimistulosten heikentyminen voivat vaikuttaa yo-tutkinnon valmistumiseen ja arvosanoihin ja tätä kautta jatko-opintoihin siirtymiseen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että rahoituksen riittävyyttä seurataan ja varmistetaan, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on riittävät resurssit tukitoimien järjestämiseen.
Määräaikaisten lisäresurssien rinnalla on myös huolehdittava lukio- ja ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen riittävyydestä. On niin ikään tärkeä varmistaa oppilas- ja opiskeluhuollon toimivuus ja niihin liittyvien palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 427 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2021 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 600 henkilöä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2021 koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä on noin 125. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 8 500 opiskelijatyöpäivää ja lyhytkoulutuksessa noin 5 000 opiskelijatyöpäivää.
Henkilötyövuodet
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 67 | 69 | 68 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 25 | 26 | 26 |
| Yhteensä | 92 | 95 | 94 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 259 | 800 | 1 100 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 613 | 2 400 | 2 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 384 | 1 200 | 1 100 |
| Kustannukset yhteensä | 3 997 | 3 600 | 3 700 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 737 | -2 800 | -2 600 |
| Kustannusvastaavuus, % | 31 | 22 | 30 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 92 | 89 | 95 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 114 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 913 000 |
| Yhteensä | 8 427 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 861 | 9 547 | 9 987 |
| Bruttotulot | 1 918 | 1 460 | 1 560 |
| Nettomenot | 7 943 | 8 087 | 8 427 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 881 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 010 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertameno (siirron palautus momentille 29.20.21) | -200 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tilavuokrat | 50 |
| Saamenkielen koulutusmäärien lisääminen | 200 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -36 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 327 |
| Palkkausten tarkistukset | 143 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -144 |
| Yhteensä | 340 |
| 2021 talousarvio | 8 427 000 |
| 2020 talousarvio | 8 087 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 072 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 432 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 000 euroa talousarvioesityksen 8 427 000 euroon nähden aiheutuu oppivelvollisuuden laajentamisen toteutuksesta Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
| 2021 talousarvio | 8 432 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 18 000 |
| 2020 talousarvio | 8 087 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 072 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 432 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 21 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 21 000 |
| 2021 talousarvio | 8 432 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 105 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 072 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 21 000 euroa.
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 14 006 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita. Lukiokoulutuksen laatuohjelmalla parannetaan tietopohjaisesti koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertameno (siirron palautus momentilta 29.10.51) | 250 |
| Kertameno (siirron palautus momentilta 29.20.01) | 200 |
| Lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirto momentilta 29.10.20) | 850 |
| Yhteensä | 1 300 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2021 talousarvio | 14 006 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 12 706 000 |
| 2019 tilinpäätös | 26 979 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 19 006 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 14 006 000 euroon nähden aiheutuu lukiokoulutuksen laatuohjelman käynnistämisestä ja toimeenpanosta osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.
| 2021 talousarvio | 19 006 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 12 706 000 |
| 2019 tilinpäätös | 26 979 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 19 006 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 14 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 000 000 euroa avustuksiin lukiokoulutuksen järjestäjille osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 15 000 000 euroa koronavirustilanteen johdosta lukiokoulutuksessa tarvittavista tukitoimista osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä vähennyksenä 200 000 euroa siirtona momentille 29.01.04.
Kolmen henkilötyövuoden lisäys aiheutuu jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden, oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukiohjelmien, lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanon sekä järjestämislupaprosessien uudistamisen edellyttämistä lisätehtävistä.
| 2021 III lisätalousarvio | 14 800 000 |
| 2021 talousarvio | 19 006 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 706 000 |
| 2019 tilinpäätös | 26 979 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 14 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 000 000 euroa avustuksiin lukiokoulutuksen järjestäjille osaamisvajeiden paikkaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 884 657 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 849 625 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 336 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 181 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen koskien oppivelvollisuuden laajentamista ja oppivelvollisen koulutuksen maksuttomuutta. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta, jolla säilytetään ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusten osuudet laskennallisesta rahoituksesta vuoden 2020 tasolla.
Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 11 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita) | 1 849 614 000 |
| — Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä | 1 834 614 000 |
| josta perusrahoituksen osuus (70 % laskennallisesta rahoituksesta) | 1 284 230 000 |
| josta suoritusrahoituksen osuus (20 % laskennallisesta rahoituksesta) | 366 923 000 |
| josta vaikuttavuusrahoituksen osuus (10 % laskennallisesta rahoituksesta) | 183 461 000 |
| — Strategiarahoituksen osuus (0,78 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 15 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -999 989 000 |
| Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä | 33 696 000 |
| — Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 32 696 000 |
| — Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero | 1 000 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 336 000 |
| Yhteensä | 884 657 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 2 926 |
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (2,0 %) | 17 721 |
| Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi lisättyjen opiskelijavuosien poistuminen | -4 700 |
| Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen (kertaluonteinen) | -80 000 |
| Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi | 27 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 3 600 |
| Uusien koulutuksen järjestäjien mukaantulo opetusmetsäkompensaation piiriin | 512 |
| Yhteensä | -32 941 |
| 2021 talousarvio | 884 657 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 46 500 000 |
| 2020 talousarvio | 917 598 000 |
| 2019 tilinpäätös | 825 458 996 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 965 952 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 930 920 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 80 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).
Lisäys talousarvioesityksen 884 657 000 euroon nähden on 81 295 000 euroa, mistä 80 000 000 euroa aiheutuu perusrahoituksen lisäämisestä ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetuksen ja ohjauksen resurssien vahvistamiseksi osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, 295 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutusarvion tarkentumisesta ja 1 000 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamisen vuosikohtaisten kustannusten jakautumisen ajoituksen tarkentumisesta.
Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden on tarpeen, jotta perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena myönnettävä kertaluonteinen lisäys opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen ei alenna perusrahoituksen suoritekohtaista rahoitusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta siten, että talousarviossa päätetyt määräaikaiset lisäykset, jotka jaetaan perusrahoituksen harkinnanvaraisina korotuksina, kasvattavat väliaikaisesti perusrahoituksen suhteellista osuutta kokonaisrahoituksesta.
| 2021 talousarvio | 965 952 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | — |
| 2020 IV lisätalousarvio | 46 500 000 |
| 2020 talousarvio | 917 598 000 |
| 2019 tilinpäätös | 825 458 996 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Ammatilliseen koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia, joista keskeisin on vuosille 2020—2022 ajoittuva ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma, johon suunnataan yhteensä noin 270 milj. euroa. Ohjelman merkittävin osa on opetuksen ja ohjauksen resurssien lisääminen, johon osoitetaan ensi vuodelle 80 milj. euroa. Tavoitteena on turvata jokaiselle opiskelijalle hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja tuki kiinnittäen erityistä huomiota niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat enemmän tukea opintoihinsa.
Tämä vastaa hyvin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esille tulleisiin huoliin opetuksen ja ohjauksen riittämättömyydestä. Etenkin erityisen tuen tarpeessa olevien määrä on noussut, ja oppivelvollisuuden laajentuessa myös tukea tarvitsevien määrän arvioidaan kasvavan. Opiskelijat kaipaavat niin ikään vahvempaa ohjausta ja opetusta siirryttäessä opinnoista työelämään.
Oppivelvollisuuden laajentamiseen on esitetty 4,9 milj. euron rahoitus. Valiokunta pitää tässäkin yhteydessä keskeisenä, että oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksia seurataan ja niihin varaudutaan osoittamaan tarvittaessa lisäresursseja. Esim. oppimateriaalien ja opiskelutarvikkeiden kustannusten täysimääräinen korvaaminen tulee resursoida riittävästi.
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että ammatilliseen koulutukseen esitetään 27 milj. euroa lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen, millä vastataan hoitajamitoituksen muutoksen edellyttämiin työvoimatarpeisiin.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että Kellosepäntaidon Edistämissäätiö sr:n ylläpitämän kelloseppäkoulun jatkuvuus turvataan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulutuksen kustannukset ovat olleet viime vuosina pysyväisluonteisesti tuloja korkeammalla ja koulun toimintaa on siksi tuettu harkinnanvaraisella rahoituksella. Rahoituksen vähenemisen taustalla on ammatillisen koulutuksen rahoituksen yleinen väheneminen, mikä on kohdistunut kaikkiin koulutuksenjärjestäjiin. Saadun selvityksen mukaan ministeriö valmistelee parhaillaan rahoituksen kustannusryhmien tarkistuksia, ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös taideteollisuusalan koulutuksen kustannusrakennetta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 965 952 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 930 920 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 80 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin
2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 336 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 181 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.
I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 17 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 948 420 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirusepidemian johdosta tarvittavista tukitoimista opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä opiskelijoiden osaamiserojen tasoittamiseksi ja valmistuvien ammattiosaamisen varmistamiseksi.
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 965 952 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | — |
| 2020 IV lisätalousarvio | 46 500 000 |
| 2020 talousarvio | 917 598 000 |
| 2019 tilinpäätös | 825 458 996 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 17 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 948 420 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 953 420 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 80 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteen johdosta tarvittavista tukitoimista osaamisvajeiden paikkaamiseksi.
| 2021 III lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 17 500 000 |
| 2021 talousarvio | 965 952 000 |
| 2020 tilinpäätös | 963 814 656 |
| 2019 tilinpäätös | 825 458 996 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää 953 420 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 80 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin.
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 194 689 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen lukiokoulutukseen ja lukioon valmistavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta koskien oppivelvollisuuden laajentamista ja oppivelvollisen koulutuksen maksuttomuutta.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 666 355 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (85 970 * 6 621,25 €) | 569 229 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (8 860 * 6 657,24 €, sis. alv.) | 58 983 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (4 990 * 4 066,83 €) | 20 293 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 430 * 4 211,06 €, sis. alv.) | 6 022 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57 % kokonaiskustannuksista) | 11 828 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -473 441 000 |
| Valtionavustukset | 1 775 000 |
| Yhteensä | 194 689 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 6 578,07 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 953 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksikorotus (2,4 %) | 5 206 |
| Kustannustenjaon tarkistus | -228 |
| Lukiouudistuksen toimeenpano | 3 250 |
| Opiskelijamäärämuutos | 1 460 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) | 6 700 |
| Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (siirto momentilta 29.10.30) | 178 301 |
| Yhteensä | 194 689 |
| 2021 talousarvio | 194 689 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 198 439 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 3 750 000 euroa talousarvioesityksen 194 689 000 euroon nähden aiheutuu oppivelvollisuuden laajentamisen vuosikohtaisten kustannusten jakautumisen ajoituksen tarkentumisesta.
| 2021 talousarvio | 198 439 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 198 439 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen lukiokoulutukseen ja lukioon valmistavaan koulutukseen
2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.