Talousarvioesitys 2021
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.
- — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja onnettomuuksien sekä vahinkojen määrä vähenee.
- — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
- — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
- — Varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
- — Sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen välinen vuorovaikutus tukee Hätäkeskuslaitoksen tavoitteiden saavuttamista.
Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta
- — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Sisäministeriön asettama työryhmä tuottaa tietoa ja kehittämistoimia pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja valmistelee pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelman vuoden 2021 loppuun mennessä.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.
Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä
- — Kansalaiset kokevat, että Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa ja tilannekuva on yhteiskäytössä
- — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 529 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestelmän muuttamiseen maakunnalliseksi järjestelmäksi.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 42 | 42 | 42 |
| Toimitilamenot | 22 | 22 | 22 |
| ICT-menot | 10 | 10 | 10 |
| Muut menot | 26 | 26 | 26 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.
Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja/tai muuttuviin tarpeisiin.
| Tavoite | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika (m:ss), enintään | 7:48 | 7:48 | 7:45 |
| Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) | - | 97 | - |
1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.
Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
| Onnettomuuksien ehkäisy | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään | 15 670 | 15 600 | 15 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 97 | 80 | 100 |
| Henkilö- ja omaisuusvahingot (milj. euroa) | 123 | 100 | 120 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
| Koulutus- ja tutkimustoiminta | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|
| Tuotokset | |||
| Pelastusopiston tutkintokoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 74 496 | 77 760 | 83 250 |
| Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään | 189 | 180 | 208 |
| — josta hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 34 | 40 | 48 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 35 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 143 | 263 | 150 |
| Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | 104 | 81) | 240 |
| Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 3 349 | 1 400 | 3 300 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | - | 220 | 100 |
| Panokset | |||
| Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet | 116 | 128 | 128 |
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 462 | 12 830 | 12 900 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet | 939 | 816 | 909 |
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja | 1 426 | 1 257 | 1 400 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 24 937 | 28 074 | 24 885 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään | 139 | 156 | 138 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,3 | 3,08 | 3,08 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 6,68 | 8,35 | 5,0 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Pelastusopiston henkilöstön määrä | 128 | 135 | 135 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,45 | 3,47 | 3,49 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 4,5 | 6,5 | 6,5 |
1) Koronaepidemian vaikutuksesta harjoituksia ei voida pitää suunnitellusti.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 18 794 | 19 947 | 20 479 |
| Bruttotulot | 3 067 | 3 040 | 2 950 |
| Nettomenot | 15 727 | 16 907 | 17 529 |
| — Koulutuksen varsinaiset toimintamenot | 13 382 | 15 063 | 15 711 |
| — Muut pelastustoimen toimintamenot | 1 329 | 1 094 | 1 068 |
| — Kansainvälinen pelastustoiminta | 551 | 750 | 750 |
| — Pelastustoimen uudistus/ICT | 438 | - | - |
| — Pelastustoimen lähialueyhteistyö | 27 | - | - |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 701 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 300 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 1 793 | 1 675 | 1 675 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 523 | 475 | 475 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 059 | 925 | 925 |
| Kustannukset yhteensä | 1 582 | 1 400 | 1 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 211 | 275 | 275 |
| Kustannusvastaavuus, % | 113 | 120 | 120 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntija (siirto momentille 24.01.01) | -26 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 465 |
| Palkkausten tarkistukset | 211 |
| Yhteensä | 622 |
| 2021 talousarvio | 17 529 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | -88 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 600 000 |
| 2020 talousarvio | 16 907 000 |
| 2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesitykseen sisältyy kehyspäätöksen mukainen 2,4 milj. euron lisäys Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseen, koulutuksen laadun kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen. Lisäyksellä pyritään varmistamaan pelastustoimen ja hätäkeskusten riittävä ja osaava henkilöstö sekä kansalaisten kiireellinen avunsaanti.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 529 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 928 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 955 000 euroa ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämisestä aiheutuviin menoihin ja vähennyksenä 27 000 euroa omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa.
| 2021 III lisätalousarvio | 928 000 |
| 2021 talousarvio | 17 529 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
| 2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 928 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaviruksen torjunnan ja varautumisen kustannuksista pelastuslaitoksissa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 1 100 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 928 000 |
| 2021 talousarvio | 17 529 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 648 000 |
| 2019 tilinpäätös | 16 326 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 euroa.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 59 548 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2021—2024.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 56 | 56 | 56 |
| Toimitilamenot | 7 | 7 | 7 |
| ICT-menot | 34 | 34 | 34 |
| Muut menot | 3 | 3 | 3 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
|---|
| Tuloksellisuustavoite | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
|---|---|---|---|
| Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
| Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 94 | 90 | 90 |
| Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,48 | 4,48 | 4,5 |
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
| Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) | 100 | 100 | 100 |
| Hätäkeskuslaitos | 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 tavoite |
| Tuotokset | |||
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 951 580 | 2 950 000 | 2 950 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 927 700 | 2 900 000 | 2 900 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 426 380 | 1 500 000 | 1 500 000 |
| Panokset | |||
| Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa | 64 632 | 60 434 | 62 548 |
| Henkilötyövuodet | 580 | 600 | 635 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 630 | 6 700 | 6 700 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 11,0 | 11,0 | 11,0 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 18,0 | 18,0 | 18,0 |
| Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | 3,64 | 3,64 | 3,7 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilöstön määrä | 587 | 635 | 635 |
| Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) | 445 | 495 | 495 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,26 | 3,26 | 3,5 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 16,7 | 15,0 | 15,0 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus | ||
|---|---|---|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 546 | 546 |
| Menot yhteensä | 546 | 546 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Bruttomenot | 64 632 | 60 434 | 62 548 |
| Bruttotulot | 2 586 | 2 600 | 3 000 |
| Nettomenot | 62 046 | 57 834 | 59 548 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 440 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 995 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2019 toteutuma |
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 2 502 | 2 600 | 3 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 369 | 1 378 | 1 500 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 504 | 1 222 | 1 500 |
| Kustannukset yhteensä | 2 873 | 2 600 | 3 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -371 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 87 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän Erica ylläpitomenot | -200 |
| Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) | 500 |
| UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät (siirto momentilta 24.01.01) | 322 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -135 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 227 |
| Yhteensä | 1 714 |
| 2021 talousarvio | 59 548 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 503 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 125 000 |
| 2020 talousarvio | 57 834 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 601 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 048 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 59 548 000 euroon nähden aiheutuu Erican pakollisen kehittämisen menoista.
| 2021 talousarvio | 60 048 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 153 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 1 503 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 125 000 |
| 2020 talousarvio | 57 834 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 601 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Momentille esitetään 60,048 milj. euroa, joka on noin 2,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Hätäkeskustoiminta on erittäin henkilöstö- ja ICT-sidonnaista työtä. Valiokunta on huolissaan siitä, että toimintamenot ovat olleet kasvussa vuonna 2019 käyttöönotetun uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn myötä. Järjestelmän palvelumaksujen, ylläpidon ja käytön sekä kehitystyön kustannukset ovat nousseet aiemmin arvioidusta. Valiokunta pitää siten myönteisenä, että hallitus vielä täydensi esitystään ja lisäsi 0,5 milj. euroa ERICAn pakollisen kehittämisen menoihin. Viraston ICT-kulut ovat nousseet myös muilta osin, kuten hätäpuheluliikenteen siirryttyä turvallisuusverkko TUVEen sekä muututtua analogisesta digitaaliseksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilöstön määrä on edelleen riittämätön, mikä heikentää viraston toimintakykyä ruuhka- ja häiriötilanteissa. Pitkään jatkunut vaikea henkilöstötilanne heijastuu viraston korkeina poissaoloina, jotka ovat edelleen lähes kaksinkertaiset valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna.
Hätäkeskuslaitos on koko olemassaolonsa ajan kamppaillut koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Myös eduskunta on lisännyt määrärahaa Pelastusopistolle hätäkeskuspäivystäjien oppilasmäärien kasvattamiseen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (VaVM 28/2018 vp — HE 123/2018 vp, HE 232/2018 vp). Näin ollen on hyvä, että vuoden 2021 talousarvioesitys mahdollistaa aiempaa korkeammat oppilasmäärät. Samalla on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että Hätäkeskuslaitoksen määrärahat riittävät koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen ja henkilöstömäärän lisäämiseen vähintään eduskunnan määrittämälle 600 henkilötyövuoden minimitasolle.
Valiokunta pitää välttämättömänä Hätäkeskuslaitoksen resurssien turvaamista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista. Johdon on syytä puuttua kaikin mahdollisin keinoin useita vuosia jatkuneisiin korkeisiin sairauspoissaoloihin. Hätäkeskuslaitoksella on keskeinen rooli sisäisen turvallisuuden toimijana sekä kansalaisten perusturvallisuuspalveluiden tuottajana. Sen toiminnan sujuvuudella on suorat vaikutukset myös hätäkeskuspalveluita käyttävien muiden viranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen palveluiden saatavuuteen. Valiokunta pitää hyvänä, että myös tarkastusvaliokunta on mietinnössään (TrVM 6/2020 vp — K1/2020 vp, K17/2020 vp) arvioinut hätäkeskuspalveluiden uudistusta.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 048 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaviruksen torjunnan ja varautumisen kustannuksista Hätäkeskuslaitoksessa.
| 2021 IV lisätalousarvio | 150 000 |
| 2021 talousarvio | 60 048 000 |
| 2020 tilinpäätös | 59 615 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 601 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 266 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 600 000 |
| Yhteensä | 1 966 000 |
| 2021 talousarvio | 1 966 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2020 talousarvio | 1 966 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 758 328 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 034 000 euroa talousarvioesityksen 1 966 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 V lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2020 talousarvio | 1 966 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 758 328 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.