Talousarvioesitys 2021

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.

Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka antaa puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomi tukee kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea ja Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Pandemian vaikutukset otetaan suunnittelussa huomioon kaikissa yhteistyömuodoissa vuoden 2021 määrärahojen ja monivuotisten sitoumusten osalta. Käynnissä olevaan yhteistyöhön tehdään tarpeelliseksi harkittuja uudelleenkohdennuksia niin, että ne tukevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä ja toipumista pandemiasta.

Kriisin vaikutukset kehitysmaiden talouksiin ja yhteiskuntiin ovat laaja-alaisia. Suomen kehityspolitiikan peruslähtökohtien ja painopistealueiden arvioidaan säilyttävän merkityksensä myös pandemian aikana ja sen jälkeen:

— naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeä painopiste. Tämä näkyy muun muassa Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa
— kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä 15—24 -vuotiaiden osuus maailman väestöstä kasvaa 7 %. Kasvu on nopeinta kehitysmaissa. Suunnan ratkaisee se, löytyykö nuorille toimeentuloa. Suomi osoittaa varoja kehitysmaiden investointien tukemiseen Finnfundin ja muiden kanavien kautta
— koulutus, toimivat yhteiskunnat ja demokratia, erityisesti laadukas koulutus, kehitysmaiden verojärjestelmien kehittäminen sekä demokratia- ja oikeusvaltiotuki. Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja toimiva julkinen hallinto, veronkantokyky ja julkiset palvelut, hyvä oikeusjärjestelmä, riippumaton media ja vapaa kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle. Suomi kohdistaa rahoitusta kehitysmaiden verotuskyvyn ja talousosaamisen kehittämiseen. Suomi vahvistaa tukeaan oppimisen kriisin ratkaisemiseen kehitysmaissa
— ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Kehitysmaissa ilmastonmuutos on kohtalon kysymys. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin.

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Painotetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan.

Kriisien, erityisesti pitkittyneiden kriisien, hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Vahvistetaan tätä neksusta lisäämällä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rahoituksen joustavuutta ja mahdollistamalla rahoituksen monivuotisuus pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.

Vuoden 2021 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä noin 0,49 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään erityisesti ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön ja -politiikan toimeenpano kohdentuu Suomen kehityspolitiikan arvojen ja periaatteiden sekä painopistealueiden edistämiseen. Sillä vastataan myös koronatilanteen aiheuttamaan kansainväliseen kriisiin ja sen vaikutuksiin kehitysmaissa. Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Kaikessa yhteistyössä edistetään aiempaa järjestelmällisemmin yhdenvertaisuutta sekä vähäpäästöistä kehitystä ja ilmastokestävyyttä.

Suomi edistää kehityspolitiikkaansa entistä tavoitteellisemmin sekä kahdenvälisten että monenkeskisten kumppaniensa kanssa. Suomen rahallista panostusta keskitetään erityisesti niiden toimijoiden tueksi, jotka parhaiten edistävät kehityspolitiikan tavoitteita.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä.

Tuotokset ja laadunhallinta

— Uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan hallitusohjelman antamien suuntaviivojen mukaisesti. Suomen maa- ja aluekohtaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon maiden omat kehitysponnistelut ja -tavoitteet, tuen tarve sekä Suomen vahvuusalueet
— humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun tasoa nostetaan hallituskauden aikana. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Erityisesti pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista
— jatketaan yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteja ja kehitysmaihin kohdistuvaa investointirahoitusta. Tuetaan suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia tukemalla niiden kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen.

Toiminnallinen tehokkuus

— Vahvistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia mm. ottamalla käyttöön kehitysyhteistyön toimintatapauudistuksen tuottamat käytännöt
— suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi suunnataan ensisijaisesti monivuotisiin ohjelmiin. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan.

Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

	2019 toteutuma¹⁾	2020 ennakoitu	2021 tavoite

Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%)	87	87	90
Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%)	8	8	8
Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa)	274	200	220
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%)	37	40	40
Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa)	140	140	140
Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%)	0,14	0,16	0,18

¹⁾ Vuoden 2019 toteutuma on laskettu ennakkotietojen mukaan.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019¹⁾	2020

Määrärahat yhteensä	1 173,1	1 171,6	1 016,4	817,7	881,2	886,3	988,7	1 030,0
Maksatukset	1 081,1	1 232,0	1 161,0	955,7	961,4	832,8	1 006,1
%-osuus BKTL:sta	0,53	0,59	0,55	0,44	0,42	0,36	0,42

¹⁾ Vuoden 2019 maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2021 hallinnonaloittain (1 000 euroa)


Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66	706 978
Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla	191 119
Sisäministeriön hallinnonalalla	48 493
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla	191 128
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla	6 077
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla	194
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla	2 060
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla	45 255
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla	2 630
Ympäristöministeriön hallinnonalalla	902
Yhteensä	1 194 836

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan vuonna 2021 olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,245 mrd. euroa, joka vastaa noin 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Summa on 215 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kokonaismäärä koostuu valtionhallinnossa kehitysyhteistyöksi raportoitavista menoista, joista suurimpia ovat ulkoministeriön lisäksi valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokista maksettavat menoerät.

Valiokunta pitää esitettyä korotusta tarpeellisena, ja on hyvä, että hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on vastuullinen globaalitoimija, ja on myönteistä, että hallitus on ryhtynyt toimiin aikataulutetun tiekartan valmistelemiseksi tavoitteeseen pääsemiseksi. Valmistelussa on tärkeää huomioida parlamentaarinen näkökulma jatkuvuuden varmistamiseksi yli vaalikausien.

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.

2021 talousarvio	—
2020 talousarvio	—
2019 tilinpäätös	—

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 710 859 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 7 500 000 eurolla vuodessa

4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi

7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	210 812 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	180 687 000¹⁾
3.	Euroopan kehitysrahasto	75 500 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	47 320 000
5.	Humanitaarinen apu	85 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 440 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 050 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 650 000
9.	Korkotuki-instrumentti	25 400 000
Yhteensä		710 859 000

¹⁾ Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 671 193 000 euroa.

Selvitysosa:

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	94 270 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	194 205 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	-
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	54 620 000
5.	Humanitaarinen apu	27 500 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	2 535 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	280 063 000
9.	Korkotuki-instrumentti	18 000 000
Yhteensä		671 193 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2021	2022	2023	2024	2025—	Yhteensä vuodesta 2021 lähtien

Kehitysyhteistyövaltuus
Ennen vuotta 2021 tehdyt sitoumukset	474 539	355 133	328 381	336 160	990 240	2 484 453
Vuoden 2021 sitoumukset	-	186 546	185 250	176 597	122 800	671 193
Menot yhteensä	474 539	541 679	513 631	512 757	1 113 040	3 155 647

Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 210 812 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 94 270 000 euroa.

Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).

Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 180 687 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 194 205 000 euroa.

Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Eritrea, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun edellä mainittujen maiden tai alueiden sekä muiden toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.

Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 75 500 000 euroa.

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 47 320 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 54 620 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.

Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 85 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 27 500 000 euroa.

Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 440 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 2 535 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 050 000 euroa.

Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.

Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 79 650 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 280 063 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.

Ohjelmatukijärjestöille myönnettyä määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin.

Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 400 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehitysmaille (Public Sector Investment Facility).

Momentin määrärahoista arvioidaan 95 % käytettävän siirtomenoihin ja 5 % kulutusmenoihin.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kehitysmaiden osallistuminen ympäristökokouksiin (siirto momentilta 35.10.66)	300
Kehitysyhteistyön BKTL-tason varmistaminen (HO 2019)	1 100
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.01.01)	-47
Yhteistoimintahankkeiden menot	-6 719
Tasomuutos	30 689
Yhteensä	25 323

2021 talousarvio	710 859 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 II lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	685 536 000
2019 tilinpäätös	583 759 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 760 859 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2021 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 2 000 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	240 812 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	189 687 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	75 500 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 320 000
5.	Humanitaarinen apu	85 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 440 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 050 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 650 000
9.	Korkotuki-instrumentti	28 400 000
Yhteensä		760 859 000

Valtuus

Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3), päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman ja päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.

Lisäys 50 000 000 euroa talousarvioesityksen 710 859 000 euroon nähden on osa hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Tulevaisuusinvestoinnilla vahvistetaan Suomen kykyä vastata globaaleihin haasteisiin ja koronakriisin vaikutuksiin. Määrärahaa kohdennetaan merkittävästi työhön globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseksi sekä kehitysmaiden sopeutumisen ilmastonmuutokseen vahvistamiseksi, biodiversiteettikadon estämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Tavoitteena on myös Suomeen sijoittuneiden YK-toimintojen vahvistaminen ja laajentaminen, innovaatioyhteistyö ja suomalaisten toimijoiden osallistumisen vahvistaminen. Lisäyksen jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan vuoden 2021 talousarvioesityksessä nousevan noin 0,52 % bruttokansantulosta.

Lisäykset käyttösuunnitelmaan (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	30 000 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistö	9 000 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	8 000 000
9.	Korkotuki-instrumentti	3 000 000
Yhteensä		50 000 000

Lisäyksestä 25 000 000 euroa kohdennetaan oppimisen kriisiin vastaamiseen Global Partnership for Education (GPE) -aloitteeseen, 5 000 000 euroa Suomeen sijoittuneiden YK-toimintojen vahvistamiseen, 9 000 000 euroa tukeen köyhimpien maiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen sekä biodiversiteettikadon estämiseen, 4 000 000 euroa opetusalan osaamiskeskukselle, 4 000 000 euroa liikekumppanuusohjelmaan ja Business Finlandin hallinnoiman Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen sekä 3 000 000 euroa uuteen investointitukeen kehitysmaille (PIF, Public Sector Investment Facility).

Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumuksesta aiheutuneita tappioita arvioidaan olevan 2 000 000 euroa vuonna 2021.

Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumusta on korotettu vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, siten että se on yhteensä 150 000 000 euroa vuosina 2018—2024. Finnfundin sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja koronaviruspandemia on muuttanut maailmantalouden näkymiä vaikuttaen samalla Finnfundin toimintaan.

2021 talousarvio	760 859 000
2020 VII lisätalousarvio	50 000 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 II lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	685 536 000
2019 tilinpäätös	583 759 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 760,859 milj. euroa, joka on 75,323 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäksi esitetään 671,2 milj. euroa sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeiselle ajalle. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.

Valiokunta pitää Suomen kehitysyhteistyön temaattisia painopistealueita tärkeinä ja painottaa naisten ja tyttöjen oikeuksien (erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys) ja aseman parantamista. Tärkeää on kuitenkin myös panostaa kehitysmaiden talouteen ja työpaikkojen luomiseen, ottaen huomioon innovaatiot sekä naisten roolin taloudessa ja naisyritteliäisyyden, ja koulutukseen, toimivaan yhteiskuntaan, demokratiaan ja verojärjestelmien kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvaroihin.

Suurin osa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituksesta ohjataan monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön (240,8 milj. euroa), maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön (189,7 milj. euroa), humanitaariseen apuun (85 milj. euroa), kansalaisjärjestöjen tukeen (79,7 milj. euroa) ja Euroopan kehitysrahastoon (75,5 milj. euroa). Alueellinen painotus Afrikkaan on valiokunnan mielestä oikea.

Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi varautuu myös kehitysyhteistyön kautta koronapandemian jälkihoitoon, ja vallitsevassa tilanteessa on tarpeellista vastata akuutteihin kriiseihin nostamalla humanitaarisen avun tasoa 12,5 milj. eurolla. Koronapandemian vaikutukset ovat köyhimmissä maissa mittavat. Esimerkiksi miljoonat siirtotyöläiset ovat palanneet kotiseudulleen, ja ulkomailta Afrikkaan suuntautuneiden rahalähetysten arvioidaan laskevan yli 20 prosenttia. Kehitysmaissa kyse on terveyskriisin ohella laajasta ja merkittävästä sosioekonomisesta kriisistä, jolla voi olla merkitystä maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen.

Koronakriisin myötä maailman äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat kääntymässä kasvuun ja monet kehitysyhteistyövaroin saavutetut positiiviset tulokset ovat vaarassa. Myös Suomen kehitysyhteistyöllä on siten erittäin tärkeää auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ohjata vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta LDC-maille kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Vuonna 2021 tämä osuus nousee 0,18 prosenttiin BKT:stä.

Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös kansalaisjärjestöjen monipuolista ja laaja-alaista osaamista ja pitää hyvänä, että niiden tukea esitetään korotettavaksi (4 milj. eurolla), vaikka tuki (79,7 milj. euroa) onkin edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Ulkoministeriön tilaamien riippumattomien kokonaisarviointien mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista ja se tavoittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla.

Valiokunta toteaa, että käsiteltävän momentin rahoitus on laaja, ja pitää välttämättömänä, että eduskunnalle päätöksenteon pohjaksi esitettävä tieto on riittävän yksityiskohtaista. Valiokunta kaipaa momenttien välistä yhteismitallisuutta eikä pidä hyvänä kehityksenä, että talousarviossa useiden määrärahoiltaan suurten momenttien sisällöt ovat kaventuneet viime vuosina.

Jatkossa on syytä avata tarkemmin mm. kansainvälisten järjestöjen ja suurimpien kahdenvälisten kohteiden rahoitusta. Myös rahoituksen jakautumista temaattisiin painopisteisiin tulee kehittää mahdollisuuksien mukaan, vaikka vaikeutena onkin rahoituksen jakautuminen yhtä aikaa useampaan tarkoitukseen. Lisäksi ilmastorahoituksen tavoitteita ja kriteerejä on selkeytettävä, jotta laadullinen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi mahdollistuu nykyistä avoimemmin.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen kohdistuen globaalikasvatukseen.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 761 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	240 812 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	189 687 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	75 500 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	55 320 000
5.	Humanitaarinen apu	85 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 440 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 050 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 850 000
9.	Korkotuki-instrumentti	28 400 000
Yhteensä		761 059 000

Valtuus

Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 671 193 000 euroa.

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentilta vähennetään 3 400 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 ja 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen yhteistyö	240 812 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	187 687 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	62 100 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	65 320 000
5.	Humanitaarinen apu	87 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 440 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 050 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 850 000
9.	Korkotuki-instrumentti	28 400 000
Yhteensä		757 659 000

¹⁾ Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 8 400 000 euroa on siirtona momentille 28.92.69 Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön ulkosuhderahoitusvälineeseen (NDICI) ja 5 000 000 euroa siirtona momentille 24.90.66 Euroopan rauhanrahastoon (EPF) sekä lisäyksenä 10 000 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksiin (COVAX AMC).

Momentin määrärahoista on maksettu hallitusten tekemien linjausten pohjalta kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuusmenoja talousarviosta 2015 ja kiinteistömenoja talousarviosta 2016 lähtien. Momentin perusteluja täydennetään vastaamaan paremmin momentilta maksettavia menoja.

Käyttösuunnitelmakohdasta 3. vähennetään 13 400 000 euroa. Nykyisessä EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) vuosille 2021—2027 ei enää ole Euroopan kehitysrahastoa (EKR) vaan yksi, yhtenäinen ulkosuhderahoitusväline (NDICI), jonka budjetoinnista vastaa valtiovarainministeriö. Suomella on jäljellä maksatuksia 11. EKR:sta. EU:n vuoden 2021 maksatusennusteiden jälkeen momentille 28.92.69 jää siirrettäväksi 8 400 000 euroa NDICI-maksatuksia varten.

Lisäksi EKR:n alla on ollut Afrikan rauhanrahasto, joka siirtyy osaksi perustettua Euroopan rauhanrahastoa. Afrikan rauhanrahaston osuus 5 000 000 euroa siirretään momentille 24.90.66, jolta maksetaan Suomen osuus Euroopan rauhanrahastoon.

Käyttösuunnitelmakohdasta 2. vähennetään 2 000 000 euroa Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamisesta. Vuoden 2021 aikana ei arvioida jouduttavan maksamaan erityisriskirahoituksen tappioita.

Käyttösuunnitelmakohtaan 4. lisätään 10 000 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksia varten. Rokotteiden lahjoittaminen on osa EU:n rokotesolidaarisuutta Team Europe -aloitteen puitteissa. Lisäys kohdennetaan kansainväliselle rokotemekanismi COVAX AMC:lle, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali. Vastaava vähennys on tehty momentilla 33.70.20.

Käyttösuunnitelmakohtaan 5. lisätään 2 000 000 euroa kohdennettavaksi etenkin covid-19-pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi.

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)


2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	-2 000 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	-13 400 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	+10 000 000
5.	Humanitaarinen apu	+2 000 000
Yhteensä		-3 400 000

2021 III lisätalousarvio	-3 400 000
2021 talousarvio	761 059 000
2020 tilinpäätös	735 536 000
2019 tilinpäätös	583 759 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentilta vähennetään 3 400 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen yhteistyö	240 812 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	187 687 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	62 100 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	65 320 000
5.	Humanitaarinen apu	87 000 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 440 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	2 050 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 850 000
9.	Korkotuki-instrumentti	28 400 000
Yhteensä		757 659 000

¹⁾ Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 12 600 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	245 713 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	180 311 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	62 100 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	77 920 000
5.	Humanitaarinen apu	98 500 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 235 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	1 230 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 850 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 400 000
Yhteensä		770 259 000

¹⁾ Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä tehdyn sopimuksen (SopS 61/2016) mukaiset lyhennyserät järjestellään uudelleen siten, että Kuuba maksaa jäljellä olevat velanhoitoerät vuosina 2023—2033. Vuosina 2021—2022 ei peritä lyhennys- tai korkoeriä. Vuosina 2023—2024 Kuuba maksaa lyhennyserät ja näinä vuosina erääntyvät korkoerät järjestetään uudelleen. Kuuba maksaa saatavalle korkoa.

Selvitysosa:Käyttösuunnitelmakohtaan 1. lisätään 4 901 000 euroa, joka kohdennetaan YK:n ilmastosopimuksen alaiseen Sopeutumisrahastoon ja käyttösuunnitelmakohtaan 5. lisätään 11 500 000 euroa, joka kohdennetaan muun muassa covid-19-pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin ja pitkittyneiden konfliktien aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseen. Käyttösuunnitelmakohdasta 2. vähennetään 7 376 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdasta 6. vähennetään 205 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdasta 7. vähennetään 820 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdasta 9. vähennetään 8 000 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohtaan 4. lisätään 12 600 000 euroa Suomen covid-19-rokotelahjoituksia varten. Rokotteiden lahjoittaminen on osa EU:n rokotesolidaarisuutta Team Europe -aloitteen puitteissa. Lisäys kohdennetaan kansainväliselle rokotemekanismi COVAX AMC:lle, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali. Vastaava vähennys on tehty momentille 33.70.20.

Suomen hallituksella on Kuuban hallitukselta saaminen, joka perustuu 26.1.1973 ja 10.11.1976 myönnettyihin kehitysluottoihin. Luotot on sittemmin vakautettu ja velka uudelleenjärjestelty Suomen ja Kuuban hallitusten välillä tehdyllä sopimuksella (SopS 61/2016). Sopimuksen mukainen saatava on yhteensä 2 953 000,94 euroa. Kuuba lyhensi vuosina 2016—2019 velkaansa Suomelle sopimuksen mukaisesti. Vuoden 2020 maksuerä lykättiin Kuuban velan uudelleenjärjestämisestä Kuuban kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyllä sopimuksella (Sops 6/2021). Jäljellä olevat lyhennyserät järjestellään uudelleen Pariisissa tehdyn monenkeskisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti siten, että vuosien 2020—2022 lyhennys- ja korkoerät järjestellään maksettavaksi vuosina 2024—2032. Vuosien 2023—2024 korkoerät järjestellään maksettavaksi vuosina 2028—2033. Kuuba maksaa vuosien 2023—2033 lyhennykset eräpäivinä. Loput korkoeristä maksetaan alkuperäisinä eräpäivinä. Koron maksupäivä on sama kuin velan lyhentämispäivä, ja korko on vuosittain 1,5 % sisältäen kaikki maksut. Mikäli Kuuba ei noudata maksuaikataulua, sovelletaan maksamatta jääneisiin summiin 9 prosentin vuotuista viivästyskorkoa. Uudelleenjärjestely ei sisällä velan arvon alenemista. Uudelleenjärjestely johtuu Kuuban heikosta taloudellisesta tilanteesta, jota covid-19-pandemia on entisestään huonontanut.

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)


1.	Monenkeskinen yhteistyö	+4 901 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö	-7 376 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	+12 600 000
5.	Humanitaarinen apu	+11 500 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	-205 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	-820 000
9.	Korkotuki-instrumentti	-8 000 000
Yhteensä		+12 600 000

2021 IV lisätalousarvio	12 600 000
2021 III lisätalousarvio	-3 400 000
2021 talousarvio	761 059 000
2020 tilinpäätös	735 536 000
2019 tilinpäätös	583 759 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 12 600 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Monenkeskinen kehitysyhteistyö	245 713 000
2.	Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö¹⁾	180 311 000
3.	Euroopan kehitysrahasto	62 100 000
4.	Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö	77 920 000
5.	Humanitaarinen apu	98 500 000
6.	Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus	4 235 000
7.	Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus	1 230 000
8.	Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle	79 850 000
9.	Korkotuki-instrumentti	20 400 000
Yhteensä		770 259 000

¹⁾ Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 1 881 000 euroa.

Valtuus

67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.

Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä.

Perusteilla oleva uusi oikeusvaltiotoimija loisi Suomeen vakuuttavan ja kansainvälistä tunnettuutta saavan osaamiskeskuksen oikeusvaltiotuen alalla, nojautuen vahvasti suomalaiseen oikeusalan osaamiseen erityisesti julkisissa instituutioissa ja yliopistoissa.

Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

2021 talousarvio	3 000 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	3 000 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Valiokunta pitää tärkeänä momentille esitettävää 3,0 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 tasoa. Määrärahalla saa tukea demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäviä toimijoita, kuten esim. Demo Finlandia.

Valiokunta korostaa, että demokratia tarvitsee tukea ja pitää huolestuttavana, että enemmistö maailman väestöstä elää ei-demokraattisissa valtioissa, joissa rajataan kansalais- ja poliittisia oikeuksia, vaikeutetaan oikeusvaltion toimintaa ja keskitetään valtaa vahvoille johtajille. Demokratiatuella voidaan edistää yhteiskunnallista vakautta, pitkäjänteistä rauhan rakentamista sekä eriarvoisuuden vähentämistä tukemalla politiikassa aliedustettujen ryhmien osallistumista päätöksentekoon.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.

Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	10 000 000
2020 talousarvio	10 000 000
2019 tilinpäätös	9 999 910

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentille esitetään 10 milj. euron määrärahaa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Vuonna 2020 pääomitukseen myönnettiin yhteensä 60 milj. euroa (TA ja VII LTA). Finnfundin toiminnan perustana on, että siihen kohdistetut valtion varat eivät kulu vaan lisääntyvät, kun varoja kierrätetään uudestaan kehitysvaikutuksia tuottaviin investointeihin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja riskit ovat lisääntyneet myös koronapandemian myötä.

Pääomituksen lisäksi finanssisijoitusmomentilta (mom. 24.30.89) myönnetyt lainat ovat olleet keskeinen instrumentti, joiden avulla Finnfund on voinut tarjota pitkäaikaista rahoitusta ja mobilisoida sijoituksia esimerkiksi tasa-arvoa, uusiutuvan energian käyttöä ja kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin. Vuonna 2019 se teki sijoituspäätöksiä yhteensä 237 milj. euron edestä.

Valiokunta korostaa, että kehityspoliittisten tavoitteiden tulee ohjata kaikkea Finnfundin toimintaa. Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto asettaa toiminnalle vuosittaiset omistaja- ja kehityspoliittiset tavoitteet omistajaohjausmuistiossa, ja toimintaa arvioidaan sekä ministeriön että EU:n taholta. Lisäksi on myönteistä, että Finnfund on uudistanut vastuullisuuspolitiikkansa ja jakaa vastuullisuusverkostossa parhaita käytäntöjä kansalaisjärjestöjen, valtionhallinnon, yritysten ja muiden alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Valiokunta pitää Finnfundin tekemää kehitysyhteistyötä tarpeellisena, ja omistajaohjauksen linjausten mukaisesti on myös perusteltua, että rahoituksella pyritään kehitysvaikutusten saavuttamisen ohella avaamaan mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Suomesta löytyy merkittävää osaamista kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, mm. koulutus-, energia-, kiertotalous- ja tietoliikennesektoreilla.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Valtuus

Vuoden 2021 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2021 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.

Vuoden 2021 määräraha ja myöntö- ja sopimusvaltuudet kohdennetaan vuonna 2019 laaditun investointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, vähiten kehittyneiden- ja Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2021	2022	2023	Yhteensä vuodesta 2021 lähtien

Ennen vuotta 2021 tehtyt sitoumukset	108 195	108 195	-	216 390
Vuoden 2021 sitoumukset	-	40 000	89 730	129 730
Menot yhteensä	108 195	148 195	89 730	346 120

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

2021 talousarvio	129 730 000
2020 talousarvio	129 730 000
2019 tilinpäätös	130 000 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Momentille esitetään 129,7 milj. euroa, jota saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määräraha on tarkoitus käyttää vastuullisiin ja vaikuttaviin kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Määräraha on siis kehyksen ulkopuolinen, kuten myös edellinen momentti (24.30.88).

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Globaalien kehityshaasteiden ratkaiseminen rajallisilla resursseilla vaatii, että sijoituskohteet pystyvät tuottamaan kehitysvaikutuksia myös sijoituksen päätyttyä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronakriisin myötä kehitysmaihin jo luotu yrityskapasiteetti uhkaa tuhoutua, sillä kehitysmailla ei ole varaa yritystukipaketteihin teollisuusmaiden tapaan. Tällaisessa tilanteessa kehitysrahoittajien rooli korostuu, jotta elinkelpoiset yritykset pystytään pelastamaan ja helpottamaan kohdemaiden selviytymistä kriisistä.

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Valtuus

I lisätalousarvioesitys HE 17/2021 vp (25.2.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja momentin myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia sekä vuodelta 2020 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahastolle (IFAD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille (EBRD) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Finnfund). Finnfundin laina voidaan myöntää ehdoin, että valtio voi vaihtaa lainan Finnfundin osakkeiksi. Laina voidaan alistaa etuoikeusasemaltaan muihin Finnfundin ottamiin vieraan pääoman ehtoisiin lainoihin.

Selvitysosa:Momentilta on tarkoitus vuoden 2021 aikana myöntää lainat IFAD:lle ja EBRD:lle. IFAD:lle suunnitellaan myönnettäväksi 60 000 000 euron laina vuoden 2021 määrärahasta ja EBRD:lle yhteensä 39 700 000 euron laina, josta 29 700 000 euroa vuoden 2020 määrärahasta ja 10 000 000 euroa vuoden 2021 määrärahasta. Vuoden 2021 myöntö- ja sopimusvaltuuksilla sitoudutaan Finnfundille vuonna 2022 myönnettävään 129 700 000 euron lainaan.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2021 I lisätalousarvio	—
2021 talousarvio	129 730 000
2020 talousarvio	129 730 000
2019 tilinpäätös	130 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2021 vp (24.3.2021)

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2020 määrärahoista Afrikan kehitysrahastolle myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 0,5 %. Viivästyskorkoa on maksettava 31. päivän kuluttua eräpäivästä lukien. Myönnettävän lainan osalta luovutaan lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta.

Selvitysosa:Momentin vuoden 2020 määrärahojen käytön osalta on linjattu, että Suomi myöntää lainan Afrikan kehitysrahastolle (African Development Fund/ADF) osana sen 15. lisärahoituskierrosta. Suomi on neuvotellut 80 milj. euron lainasopimuksesta ADF:n kanssa vuoden 2020 alusta. Neuvottelujen lähtökohtina on toiminut Suomen lainsäädäntö sekä ADF:n jäsenten, ml. Suomen, hyväksymä ADF-kumppanuuslainakehikko (Template of Concessional Donor Loan Agreement). ADF:n kumppanuuslainakehikko ei kaikilta osin ole yhteensopiva Suomen lainsäädännön kanssa. Pitkittyneistä neuvotteluista huolimatta lopullinen sopimus ei siten kaikilta osin täytä lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n ja 8 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 §:n ja 12 §:n määräyksiä. Poikkeamat koskevat viivästyskorkoa ja tilintarkastusoikeutta.

Neuvotellun sopimuksen mukaan velan maksun viivästyessä ADF:n on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on puoli prosenttiyksikköä (0,5 %). Viivästyskorkoa on maksettava 31. päivän kuluttua eräpäivästä lukien. Lainaan ei sisälly lainanantajan erillistä tilintarkastusoikeutta, mutta sopimuksen mukaan Afrikan kehitysrahastolla on velvollisuus sääntömääräiseen tilintarkastukseen, johon liittyvää tietoa Suomi saa Afrikan kehitysrahaston johtokunnan kautta, jossa Suomi on edustettuna äänestysryhmässä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Irlannin ja Intian kanssa. Lisäksi Suomi on saanut kumppanuuslainasopimukseen neuvoteltua määräyksen, jonka mukaan Afrikan kehitysrahaston on myös toimitettava sen rahoitustilanteeseen liittyvää tietoa Suomen pyynnöstä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2021 III lisätalousarvio	—
2021 I lisätalousarvio	—
2021 talousarvio	129 730 000
2020 tilinpäätös	129 730 000
2019 tilinpäätös	130 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2021 määrärahoista Maatalouden kansainväliselle kehitysrahastolle (IFAD) myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 1,35 %.

Selvitysosa:Momentin vuoden 2021 määrärahojen käytön osalta on linjattu, että Suomi myöntää lainan Maatalouden kansainväliselle kehittämisrahastolle (International Fund for Agricultural Development, IFAD) osana sen 12. lisärahoituskierrosta. Suomi neuvottelee lainasopimuksesta IFAD:n kanssa vuoden 2021 aikana. Neuvottelujen lähtökohtana toimii Suomen lainsäädäntö, IFAD:n jäsenten, ml. Suomen, hyväksymä IFAD:n 12. lisärahoituskierroksen neuvottelujen päätösasiakirja (Report of the Consultation of the Twelfth Replenishment of IFAD’s Resources) sekä IFAD:n johtokunnan hyväksymä IFAD:n integroitu lainakehikko (IFAD’s Integrated Borrowing Framework). IFAD:n integroitu lainakehikko ja lisärahoitusneuvotteluissa päätetyt korkotasot eivät ole kaikilta osin yhteensopivia Suomen lainsäädännön kanssa. IFAD:n kanssa lainasta tehtävä sopimus ei siten kaikilta osin täytä lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 8 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 § ja 12 § määräyksiä. Poikkeama koskee viivästyskorkoa. Sopimuksen mukaan velan maksun viivästyessä IFAD:n on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on 1,35 %.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2021 IV lisätalousarvio	—
2021 III lisätalousarvio	—
2021 I lisätalousarvio	—
2021 talousarvio	129 730 000
2020 tilinpäätös	129 730 000
2019 tilinpäätös	130 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2021 määrärahoista Maatalouden kansainväliselle kehitysrahastolle (IFAD) myönnettävän lainan vuotuinen viivästyskorko on 1,35 %.