Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 10 606 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2017 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2020 verokertymästä perustuu vuoden 2018 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2018—2020. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2018 ja 2019 tehdyt ja vuodelle 2020 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta. Kansalliseen tulorekisteriin liittyvistä ongelmista johtuen tiedot kalenterivuoden 2019 verotuloista ovat puutteellisia ja niitä voidaan hyödyntää vain hyvin rajoitetusti vuoden 2020 kertymäarviota laadittaessa. Tästä syystä sekä verotuksen valmistumisen aikaistumisesta seuraavista muutoksista verojen kertymäaikatauluihin johtuen ennusteeseen sisältyy tavallista enemmän epävarmuutta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2018
ennuste
milj. €
% 2019
ennuste
milj. €
% 2020
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 133 001 3,0 137 306 3,2 141 995 3,4
— palkkatulot 89 451 4,3 92 850 3,8 96 378 3,8
— eläketulot 31 821 2,5 32 965 3,6 34 042 3,3
Pääomatulot, mistä 13 181 4,2 14 117 7,1 14 198 0,6
— luovutusvoitot 4 871 7,1 5 000 2,7 5 133 2,7
— osinkotulot 4 277 6,0 4 801 12,3 4 671 -2,7

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2020 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta. Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tästä yhteensä 54 milj. euroa kohdistuu valtion ansiotuloveroon. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Alun perin määräaikaiseksi vuonna 2013 säädetyn valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan eli ns. solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan edelleen. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuonna 2020 10 prosenttiyksikköä ja vuosina 2021—2023 5 prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Kotitalousvähennystä supistetaan yhteensä 95 milj. eurolla. Määräaikaisesta ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetusta laista (ns. avainhenkilölaki) tehdään pysyvä ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2020
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -265 -289
Työtulovähennyksen korottaminen -42 -46
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -7 -8
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 15 16
Kotitalousvähennyksen supistaminen 50 54
Solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen 92 100
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen 13 13
Yhteensä -144 -160
— josta verotuottoa lisäävät 170 183
— josta verotuottoa vähentävät -314 -343

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2017—2020 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
ennuste
2019
ennuste
2020
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 520 5 591 5 811 6 078
Pääomatulovero 2 943 3 222 3 492 3 514
Yleisradiovero 490 486 495 504

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2020 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 9 418
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 684
Yleisradiovero 504
Yhteensä 10 606

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2020 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2017. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Vuonna 2020 ennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, mikä johtuu verotuksen valmistumisen aikaistumisen vaikutuksista verokertymien ajoitukseen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista, joista johtuen kalenterivuoden 2019 verokertymätietoja voidaan hyödyntää vuoden 2020 ennustetta laadittaessa vain osittain.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 47 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,1 mrd. euroa) v. 2020. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2018—2020 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2018 2019 2020
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 540 3 700 3 850
Työtulovähennys 3 195 3 385 3 639
Kotitalousvähennys 450 455 365
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 185 190 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 265 260 235
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 70 70 75
Lapsilisien verovapaus 480 485 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 975 970 980
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 95 70 50
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 000 4 000 4 100
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 157 3 152 3 228
Yhteensä 17 912 18 237 18 717

2020 talousarvio 10 606 000 000
2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 4 445 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2019 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2018 vuoteen 2020. Arvio verovuoden 2020 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2019 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2017 2018
ennuste
2019
ennuste
2020
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 13,3 5,5 3,8 3,7
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 6 099 5 930 6 290 6 476
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,66 68,65 68,70 68,64

Vuonna 2020 voimaan tulevan yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskevan muutoksen on arvioitu pienentävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla noin 11 milj. euroa. Vuonna 2019 voimaan tulleen korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muutoksen arvioitiin kasvattavan yhteisöveron tuottoa noin 10 milj. euroa vuonna 2019 ja täysimääräisenä vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 30 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2020 voimaan tulevan rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevan direktiiviin perustuvan muutoksen vaikutukset on tässä vaiheessa arvioitu vähäisiksi. Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Edellä mainittujen vastakkaissuuntaisten veroperustemuutosten vaikutusten johdosta vuodelle 2020 ei ehdoteta tehtäväksi kompensaatiosta johtuvaa yhteisöveron jako-osuusmuutosta.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy hieman yli 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy noin 80 % saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2020 kertyy vielä veroja verovuosilta 2019 ja 2018.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2020

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2021 458
— verovuodelta 2020 5 283
— verovuodelta 2019 700
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 6 476
— josta valtion osuus 4 445

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 707 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 281 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella merkittävästi vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2020 talousarvio 4 445 000 000
2019 I lisätalousarvio -110 000 000
2019 talousarvio 4 428 000 000
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 76 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2018 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 89 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,11 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2018
toteutuma
2019
ennuste
2020
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 4,0 6,5 3,2
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,12 0,12 0,33

2020 talousarvio 76 000 000
2019 II lisätalousarvio -43 000 000
2019 talousarvio 84 000 000
2018 tilinpäätös 46 217 276

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 730 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 154 milj. euroa vuonna 2020.


2020 talousarvio 730 000 000
2019 talousarvio 720 000 000
2018 tilinpäätös 692 262 963