Talousarvioesitys 2021
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)
Momentille myönnetään 710 859 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 7 500 000 eurolla vuodessa
4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 210 812 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 180 687 0001) |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 75 500 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 47 320 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 85 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 440 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 650 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 25 400 000 |
| Yhteensä | 710 859 000 |
|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 000 000 euroa.
Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 671 193 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 94 270 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 194 205 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 54 620 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 27 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 2 535 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 280 063 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
| Yhteensä | 671 193 000 |
|---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025— | Yhteensä vuodesta 2021 lähtien |
|
| Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset | 474 539 | 355 133 | 328 381 | 336 160 | 990 240 | 2 484 453 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | - | 186 546 | 185 250 | 176 597 | 122 800 | 671 193 |
| Menot yhteensä | 474 539 | 541 679 | 513 631 | 512 757 | 1 113 040 | 3 155 647 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 210 812 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 94 270 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 180 687 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 194 205 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Eritrea, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun edellä mainittujen maiden tai alueiden sekä muiden toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 75 500 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 47 320 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 54 620 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 85 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 27 500 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 440 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 2 535 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 050 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 79 650 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 280 063 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille myönnettyä määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 400 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehitysmaille (Public Sector Investment Facility).
Momentin määrärahoista arvioidaan 95 % käytettävän siirtomenoihin ja 5 % kulutusmenoihin.
Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kehitysmaiden osallistuminen ympäristökokouksiin (siirto momentilta 35.10.66) | 300 |
| Kehitysyhteistyön BKTL-tason varmistaminen (HO 2019) | 1 100 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.01.01) | -47 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | -6 719 |
| Tasomuutos | 30 689 |
| Yhteensä | 25 323 |
| 2021 talousarvio | 710 859 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 II lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 685 536 000 |
| 2019 tilinpäätös | 583 759 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)
Momentille myönnetään 760 859 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2021 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 240 812 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 189 687 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 75 500 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 55 320 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 85 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 440 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 650 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 28 400 000 |
| Yhteensä | 760 859 000 | |
|---|---|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 000 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3), päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman ja päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.
Lisäys 50 000 000 euroa talousarvioesityksen 710 859 000 euroon nähden on osa hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Tulevaisuusinvestoinnilla vahvistetaan Suomen kykyä vastata globaaleihin haasteisiin ja koronakriisin vaikutuksiin. Määrärahaa kohdennetaan merkittävästi työhön globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseksi sekä kehitysmaiden sopeutumisen ilmastonmuutokseen vahvistamiseksi, biodiversiteettikadon estämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Tavoitteena on myös Suomeen sijoittuneiden YK-toimintojen vahvistaminen ja laajentaminen, innovaatioyhteistyö ja suomalaisten toimijoiden osallistumisen vahvistaminen. Lisäyksen jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan vuoden 2021 talousarvioesityksessä nousevan noin 0,52 % bruttokansantulosta.
Lisäykset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 30 000 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistö | 9 000 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 8 000 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 3 000 000 |
| Yhteensä | 50 000 000 | |
|---|---|---|
Lisäyksestä 25 000 000 euroa kohdennetaan oppimisen kriisiin vastaamiseen Global Partnership for Education (GPE) -aloitteeseen, 5 000 000 euroa Suomeen sijoittuneiden YK-toimintojen vahvistamiseen, 9 000 000 euroa tukeen köyhimpien maiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen sekä biodiversiteettikadon estämiseen, 4 000 000 euroa opetusalan osaamiskeskukselle, 4 000 000 euroa liikekumppanuusohjelmaan ja Business Finlandin hallinnoiman Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen sekä 3 000 000 euroa uuteen investointitukeen kehitysmaille (PIF, Public Sector Investment Facility).
Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumuksesta aiheutuneita tappioita arvioidaan olevan 2 000 000 euroa vuonna 2021.
Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumusta on korotettu vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, siten että se on yhteensä 150 000 000 euroa vuosina 2018—2024. Finnfundin sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja koronaviruspandemia on muuttanut maailmantalouden näkymiä vaikuttaen samalla Finnfundin toimintaan.
| 2021 talousarvio | 760 859 000 |
| 2020 VII lisätalousarvio | 50 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 II lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 685 536 000 |
| 2019 tilinpäätös | 583 759 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)
Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 760,859 milj. euroa, joka on 75,323 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäksi esitetään 671,2 milj. euroa sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeiselle ajalle. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.
Valiokunta pitää Suomen kehitysyhteistyön temaattisia painopistealueita tärkeinä ja painottaa naisten ja tyttöjen oikeuksien (erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys) ja aseman parantamista. Tärkeää on kuitenkin myös panostaa kehitysmaiden talouteen ja työpaikkojen luomiseen, ottaen huomioon innovaatiot sekä naisten roolin taloudessa ja naisyritteliäisyyden, ja koulutukseen, toimivaan yhteiskuntaan, demokratiaan ja verojärjestelmien kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvaroihin.
Suurin osa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituksesta ohjataan monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön (240,8 milj. euroa), maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön (189,7 milj. euroa), humanitaariseen apuun (85 milj. euroa), kansalaisjärjestöjen tukeen (79,7 milj. euroa) ja Euroopan kehitysrahastoon (75,5 milj. euroa). Alueellinen painotus Afrikkaan on valiokunnan mielestä oikea.
Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi varautuu myös kehitysyhteistyön kautta koronapandemian jälkihoitoon, ja vallitsevassa tilanteessa on tarpeellista vastata akuutteihin kriiseihin nostamalla humanitaarisen avun tasoa 12,5 milj. eurolla. Koronapandemian vaikutukset ovat köyhimmissä maissa mittavat. Esimerkiksi miljoonat siirtotyöläiset ovat palanneet kotiseudulleen, ja ulkomailta Afrikkaan suuntautuneiden rahalähetysten arvioidaan laskevan yli 20 prosenttia. Kehitysmaissa kyse on terveyskriisin ohella laajasta ja merkittävästä sosioekonomisesta kriisistä, jolla voi olla merkitystä maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen.
Koronakriisin myötä maailman äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat kääntymässä kasvuun ja monet kehitysyhteistyövaroin saavutetut positiiviset tulokset ovat vaarassa. Myös Suomen kehitysyhteistyöllä on siten erittäin tärkeää auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ohjata vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta LDC-maille kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Vuonna 2021 tämä osuus nousee 0,18 prosenttiin BKT:stä.
Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös kansalaisjärjestöjen monipuolista ja laaja-alaista osaamista ja pitää hyvänä, että niiden tukea esitetään korotettavaksi (4 milj. eurolla), vaikka tuki (79,7 milj. euroa) onkin edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Ulkoministeriön tilaamien riippumattomien kokonaisarviointien mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista ja se tavoittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla.
Valiokunta toteaa, että käsiteltävän momentin rahoitus on laaja, ja pitää välttämättömänä, että eduskunnalle päätöksenteon pohjaksi esitettävä tieto on riittävän yksityiskohtaista. Valiokunta kaipaa momenttien välistä yhteismitallisuutta eikä pidä hyvänä kehityksenä, että talousarviossa useiden määrärahoiltaan suurten momenttien sisällöt ovat kaventuneet viime vuosina.
Jatkossa on syytä avata tarkemmin mm. kansainvälisten järjestöjen ja suurimpien kahdenvälisten kohteiden rahoitusta. Myös rahoituksen jakautumista temaattisiin painopisteisiin tulee kehittää mahdollisuuksien mukaan, vaikka vaikeutena onkin rahoituksen jakautuminen yhtä aikaa useampaan tarkoitukseen. Lisäksi ilmastorahoituksen tavoitteita ja kriteerejä on selkeytettävä, jotta laadullinen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi mahdollistuu nykyistä avoimemmin.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen kohdistuen globaalikasvatukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)
Momentille myönnetään 761 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2021 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa
4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 240 812 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 189 687 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 75 500 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 55 320 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 85 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 440 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 850 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 28 400 000 |
| Yhteensä | 761 059 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 000 000 euroa.
Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 671 193 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)
Momentilta vähennetään 3 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 ja 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | 240 812 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 187 687 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 62 100 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 65 320 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 87 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 440 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 850 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 28 400 000 |
| Yhteensä | 757 659 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 8 400 000 euroa on siirtona momentille 28.92.69 Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön ulkosuhderahoitusvälineeseen (NDICI) ja 5 000 000 euroa siirtona momentille 24.90.66 Euroopan rauhanrahastoon (EPF) sekä lisäyksenä 10 000 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksiin (COVAX AMC).
Momentin määrärahoista on maksettu hallitusten tekemien linjausten pohjalta kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuusmenoja talousarviosta 2015 ja kiinteistömenoja talousarviosta 2016 lähtien. Momentin perusteluja täydennetään vastaamaan paremmin momentilta maksettavia menoja.
Käyttösuunnitelmakohdasta 3. vähennetään 13 400 000 euroa. Nykyisessä EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) vuosille 2021—2027 ei enää ole Euroopan kehitysrahastoa (EKR) vaan yksi, yhtenäinen ulkosuhderahoitusväline (NDICI), jonka budjetoinnista vastaa valtiovarainministeriö. Suomella on jäljellä maksatuksia 11. EKR:sta. EU:n vuoden 2021 maksatusennusteiden jälkeen momentille 28.92.69 jää siirrettäväksi 8 400 000 euroa NDICI-maksatuksia varten.
Lisäksi EKR:n alla on ollut Afrikan rauhanrahasto, joka siirtyy osaksi perustettua Euroopan rauhanrahastoa. Afrikan rauhanrahaston osuus 5 000 000 euroa siirretään momentille 24.90.66, jolta maksetaan Suomen osuus Euroopan rauhanrahastoon.
Käyttösuunnitelmakohdasta 2. vähennetään 2 000 000 euroa Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamisesta. Vuoden 2021 aikana ei arvioida jouduttavan maksamaan erityisriskirahoituksen tappioita.
Käyttösuunnitelmakohtaan 4. lisätään 10 000 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksia varten. Rokotteiden lahjoittaminen on osa EU:n rokotesolidaarisuutta Team Europe -aloitteen puitteissa. Lisäys kohdennetaan kansainväliselle rokotemekanismi COVAX AMC:lle, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali. Vastaava vähennys on tehty momentilla 33.70.20.
Käyttösuunnitelmakohtaan 5. lisätään 2 000 000 euroa kohdennettavaksi etenkin covid-19-pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | -2 000 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | -13 400 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | +10 000 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | +2 000 000 |
| Yhteensä | -3 400 000 | |
| 2021 III lisätalousarvio | -3 400 000 |
| 2021 talousarvio | 761 059 000 |
| 2020 tilinpäätös | 735 536 000 |
| 2019 tilinpäätös | 583 759 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)
Momentilta vähennetään 3 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 ja 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | 240 812 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 187 687 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 62 100 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 65 320 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 87 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 440 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 850 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 28 400 000 |
| Yhteensä | 757 659 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 12 600 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 245 713 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 180 311 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 62 100 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 77 920 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 98 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 235 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 230 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 850 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 20 400 000 |
| Yhteensä | 770 259 000 | |
|---|---|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä tehdyn sopimuksen (SopS 61/2016) mukaiset lyhennyserät järjestellään uudelleen siten, että Kuuba maksaa jäljellä olevat velanhoitoerät vuosina 2023—2033. Vuosina 2021—2022 ei peritä lyhennys- tai korkoeriä. Vuosina 2023—2024 Kuuba maksaa lyhennyserät ja näinä vuosina erääntyvät korkoerät järjestetään uudelleen. Kuuba maksaa saatavalle korkoa.
Selvitysosa:Käyttösuunnitelmakohtaan 1. lisätään 4 901 000 euroa, joka kohdennetaan YK:n ilmastosopimuksen alaiseen Sopeutumisrahastoon ja käyttösuunnitelmakohtaan 5. lisätään 11 500 000 euroa, joka kohdennetaan muun muassa covid-19-pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin ja pitkittyneiden konfliktien aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseen. Käyttösuunnitelmakohdasta 2. vähennetään 7 376 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdasta 6. vähennetään 205 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdasta 7. vähennetään 820 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdasta 9. vähennetään 8 000 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohtaan 4. lisätään 12 600 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksia varten. Rokotteiden lahjoittaminen on osa EU:n rokotesolidaarisuutta Team Europe -aloitteen puitteissa. Lisäys kohdennetaan kansainväliselle rokotemekanismi COVAX AMC:lle, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali. Vastaava vähennys on tehty momentille 33.70.20.
Suomen hallituksella on Kuuban hallitukselta saaminen, joka perustuu 26.1.1973 ja 10.11.1976 myönnettyihin kehitysluottoihin. Luotot on sittemmin vakautettu ja velka uudelleenjärjestelty Suomen ja Kuuban hallitusten välillä tehdyllä sopimuksella (SopS 61/2016). Sopimuksen mukainen saatava on yhteensä 2 953 000,94 euroa. Kuuba lyhensi vuosina 2016—2019 velkaansa Suomelle sopimuksen mukaisesti. Vuoden 2020 maksuerä lykättiin Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä Kuuban kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyllä sopimuksella (Sops 6/2021). Jäljellä olevat lyhennyserät järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn monenkeskisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti siten, että vuosien 2020—2022 lyhennys- ja korkoerät järjestellään maksettavaksi vuosina 2024—2032. Vuosien 2023—2024 korkoerät järjestellään maksettavaksi vuosina 2028—2033. Kuuba maksaa vuosien 2023—2033 lyhennykset eräpäivinä. Loput korkoeristä maksetaan alkuperäisinä eräpäivinä. Koron maksupäivä on sama kuin velan lyhentämispäivä, ja korko on vuosittain 1,5 % sisältäen kaikki maksut. Mikäli Kuuba ei noudata maksuaikataulua, sovelletaan maksamatta jääneisiin summiin 9 prosentin vuotuista viivästyskorkoa. Uudelleenjärjestely ei sisällä velan arvon alenemista. Uudelleenjärjestely johtuu Kuuban heikosta taloudellisesta tilanteesta, jota covid-19-pandemia on entisestään huonontanut.
Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)
| 1. | Monenkeskinen yhteistyö | +4 901 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | -7 376 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | +12 600 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | +11 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | -205 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | -820 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | -8 000 000 |
| Yhteensä | +12 600 000 | |
|---|---|---|
| 2021 IV lisätalousarvio | 12 600 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -3 400 000 |
| 2021 talousarvio | 761 059 000 |
| 2020 tilinpäätös | 735 536 000 |
| 2019 tilinpäätös | 583 759 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)
Momentille myönnetään lisäystä 12 600 000 euroa.
Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 245 713 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 180 311 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 62 100 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 77 920 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 98 500 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 235 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 230 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle | 79 850 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 20 400 000 |
| Yhteensä | 770 259 000 | |
|---|---|---|
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä tehdyn sopimuksen (SopS 61/2016) mukaiset lyhennyserät järjestellään uudelleen siten, että Kuuba maksaa jäljellä olevat velanhoitoerät vuosina 2023—2033. Vuosina 2021—2022 ei peritä lyhennys- tai korkoeriä. Vuosina 2023—2024 Kuuba maksaa lyhennyserät ja näinä vuosina erääntyvät korkoerät järjestetään uudelleen. Kuuba maksaa saatavalle korkoa.