Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Valtuus

Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.

Vuoden 2021 määräraha ja myöntö- ja sopimusvaltuudet kohdennetaan vuonna 2019 laaditun investointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, vähiten kehittyneiden- ja Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 Yhteensä vuodesta 2021 lähtien
         
Ennen vuotta 2021 tehtyt sitoumukset 108 195 108 195 - 216 390
Vuoden 2021 sitoumukset - 40 000 89 730 129 730
Menot yhteensä 108 195 148 195 89 730 346 120

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 129 730 000
2020 talousarvio 129 730 000
2019 tilinpäätös 130 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentille esitetään 129,7 milj. euroa, jota saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määräraha on tarkoitus käyttää vastuullisiin ja vaikuttaviin kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Määräraha on siis kehyksen ulkopuolinen, kuten myös edellinen momentti (24.30.88).

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Globaalien kehityshaasteiden ratkaiseminen rajallisilla resursseilla vaatii, että sijoituskohteet pystyvät tuottamaan kehitysvaikutuksia myös sijoituksen päätyttyä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronakriisin myötä kehitysmaihin jo luotu yrityskapasiteetti uhkaa tuhoutua, sillä kehitysmailla ei ole varaa yritystukipaketteihin teollisuusmaiden tapaan. Tällaisessa tilanteessa kehitysrahoittajien rooli korostuu, jotta elinkelpoiset yritykset pystytään pelastamaan ja helpottamaan kohdemaiden selviytymistä kriisistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Valtuus

Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia sekä vuodelta 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahastolle (IFAD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille (EBRD) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Finnfund). Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.

Selvitysosa:Momentilta on tarkoitus vuoden 2021 aikana myöntää lainat IFAD:lle ja EBRD:lle. IFAD:lle suunnitellaan myönnettäväksi 60 000 000 euron laina vuoden 2021 määrärahasta ja EBRD:lle yhteensä 39 700 000 euron laina, josta 29 700 000 euroa vuoden 2020 määrärahasta ja 10 000 000 euroa vuoden 2021 määrärahasta. Vuoden 2021 myöntö- ja sopimusvaltuuksilla sitoudutaan Finnfundille vuonna 2022 myönnettävään 129 700 000 euron lainaan.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2021 I lisätalousarvio
2021 talousarvio 129 730 000
2020 talousarvio 129 730 000
2019 tilinpäätös 130 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia sekä vuodelta 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahastolle (IFAD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille (EBRD) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Finnfund). Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2020 määrärahoista Afrikan kehitysrahastolle myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 0,5 %. Viivästyskorkoa on maksettava 31. päivän kuluttua eräpäivästä lukien. Myönnettävän lainan osalta luovutaan lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta.

Selvitysosa:Momentin vuoden 2020 määrärahojen käytön osalta on linjattu, että Suomi myöntää lainan Afrikan kehitysrahastolle (African Development Fund/ADF) osana sen 15. lisärahoituskierrosta. Suomi on neuvotellut 80 milj. euron lainasopimuksesta ADF:n kanssa vuoden 2020 alusta. Neuvottelujen lähtökohtina on toiminut Suomen lainsäädäntö sekä ADF:n jäsenten, ml. Suomen, hyväksymä ADF-kumppanuuslainakehikko (Template of Concessional Donor Loan Agreement). ADF:n kumppanuuslainakehikko ei kaikilta osin ole yhteensopiva Suomen lainsäädännön kanssa. Pitkittyneistä neuvotteluista huolimatta lopullinen sopimus ei siten kaikilta osin täytä lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n ja 8 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 §:n ja 12 §:n määräyksiä. Poikkeamat koskevat viivästyskorkoa ja tilintarkastusoikeutta.

Neuvotellun sopimuksen mukaan velan maksun viivästyessä ADF:n on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on puoli prosenttiyksikköä (0,5 %). Viivästyskorkoa on maksettava 31. päivän kuluttua eräpäivästä lukien. Lainaan ei sisälly lainanantajan erillistä tilintarkastusoikeutta, mutta sopimuksen mukaan Afrikan kehitysrahastolla on velvollisuus sääntömääräiseen tilintarkastukseen, johon liittyvää tietoa Suomi saa Afrikan kehitysrahaston johtokunnan kautta, jossa Suomi on edustettuna äänestysryhmässä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Irlannin ja Intian kanssa. Lisäksi Suomi on saanut kumppanuuslainasopimukseen neuvoteltua määräyksen, jonka mukaan Afrikan kehitysrahaston on myös toimitettava sen rahoitustilanteeseen liittyvää tietoa Suomen pyynnöstä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2021 III lisätalousarvio
2021 I lisätalousarvio
2021 talousarvio 129 730 000
2020 tilinpäätös 129 730 000
2019 tilinpäätös 130 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2020 määrärahoista Afrikan kehitysrahastolle myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 0,5 %. Viivästyskorkoa on maksettava 31. päivän kuluttua eräpäivästä lukien. Myönnettävän lainan osalta luovutaan lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2021 määrärahoista Maatalouden kansainväliselle kehitysrahastolle (IFAD) myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 1,35 %.

Selvitysosa:Momentin vuoden 2021 määrärahojen käytön osalta on linjattu, että Suomi myöntää lainan Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahastolle (International Fund for Agricultural Development, IFAD) osana sen 12. lisärahoituskierrosta. Suomi neuvottelee lainasopimuksesta IFAD:n kanssa vuoden 2021 aikana. Neuvottelujen lähtökohtana toimii Suomen lainsäädäntö, IFAD:n jäsenten, ml. Suomen, hyväksymä IFAD:n 12. lisärahoituskierroksen neuvottelujen päätösasiakirja (Report of the Consultation of the Twelfth Replenishment of IFAD’s Resources) sekä IFAD:n johtokunnan hyväksymä IFAD:n integroitu lainakehikko (IFAD’s Integrated Borrowing Framework). IFAD:n integroitu lainakehikko ja lisärahoitusneuvotteluissa päätetyt korkotasot eivät ole kaikilta osin yhteensopivia Suomen lainsäädännön kanssa. IFAD:n kanssa lainasta tehtävä sopimus ei siten kaikilta osin täytä lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 8 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 § ja 12 § määräyksiä. Poikkeama koskee viivästyskorkoa. Sopimuksen mukaan velan maksun viivästyessä IFAD:n on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on 1,35 %.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2021 IV lisätalousarvio
2021 III lisätalousarvio
2021 I lisätalousarvio
2021 talousarvio 129 730 000
2020 tilinpäätös 129 730 000
2019 tilinpäätös 130 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2021 määrärahoista Maatalouden kansainväliselle kehitysrahastolle (IFAD) myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 1,35 %.