Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2021

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2021 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:

  • — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita; painopisteinä ovat ilmastonmuutoksen torjunta, kaupan sääntöpohjaisuus, EU:n vahva ulkoinen toiminta ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tiivis transatlanttinen suhde
  • — Tuemme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vv. 2022—2024
  • — Edistämme pohjoismaista yhteistyötä, myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Tuemme Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana v. 2021
  • — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä
  • — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen. Vahvistamme Suomen osallistumista kriisinhallintaan
  • — Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
  • — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
  • — Edistämme Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Vahvistamme edelleen Team Finland -toimijoiden yhteistyötä
  • — Monipuolistamme ja syvennämme suhteista Afrikan maiden kanssa Afrikka-strategian pohjalta. Ylläpidämme hyviä ja toimivia suhteita Kiinan ja muiden Aasian maiden sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa
  • — Vahvistamme edustustoverkkoa hallitusohjelman linjausten mukaisesti
  • — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
  • — Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä.

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 238 782 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2021 (euroa)

   
Ministeriö 78 305 000
Toimintamenot 14 963 000
Henkilöstömenot 63 342 000
   
Edustustot, 89 toimipistettä1) 145 177 000
Toimintamenot 71 500 000
Henkilöstömenot 73 677 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 15 300 000
Tietohallinto 12 000 000
Kiinteistöhallinto 1 300 000
Turvallisuus 2 000 000
Yhteensä 238 782 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2019
toteutuma
2020
ennakoitu
2021
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 399 2 370 2 376
— Ulkoministeriö 853 872 857
— Ulkomaanedustus 598 570 576
— Paikallisesti palkatut 948 928 943
Työtyytyväisyysindeksi n/a 3,7 3,7
Eläköitymisikä 65,8 66 66
Sairauspoissaolot, pv/htv 4,9 5,0 5,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Bruttomenot 246 608 250 552 252 292
Bruttotulot 13 519 13 072 13 510
Nettomenot 233 089 237 480 238 782
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 28 201    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 389    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2019
toteutuma
2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 570 6 416 6 803
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 32 114 32 215 19 000
Tuotot yhteensä 38 684 38 631 25 803
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 413 12 200 10 661
— osuus yhteiskustannuksista 16 230 15 433 16 576
Kustannukset yhteensä 27 643 27 633 27 237
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 11 041 10 998 -1 434
Kustannusvastaavuus, % 140 140 95

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon nykyvahvuus (HO 2019) 500
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) -600
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) 900
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen Pekingin suurlähetystössä (siirto momentille 30.20.47) -274
Elintarvikeviennin edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) -99
Hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momenteilta 23.01.01, 26.01.01, 27.01.01 ja 31.01.01) 128
ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys, erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) -215
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely, lisäresurssointi -36
Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02) -322
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) -8
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) -2 000
Matkavahingot (siirto momentille 28.50.50) -300
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66) 47
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01) 26
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) 300
Ulkoministeriön matkavahinkoturvan käsittelyn siirto Valtiokonttorille (siirto momentille 28.20.01) -140
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden kasvu -26
JTS-miljardin tuottavuussäästö -978
Palkkausten tarkistukset 3 399
Yhteensä 1 302

2021 talousarvio 238 782 000
2020 IV lisätalousarvio -57 000
2020 talousarvio 237 480 000
2019 tilinpäätös 225 276 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 236 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 238 782 000 euroon nähden on 12 454 000 euroa.

Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 155 000 euroa siirtona momentilta 24.01.21 kansallisen viisumijärjestelmän jatkokehitykseen, 288 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan sisäministeriön erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.1.2021 lukien, 164 000 euroa siirtona momentilta 23.01.01 ulkoministeriön viestityskeskuksen lisäresurssointiin ajalle 1.10.2018—31.12.2021 ja 1 890 000 euroa Team Finland -verkoston vahvistamiseen sekä vähennyksenä 70 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 Merikasarmin toimitilojen valvontatekniikkamenoihin.

Lisäksi osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 9 027 000 euroa, mistä 1 517 000 euroa edustustoverkon vahvistamiseen, 1 000 000 maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamiseen ministeriössä ja edustustoissa, 1 400 000 euroa ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen kehittämiseen, erityisesti turvalliseen tiedonvälitykseen ja 5 110 000 euroa Team Finland -verkoston vahvistamiseen.


2021 talousarvio 251 236 000
2020 VII lisätalousarvio 2 298 000
2020 IV lisätalousarvio -57 000
2020 talousarvio 237 480 000
2019 tilinpäätös 225 276 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2020 vp (11.12.2020)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 251,236 milj. euroa, joka on 13,756 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Edustustoverkosto

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Suomen ulkomaanedustustot ovat olleet globaalin koronapandemian takia suuren paineen alla. Useimmissa asemamaissa koronatilanne on ollut merkittävästi Suomea vaikeampi. Tästä huolimatta edustustojen toimintakyky on säilynyt pääosin hyvänä. Vain kolme edustustoa (Bagdad, Katmandu ja Yangon) suljettiin tilanteen vuoksi tilapäisesti kevään 2020 aikana,mutta kaikki on sittemmin avattu uudelleen.

Valiokunta korostaa, että henkilöstö on edustustoverkon tärkein voimavara, joten henkilöstön jaksamista on seurattava säännöllisesti myös koronakriisin aikana ja siihen on kohdennettava tarvittaessa tukitoimia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edustustojen henkilöstöä kuormittavat mm. asemapaikkojen liikkumisrajoitukset ja matkustuskiellot sekä yleinen työmäärän lisääntyminen. Merkittävä haaste edustustojen varautumisessa on myös paikallisesti hankittavat terveyspalvelut ja lääketieteellisen evakuoinnin varmistaminen.

Edustustojen turvallisuuden vaatimista resursseista on välttämätöntä huolehtia kaikissa olosuhteissa. Koronapandemia on lisännyt yleistä epävakautta, ja sen myötä sekä perinteiset että kyberturvallisuuteen liittyvät uhat ovat kasvaneet. Tilannetta ovat hankaloittaneet mm. paikan päällä tehtävien tietojärjestelmien ja laitteiden asennusten viivästyminen. Toimivat etäyhteydet ja etähallinta ovatkin osoittautuneet edustustojen tukemisen kannalta hyviksi ratkaisuiksi, joiden kehittämistä on tärkeä jatkaa. Näin ollen on hyvä, että hallitus täydensi esitystään ja lisäsi tietoturvaratkaisujen kehittämiseen 1,4 milj. euroa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla (2020—2022). Tämän lisäksi ulkoministeriö on esittänyt kahden uuden edustuston perustamista. Suomen edustustoverkkoa on viimeisen 15 vuoden aikana jouduttu säästösyistä supistamaan tasolle, mikä ei enää vastaa Suomen tarpeisiin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Vuoden 2020 aikana avattiin uudelleen Suomen suurlähetystö Manilassa, Filippiineillä, ja talousarvioesitys sisältää määrärahat kolmen uuden edustuston avaamiseen, joiden sijainnista päätetään myöhemmin. Hallitusohjelmassa mainittuja uusia kohteita ovat erityisesti Afrikka sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasia.

Valiokunta pitää hyvänä, että valinnassa painotetaan myös sijainnilla tavoiteltavia kaupallisia hyötyjä Suomelle. Lisäksi on tarpeellista harkita Suomen taloudelle ja viennille potentiaalisilla alueilla jo olemassa olevien lähetystöjen laajentamista sekä mahdollisuuksia aloittaa toiminta uusilla kevyen mallin edustustoilla. Tärkeää on myös edelleen selvittää yhteistyön mahdollisuudet Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi tässä yhteydessä huomiota Suomen puheenjohtajuuteen Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2021 ja korostaa riittävän resursoinnin merkitystä puheenjohtajuuskauden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi.

Vienninedistäminen

Valiokunta pitää tärkeänä, että esitys tukee edustustojen kautta tehtävää työtä Suomen viennin edistämiseksi ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailla talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Kertaluonteisesti momentille esitetään mm. 1,0 milj. euron lisäystä elintarvikeviennin edistämiseen.

Talousarvioesitys vahvistaa myös Team Finland -toimijoiden yhteistyötä Team Finland -strategian ja viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman linjausten mukaisesti. Vientiverkoston (ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera ja ELY/TE-keskukset) keskeinen ajatus on auttaa suomalaisyrityksiä maakunnista maailmalle ja välittää tietoa maakuntiin yritysten tarpeisiin.

Valiokunta pitää lisäksi hyvinä ulkoministeriön johdolla tehtäviä toimenpiteitä koota aiempaa suurempia yritysten yhteisiä vientikokonaisuuksia, joilla voidaan vastata maailmalla tarjolla oleviin laajoihin hankkeisiin. Tarpeen on paikata myös koronapandemian aiheuttamaa aukkoa vienninedistämismatkoissa varautumalla virtuaaliseen vienninedistämiseen, johon myönnettiin 2 milj. euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa.

Muuta

Myönteistä on, että ulkoasiainhallinnossa jatketaan maahantuloasioiden sujuvoittamista vuonna 2021 ja painotetaan työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamista sekä viisumijärjestelmän kehittämistä.

Syytä on myös nostaa esiin, että ulkoministeriön hallinnonalan tulojen arvioidaan olevan yli 37 milj. euroa vähemmän kuin vuodelle 2020 alun perin arvioitu määrä, mikä aiheutuu mm. viisumien käsittelymaksujen määrän vähentymisestä. Koronakriisin pitkittyessä on otettava huomioon, että viisumitulot todennäköisesti tulevat olemaan jopa esitettyä alhaisemmalla tasolla.

Valiokunta korostaa lisäksi, että ulkoasiainhallinnon vahvistamisessa (sekä edustustoverkko että vienninedistäminen) tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös muuta kuin talousarvion rahoitusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 236 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 95/2021 vp (27.5.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 237 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 124 000 euroa siirtona momentilta 23.01.01 ulkoministeriön toimialakohtaisiin tietotekniikkalisenssimenoihin, 82 000 euroa siirtona momentilta 32.01.01 Suomen Wienin suurlähetystössä IAEA:n hallintoneuvostojäsenyyden 2021—2024 aikana toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.6.2021 lukien ja 151 000 euroa siirtona momentilta 35.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan ympäristö- ja ilmastoasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.6.2021 lukien sekä vähennyksenä 120 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 Merikasarmin ja edustustoverkon video- ja av-laitteiden tilaajavastuuseen.


2021 III lisätalousarvio 237 000
2021 talousarvio 251 236 000
2020 tilinpäätös 239 721 000
2019 tilinpäätös 225 276 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp (23.6.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 237 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 182 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 49 000 euroa on siirtoa momentilta 26.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.10.2021 lukien ja 133 000 euroa siirtoa momentilta 24.10.21 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajan suomalaisen erityisedustajan (Special Representative of the OSCE Chairperson-in-Office in Ukraine and in the Trilateral Contact Group) palkkaus- ja muihin menoihin 1.8.2021 lukien.


2021 IV lisätalousarvio 182 000
2021 III lisätalousarvio 237 000
2021 talousarvio 251 236 000
2020 tilinpäätös 239 721 000
2019 tilinpäätös 225 276 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 182 000 euroa.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 2 987 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Rooman tiedeinstituutin käytössä oleva Villa Lante peruskorjataan vv. 2020—2022. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 6,25 milj. euroa.

Suomen valtio omistaa Ruotsin ja Norjan valtioiden kanssa yhdessä Venetsiassa sijaitsevan paviljonkirakennuksen. Omistajat jakavat korjauskustannukset kolmeen yhtä suureen osaan. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 1,0 milj. euroa ja se toteutetaan vv. 2020—2022.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Villa Lanten peruskorjaus 2 000
Vuokramuutokset 9
Yhteensä 2 009

2021 talousarvio 2 987 000
2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 978 000
2019 tilinpäätös 952 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 2 987 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

(21.) Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Vuonna 2021 määrärahat on tarkoitus käyttää uuden kansallisen viisumijärjestelmän jatkokehitykseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -850
Yhteensä -850

2020 talousarvio 2 005 000
2019 tilinpäätös 3 305 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Selvitysosa:Momentti korvaa talousarvioesityksen momentin.

Talousarvioesitykseen nähden momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Vähennys 1 155 000 euroa on siirtoa momentille 24.01.01 viisumijärjestelmän jatkokehitykseen.


2020 talousarvio 2 005 000
2019 tilinpäätös 3 305 000

29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 13 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 272
Yhteensä 272

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2021 talousarvio 13 648 000
2020 talousarvio 13 376 000
2019 tilinpäätös 11 897 494

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 13 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2020 vp (5.10.2020)

Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 30 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2021. Suurimpia näistä ovat Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön toimitilahanke ja Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilahanke.

Momentin määrärahoissa on varauduttu yhden uuden edustuston avaamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin kiinteistömenoihin v. 2021. Kustannusarvio uuden edustuston kanslialle ja virka-asunnolle on yhteensä 1,3 milj. euroa.


2021 talousarvio 12 300 000
2020 talousarvio 12 300 000
2019 tilinpäätös 17 570 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 227/2020 vp (19.11.2020)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 200 000 euroa talousarvioesityksen 12 300 000 euroon nähden aiheutuu edustustoverkon vahvistamisen aiheuttamista kiinteistöjen muutoskuluista osana hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.


2021 talousarvio 14 500 000
2020 talousarvio 12 300 000
2019 tilinpäätös 17 570 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 53/2020 vp (21.12.2020)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 209/2021 vp (4.11.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 2 985 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 035 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen ja osittainen uudelleenbudjetointi aiheutuu Pekingin kanslian vuokratoimitilahankkeen ja Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannushankkeen viivästymisestä covid-19-pandemian johdosta. Lisäyksestä 2 185 000 euroa aiheutuu Pekingin vuokratoimitilahankkeen loppuunsaattamisesta ja 800 000 euroa Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannushankkeen hankesuunnittelusta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2021 IV lisätalousarvio 2 985 000
2021 talousarvio 14 500 000
2020 tilinpäätös 12 300 000
2019 tilinpäätös 17 570 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 44/2021 vp (1.12.2021)

Momentille myönnetään lisäystä 2 985 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 035 000 euroa.