Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Turvallisuusympäristön kehitys ja siihen vaikuttavat sotilaalliset ja ei-sotilaalliset tekijät ovat vaikeasti ennakoitavia ja heijastusvaikutuksiltaan arvaamattomia. Jo nyt on ennakoitavissa, että COVID-19 -pandemia vaikuttaa laaja-alaisesti valtioiden ja yhteiskuntien toimintaan, talouteen ja turvallisuuteen sekä kansainväliseen järjestelmään myös pidemmällä aikavälillä. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta nopeatkin muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ovat mahdollisia.

Suurvaltojen vastakkainasettelu ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän heikentyminen lisäävät ennakoimattomuutta. Venäjä on jatkanut sodankäyntikykynsä vahvistamista, ja sillä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima. Nato, Yhdysvallat ja monet Suomen eurooppalaiset kumppanimaat ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella ja laajemmin Euroopassa.

Turvallisuustilanteen ennakoidaan säilyvän jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on aktiivista. Myös arktisen alueen sotilasstrateginen merkitys on lisääntynyt. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö ovat lisääntyneet turvallisuusympäristön muutosten myötä.

Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Toimintaympäristö on laajentunut teknologisen kehityksen ja sodankäynnin menetelmien kehittymisen vuoksi käsittämään perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi avaruus-, kyber- ja informaatioulottuvuudet.

Kokonaisturvallisuus ja Suomen sotilaallinen puolustaminen kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Kansallinen varautuminen muodostaa perustan myös materiaalisen valmiuden turvaamiselle ja hankinnoille kriisitilanteessa. Korkea maanpuolustustahto, yhteiskunnan sitoutuminen puolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseen ja kokonaisturvallisuuden malli ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristössä korostuvat muun muassa ennakointi, tiedonvaihto ja eri hallinnonalojen valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa sekä kansallisesti että yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään. Puolustusvoimissa toteutetaan määräaikainen kokeilu, jonka aikana varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat majoitetaan joukko-osastoissa samoihin majoitustiloihin. Kokeilussa on tavoitteena selvittää yhteismajoituksen vaikutusta sekä ryhmäkiinteyteen että tasa-arvon kokemiseen. Kokeilusta laaditaan raportti kehittämisehdotuksineen.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja sukupuolineuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien sukupuolinäkökulmaan liittyviä tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallinen toimintaohjelma.

Puolustusvoimat varmistaa, että sen antamaan asevelvollisten, kantahenkilökunnan ja kriisinhallintahenkilöstön koulukseen valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma. Puolustusvoimien tavoitteena on tältä osin tarkistaa opetussuunnitelmat.

Puolustushallinto osallistuu yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävän laajapohjaisen parlamentaarisen komitean työhön. Tasa-arvonäkökulma huomioidaan työssä osana yhdenvertaisuutta.

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sitoudutaan edistämään kaikessa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteiden puitteissa. Asevelvollisten koulutuksessa huomioidaan lisääntyvän maahanmuuton myötä suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt ja kaksoiskansalaiset.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä vähenee n. 630 henkilötyövuodella lähinnä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lakkauttamisesta johtuen.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriön hallinnonala jatkaa kestävän kehityksen edistämistä painopisteinä Suomen globaalin vastuun tukeminen, ympäristövastuullisuuden parantaminen sekä valtioneuvoston hiilineutraalius -tavoitteen edistäminen seuraavasti:

  • — osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kouluttaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 660 henkilöä, mikä lisää kriisinhallinnan vakautta ja turvallisuutta operaatiokohteissa
  • — päivittää ympäristöstrategian ja kohdentaa ympäristöriskien hallintaan 4 milj. euroa painopisteenä ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristönsuojelu
  • — päivittää energia- ja ilmasto-ohjelman huomioiden kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 131,7 149,9
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 58,8 866,1
27.10.19 Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus - 9 400,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 584 831 0 0 0 0 584 831
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 515 0 16 515
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
565 441 565 441
10. Sotilaallinen maanpuolustus 4 237 181 0 0 -286 587 -2 505 3 948 089
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 969 138 -6 107 -2 961 1 960 070
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
783 991 -280 480 800 504 311
19. Monitoimihävittäjien hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
1 479 000 1 479 000
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
5 052 -344 4 708
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 58 739 0 0 -706 10 58 043
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 729 -706 0 58 023
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 10 20
  Yhteensä 4 880 751 0 0 -287 293 -2 495 4 590 963

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 800 12 950 12 320    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Hallinnonalalle esitetään yhteensä 4,880 mrd. euroa, joka on noin 1,708 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin ns. HX-hankkeesta, jossa Hornet-kalusto korvataan uusilla monitoimihävittäjillä (mom. 27.10.19). Hallinnonalan menojen osuus on 2,01 prosenttia BKT:sta; kansainvälisesti käytössä olevalla ns. SIPRI-vertailulla osuus nousee 2,24 prosenttiin (mukaan lasketaan myös sotilaseläkkeet, Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen menot sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoja).

Valiokunta korostaa, että Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, jota kehitetään tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Vuonna 2021 Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen ovat sidoksissa vuoden 2017 puolustusselonteon (VNS 3/2017 vp) resurssikirjauksien täysimääräiseen konkretisoitumiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan haasteen tälle resurssitasapainolle muodostaa ns. JTS-miljardin tuottavuussäästö1), jonka suuruus on lähes 4,9 milj. euroa vuonna 2021 (ml. vuoden 2020 säästöt 9,7 milj. euroa).

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on kehittynyt melko yleiseen suuntaan, erityisesti materiaalihankintojen momentti on hyvin laaja ja yleisluonteinen. Hankintojen yksityiskohtaisia hintatietoja ei voi jatkossakaan avata julkisesti vaarantamatta mahdollisuuksia edullisimpiin hankintoihin. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että eduskunnalle esitetään nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uuden HX-hankintamomentin perustamista vuonna 2020 ja siitä saatua informaatiota valiokunta pitää askeleena oikeaan suuntaan.