Talousarvioesitys 2021
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:
Koronakriisi on heikentänyt julkista taloutta voimakkaasti vuonna 2020 vähentämällä verotuloja, kasvattamalla työttömyysmenoja ja lisäämällä koronavirusepidemian vaikutusten lieventämisestä aiheutuvia menoja. Valtiontaloudessa vaikutus on suurin mutta myös paikallishallinnon talous kiristyy jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan.
Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:
- — Ilmastonmuutoksen hillintä
- — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
- — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
- — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.
Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.
Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.
Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.
Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
- — Kestävyysvaje pienenee
- — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
- — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
- — Verovaje on alhainen.
- — Työllisyysaste nousee
- — Tuloerot pienenevät.
- — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
- — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Vuosina 2020 ja 2021 voimaan astuneilla tai astuvilla seuraavilla uudistuksilla voidaan arvioida olevan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Lastensuojelulain jälkihuollon laajentaminen koskee suurilta osin poikia, koska hallituksen esityksen mukaan poikien osuus jälkihuollon piirissä olevista on noin 89 %. Oppivelvollisuuden laajentaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa pienentämällä erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten miesten osuutta. Vanhuspalvelulain ehdotetut muutokset koskisivat ympärivuorokautista hoitoa, jonka piirissä naisten osuus on miehiä suurempi, samoin asiaan liittyvä työllisyysvaikutus koskee suurilta osin naisia.
Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia
Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliustavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä onkin turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.
Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.
Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
||
28.30.03 | Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— sopimusvaltuus | 20,0 | - | |
28.30.04 | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | - | 20,0 | |
28.60.02 | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 3,0 | - | |
28.92 | EU ja kansainväliset järjestöt | ||
— sopimusvaltuus | 4 586,0 | 4 586,0 | |
28.92.68 | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | ||
— valtuus | 275,6 | - |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 186 535 | 0 | 0 | 263 345 | 0 | 449 880 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
33 544 | — | — | 280 | — | 33 824 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) |
345 | — | — | 1 500 | — | 1 845 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
3 306 | — | — | -2 435 | — | 871 |
25. | Metallirahamenot (arviomääräraha) |
890 | — | — | 7 000 | — | 7 890 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
134 000 | — | — | — | — | 134 000 |
40. | Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 2 v) |
3 000 | — | — | — | — | 3 000 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
1 000 | — | — | — | — | 1 000 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) |
10 450 | — | — | — | — | 10 450 |
88. | Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | 257 000 | — | 257 000 |
10. | Verotus ja tulli | 662 690 | 0 | 0 | 8 007 | 11 164 | 681 861 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
432 688 | — | — | 22 | — | 432 710 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
186 252 | — | 0 | 1 260 | 7 664 | 195 176 |
03. | Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
17 750 | — | — | 125 | — | 17 875 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) |
3 000 | — | — | 3 100 | 3 500 | 9 600 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | 3 500 | — | 18 500 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) |
8 000 | — | — | — | — | 8 000 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 53 044 | 0 | 8 300 | 1 748 | 3 960 | 67 052 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
28 444 | — | 8 300 | 1 748 | 3 900 | 42 392 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) |
600 | — | — | — | — | 600 |
03. | Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha) |
1 500 | — | — | — | 60 | 1 560 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | 2 000 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 000 | — | — | — | — | 5 000 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) |
15 000 | — | — | — | — | 15 000 |
11. | Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v) |
500 | — | — | — | — | 500 |
88. | Senaatti-konsernin liikelaitokset | 0 | — | — | — | 0 | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 112 776 | 0 | 0 | 5 502 | 0 | 118 278 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
50 932 | — | — | 130 | — | 51 062 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 850 | — | — | — | — | 3 850 |
03. | Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
50 994 | — | — | 5 372 | — | 56 366 |
04. | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) |
7 000 | — | — | — | — | 7 000 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 64 772 | 0 | 0 | -155 | 700 | 65 317 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
64 552 | — | — | -155 | 700 | 65 097 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) |
220 | — | — | — | — | 220 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 5 206 483 | 0 | 0 | 5 000 | 0 | 5 211 483 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) |
4 869 142 | — | — | — | — | 4 869 142 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha) |
3 925 | — | — | — | — | 3 925 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) |
37 540 | — | — | 5 000 | — | 42 540 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) |
275 546 | — | — | — | — | 275 546 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) |
20 330 | — | — | — | — | 20 330 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 21 400 | 0 | 0 | 0 | 0 | 21 400 |
02. | Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha) |
2 500 | — | — | — | — | 2 500 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
900 | — | — | — | — | 900 |
12. | Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) |
18 000 | — | — | — | — | 18 000 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 59 342 | 0 | 0 | 51 031 | 25 109 | 135 482 |
01. | Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
8 700 | — | — | 4 000 | 3 000 | 15 700 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
8 600 | — | — | — | — | 8 600 |
05. | Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) |
1 900 | — | — | 50 000 | 22 634 | 74 534 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
27 662 | — | — | -1 206 | -525 | 25 931 |
23. | Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v) |
4 380 | — | — | -1 763 | — | 2 617 |
40. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) |
8 100 | — | — | — | — | 8 100 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 295 388 | 978 | -42 | 1 605 | 1 649 | 299 578 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) |
190 288 | 978 | -42 | -345 | 3 649 | 194 528 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) |
12 000 | — | — | 1 700 | — | 13 700 |
33. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) |
10 000 | — | — | 250 | — | 10 250 |
34. | Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha) |
83 100 | — | — | — | -3 500 | 79 600 |
35. | Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 1 500 | 1 500 |
89. | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus | 14 973 | 0 | 0 | 0 | 0 | 14 973 |
30. | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus (siirtomääräraha 3 v) |
14 973 | — | — | 0 | — | 14 973 |
90. | Kuntien tukeminen | 10 078 060 | 0 | 0 | 4 811 | 7 000 | 10 089 871 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) |
7 697 660 | — | — | 2 808 | — | 7 700 468 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) |
10 400 | — | — | 3 | — | 10 403 |
32. | Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | 7 000 | 17 000 |
35. | Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) |
2 360 000 | — | — | 2 000 | — | 2 362 000 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 260 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 260 000 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) |
260 000 | — | — | — | — | 260 000 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 2 460 700 | 0 | 0 | 8 400 | 0 | 2 469 100 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 397 | — | — | — | — | 3 397 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) |
2 500 | — | — | — | — | 2 500 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) |
12 950 | — | — | — | — | 12 950 |
60. | Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
9 174 | — | — | — | — | 9 174 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) |
170 | — | — | — | — | 170 |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) |
14 509 | — | — | — | — | 14 509 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) |
2 417 000 | — | — | 8 400 | 0 | 2 425 400 |
95. | Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha) |
1 000 | — | — | — | — | 1 000 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 21 000 | 0 | 0 | 16 180 | 0 | 37 180 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | 300 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | 2 000 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | 300 |
98. | Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) |
18 400 | — | — | 16 180 | — | 34 580 |
Yhteensä | 19 497 163 | 978 | 8 258 | 365 474 | 49 582 | 19 921 455 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 343 | 12 271 | 12 347 |