Talousarvioesitys 2021
90. Kuntien tukeminen
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.
Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että asetetaan hoitajien vähimmäismitoitus iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muutetaan niin, että hoidon esteet poistuvat ja terveyden tasa-arvo lisääntyy.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2020 arvio |
2021 arvio |
|
| Laskennalliset kustannukset | ||
|---|---|---|
| 0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 511,95 | 8 761,95 |
| 6-vuotiaat euroa/asukas | 9 043,62 | 9 284,90 |
| 7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 573,36 | 7 759,16 |
| 13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 981,41 | 13 287,99 |
| 16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 139,31 | 4 258,71 |
| 19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 022,15 | 1 039,29 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 017,02 | 2 072,39 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 626,27 | 5 802,73 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 19 451,07 | 20 092,52 |
| Sairastavuuden mukaan | 1 178,00 | 1 203,96 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 91,55 | 93,57 |
| Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 282,24 | 288,46 |
| Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 982,49 | 2 026,18 |
| Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 39,87 | 40,75 |
| Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 388,47 | 397,03 |
| Saaristo-osakunta-aseman mukaan | 284,18 | 290,44 |
| Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 405,26 | 414,19 |
| Lisäosat | ||
| Syrjäisyys euroa/asukas | 215,70 | 220,88 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 739,62 | 2 805,37 |
| Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 65,46 | 67,03 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Kuntatalouden tila. Kuntatalouden näkymät ovat poikkeuksellisen haastavat. Kuntatalouden tila on ollut vaikea jo usean vuoden ajan, ja tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous jatkoi edelleen heikkenemistään vuonna 2019, jolloin kuntatalouden toimintakate heikkeni noin 1,3 mrd. euroa ja vuosikate noin 0,3 mrd. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Myös kuntakonsernien vuosikate heikkeni edelleen ja lainakanta kasvoi selvästi. Tämän jälkeen koronaviruspandemia ja sitä seuranneet rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet kuntien tilannetta, kun kuntien vero- ja maksutulot ovat pienentyneet ja menopaineet ovat lisääntyneet monin eri tavoin.
Valiokunta pitää tärkeänä ja myös välttämättömänä hallituksen linjausta, jonka mukaan valtio korvaa kunnille täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Kuluvan vuoden aikana kuntataloutta onkin tuettu tuntuvasti. Vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon sisältyi 1,4 mrd. euron tukipaketti, kuudennessa lisätalousarviossa koronatestaukseen osoitettiin 200 milj. euron lisäys ja seitsemänteen lisätalousarvioon sisältyi yhteensä 950 milj. euron lisätuki kunnille ja sairaanhoitopiireille. Yleiskatteellisen valtionosuusrahoituksen lisäys kunnille on ollut tänä vuonna yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Kun huomioon otetaan kaikki koronakriisiin liittyvät kuntiin kohdistuneet tukitoimet vuonna 2020, valtion panostukset nousevat noin 3 mrd. euroon.
Kuntatalous on näin vahvistunut heikkoon viime vuoteen verrattuna. Positiivista kehitystä edistävät osaltaan verotulojen ennustettua parempi kehitys sekä myös menojen hidas kasvu. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan kasvavan vuonna 2020 ennätyslukemiin, yli 4 mrd. euroon, ja tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 1,2 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden vahvistumista kuvaa myös se, että 39 kuntaa on ilmoittanut korottavansa kunnallisveroprosenttia ensi vuonna, kun tälle vuodelle veroprosenttiaan korotti 53 kuntaa.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset kustannukset. Valiokunnan mielestä jatkossa on myös tarpeen selvittää, miten kunnat ovat käyttäneet koronatukea ja miten hyvin se on esim. edistänyt peruspalvelujen järjestämistä ja vähentänyt kuntien sopeuttamistoimia.
Vuoden 2021 talousarvioesitys.Kohentuneesta kuntatalouden tilanteesta huolimatta on välttämätöntä, että koronavirusepidemian jatkuessa kuntataloutta tuetaan myös ensi vuonna. Mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan kertaluonteisesti 300 milj. eurolla ja kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosentin korotusta jatketaan, mikä kasvattaa paikallishallinnon verotuloja 510 milj. eurolla vuonna 2021. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Tässä talousarvioesityksessä näihin toimiin ehdotetaan 1,6 mrd. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Valiokunta pitää niin ikään merkittävänä hallituksen linjausta siitä, että hoito- ja palveluvelan purkamiseen ohjataan 450 milj. euroa vuosina 2021—2023.
Peruspalvelujen valtionosuus on ensi vuonna 7,7 mrd. euroa, joka on noin 624 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Edellä mainittujen korotusten lisäksi määrärahan nousuun vaikuttavat indeksikorotus (174 milj. euroa) sekä kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin liittyvä 100 prosentin valtionosuus (112 milj. euroa). Keskeisiä uusia tehtäviä ovat oppivelvollisuuden laajentaminen, varhaiskasvatuksen tuki, oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, vanhuspalvelulain muutos, hoitajamitoitus sekä sote-asiakasmaksulain uudistus. Valtionosuusprosentti nousee 25,67 prosenttiin vuonna 2021, kun se oli 25,49 prosenttia vuonna 2020.
Valtion toimenpiteet vahvistavat kokonaisuutena kuntataloutta 865 milj. eurolla vuonna 2021 vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suuri osa kuntataloutta vahvistavista toimista on määräaikaisia, mutta hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä käynnistää myös kuntapolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja koskevan valmistelutyön.
Valiokunta toteaa, että koronaepidemian vuoksi myönnetyt valtionosuuksien lisäykset eivät poista kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, vaan haasteena on sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa. Kuntatalouden suurin ongelma koronakriisin tuomien lisähaasteiden lisäksi on jo pitkään jatkunut tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta. Ikäihmisten määrän kasvu on monen vuoden ajan lisännyt palvelutarvetta ja sote-menoja, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös alkavalla vuosikymmenellä. Samanaikaisesti työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää verotuloja.
Tarve kuntasektorin kestävyyttä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin on siten yhä ajankohtaisempaa, ja kuntien laajan itsehallinnon kautta nimenomaan kuntien omilla toimenpiteillä on keskeinen rooli kuntatalouden tasapainottamisessa. Kuntien on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.
Valiokunta painottaa myös kuntien digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä toimintatapojen ja palveluprosessien vaikuttavuuden vahvistamista. On myös tärkeää, että uusia ja hyviksi koettuja toimintamalleja hyödynnetään muissa kunnissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntarakenteen kehittämistarpeisiin. Kuntien tilanteesta on laadittu kokonaisvaltainen arviointi (Kunnat käännekohdassa, Kuntien tilannekuva 2020, VM:n julkaisuja 2020:13), jonka mukaan mm. taloudelliselta kantokyvyltään ahtaalle joutuneissa kunnissa tehtäviä on pyritty hoitamaan kuntien välisillä yhteistoimintarakenteilla. Monimutkaiset yhteistoiminta- ja sopimusrakenteet ovat kasvattaneet kuntien hallinnollista taakkaa ja heikentäneet vaaleilla valittujen toimielinten asemaa. Samanaikaisesti kuntien vastuulla saattaa olla huonosti toimiva palveluinfrastruktuuri.
Tätä taustaa vasten on tärkeää, että hallitus on antanut esityksen kuntarakennelain muuttamisesta, jolla poistetaan kuntien vapaaehtoisten yhdistymisten taloudellisia esteitä ja kannustetaan vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kuntien yhdistymiset vähentäisivät kuntien yhteistoiminnan tarvetta sekä myös hallintoa ja päällekkäisiä toimintoja. Kuntarakennelain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, mutta yhdistymisavustukseen varattavasta määrärahasta päätettäisiin vasta vuoden 2022 talousarvion yhteydessä (HaVM 26/2020 vp —HE 158/2020 vp).
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 7 696 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 30 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 27 701 152 |
| — ikärakenne | 19 266 272 |
| — sairastavuus | 6 616 251 |
| — työttömyys | 515 589 |
| — kaksikielisyys | 103 351 |
| — vieraskielisyys | 798 007 |
| — asukastiheys | 202 557 |
| — saaristoisuus | 14 721 |
| — saaristo-osakunta | 9 725 |
| — koulutustausta | 174 679 |
| Kuntien rahoitusosuus | 20 590 250 |
| Valtionosuus | 7 110 903 |
| Lisäosat | 349 368 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 795 489 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 30 000 |
|---|---|
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 5 977 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 141 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -602 278 |
| Yhteensä | 7 696 600 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,67. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2019/2020 asukasluku on 5 495 408.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,49 prosentista 25,67 prosenttiin vuonna 2021. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,27 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,09 prosenttiyksikköä liittyen 32 020 000 euron siirtoon momentille 33.60.35 valtion rahoitukseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 145 000 euroa lainmuutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 280 000 000 euron määräaikainen lisäys valtionosuuteen ja 20 000 000 määräaikainen lisäys harkinnanvaraiseen valtionosuuteen.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 900 000 euroa lain muutoksen johdosta. Tästä 900 000 euroa kohdistetaan kunnille tasasuuruisesti (noin 0,16 €/asukas) kertaluonteisena tehtävän lisäyksenä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuusuudistuksesta. Esitys sisältää useita muutettavaksi ehdotettavia lakeja. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 900 000 euroa lakien muutosten johdosta.
Vuonna 2021 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 173 576 000 euroa.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 13 669 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 761,95 euroa/as) | 2 743 647 |
| — 6-vuotiaat (9 284,90 euroa/as) | 554 708 |
| — 7—12-vuotiaat (7 759,16 euroa/as) | 2 884 825 |
| — 13—15-vuotiaat (13 287,99 euroa/as) | 2 412 435 |
| — 16—18-vuotiaat (4 258,71 euroa/as) | 747 625 |
| — 19—64-vuotiaat (1 039,29 euroa/as) | 3 293 663 |
| — 65—74-vuotiaat (2 072,39 euroa/as) | 1 456 573 |
| — 75—84-vuotiaat (5 802,73 euroa/as) | 2 155 563 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (20 092,52 euroa/as) | 3 017 233 |
| Sairastavuuden mukaan (1 203,96 euroa/as) | 6 616 251 |
| Työttömyyden mukaan (93,57 euroa/as) | 515 589 |
| Kaksikielisyyden mukaan (288,46 euroa/as) | 103 351 |
| Vieraskielisyyden mukaan (2 026,18 euroa/as) | 798 007 |
| Asukastiheyden mukaan (40,75 euroa/as) | 202 557 |
| Saaristoisuuden mukaan (397,03 euroa/as) | 14 721 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (290,44 euroa/as) | 9 725 |
| Koulutustaustan mukaan (414,19 euroa/as) | 174 679 |
| Yhteensä | 27 701 152 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 495 408 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 746,81 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 20 590 250 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (220,88 euroa/as) | 122 026 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (67,03 euroa/as) | 223 644 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 805,37 euroa/as) | 3 698 |
| Yhteensä | 349 368 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 485 693 | -690 204 | 795 489 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -111 557 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -275 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 602 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -42 334 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 | -91 577 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2019 toteutuma | -337 148 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 531 |
| — siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -10 000 |
| — kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -13 600 |
| Vähennykset yhteensä | -683 624 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 1 700 |
| — kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 1 800 |
| — valtionosuuden kertaluonteinen lisäys kompensoimaan kuntien verotulojen alenemista (tässä on otettu huomioon valtionosuuden kertaluonteinen 280 milj. euron lisäys sekä kiky-sopimukseen liittyvän 233,6 milj. euron leikkauksen poistuminen v. 2021) | 46 400 |
| — asiakasmaksulain uudistamiseen liittyvä kertaluonteinen lisäys vuodelle 2021 | 900 |
| Lisäykset yhteensä | 81 346 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 5 977 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 141 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| A1-kielen opetuksen varhentaminen | 4 500 |
| Asiakasmaksulain uudistus 1.7.2021 alkaen | 17 900 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | 28 827 |
| Harkinnanvaraisen valtionosuuden lisäys kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista | 20 000 |
| Indeksikorotus | 173 576 |
| Kertaluonteinen lisäys kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista | 280 000 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | -600 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 136 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.32) | 30 000 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Muut muutokset | -2 448 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -1 300 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 5 900 |
| Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos | 22 649 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | 9 000 |
| Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus | 9 900 |
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) | -10 000 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | -13 669 |
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7), rahoituksen lisäys tarvearvion mukaiseksi | 22 800 |
| Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) (siirto momentilta 33.60.39) | 30 000 |
| Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen | 9 300 |
| Vuoden 2020 laskennassa käytettävien lopullisten laskentatekijöiden vaikutus | 9 300 |
| Vuoden 2020 talousarviossa maksettu syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 | -4 100 |
| Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 804 |
| Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön opiskeluterveydenhuolto (siirto momentille 33.60.35) | -32 030 |
| Yhteensä | 622 445 |
| 2021 talousarvio | 7 696 600 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 827 700 000 |
| 2020 talousarvio | 7 074 155 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 730 423 729 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 7 697 660 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 7 696 600 000 euroon nähden on 1 060 000 euroa, mistä 1 000 000 euroa aiheutuu oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutusarvion täsmentymisestä ja 60 000 euroa siirrosta momentilta 29.10.30 oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvasta oppilashuollon järjestämisvelvollisuudesta vapaassa sivistystyössä.
| 2021 talousarvio | 7 697 660 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 750 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 827 700 000 |
| 2020 talousarvio | 7 074 155 000 |
| 2019 tilinpäätös | 8 730 423 729 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 7 697 660 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 30 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 808 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 100 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 546 000 euroa perustuu valtionosuuden vuoden 2021 lopullisten laskentatekijöiden valmistumiseen ja 262 000 euroa Aluehallintovirastojen uuteen arvioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamisesta vuonna 2021.
| 2021 III lisätalousarvio | 2 808 000 |
| 2021 talousarvio | 7 697 660 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 649 950 270 |
| 2019 tilinpäätös | 8 730 423 729 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 808 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 100 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 10 000 000 kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin.
Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka. Kuntarakennelain 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentilta 28.90.30) | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
| 2021 talousarvio | 10 400 000 |
| 2020 talousarvio | 400 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 627 093 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 10 000 000 kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 000 euroa kuntarakennelain 44 §:n mukaisiin kuntien yhdistymisestä johtuviin valtionosuuksien vähentymisen korvauksiin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kuntarakennelain (1698/2009) 44 § voimaantulosta sekä Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin yhdistymisestä 1.1.2021. Lisäyksellä korvataan Kankaanpään kaupungille kuntien yhdistymisestä johtuva valtionosuuden menetys. Korvaus vastaa sitä määrää valtionosuuksia ja kotikuntakorvauksia, jotka yhdistyville kunnille olisi maksettu yhdistymisen voimaantulovuonna, jos kunnat eivät olisi yhdistyneet.
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 |
| 2021 talousarvio | 10 400 000 |
| 2020 tilinpäätös | 34 347 |
| 2019 tilinpäätös | 3 627 093 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 000 euroa kuntarakennelain 44 §:n mukaisiin kuntien yhdistymisestä johtuviin valtionosuuksien vähentymisen korvauksiin.
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.
Määräaikaiseksi tarkoitettuun kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään arvioidaan tarvittavan 10 000 000 euroa vuonna 2021.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 28.90.30 | -30 000 |
| Yhteensä | -30 000 |
| 2021 talousarvio | 10 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2020 talousarvio | 40 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla varmistetaan vuoden 2019 valtionavustushakujen perusteella myönteisen tukipäätöksen saaneiden ja käynnistyneiden hankkeiden asianmukainen loppuun saattaminen, huolellinen loppuraportointi sekä ministeriössä raportoinnin riittävä läpikäynti ennen hankkeiden viimeisten maksatuspäätösten tekemistä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 7 000 000 |
| 2021 talousarvio | 10 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 7 000 000 euroa.
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 2 360 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Kunnille maksettiin vuosina 2010—2019 momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita 1 967 000 000 euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu momentilta 28.90.35. Vuoden 2021 kompensaatio on 163 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kompensaatioiden lisäys vuonna 2021 | 179 000 |
| Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä | -88 000 |
| Yhteensä | 91 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2021 talousarvio | 2 360 000 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | -433 000 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 547 000 000 |
| 2020 talousarvio | 2 269 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 2 360 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys johtuu veroperustemuutoksia koskevan arvion tarkentumisesta suhteessa vuoden 2021 varsinaisen talousarvion pohjana käytettyyn arvioon.
| 2021 III lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2021 talousarvio | 2 360 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 383 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.