Talousarvioesitys 2020
01. (32.01, osa, 20, osa, 30, osa, 40, osa ja 60, osa) Hallinto
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2020 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2020 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa kestävää kasvua tukeva toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.
Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2020:
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat | |||
---|---|---|---|
— Digikypsyysindeksi (itsearvio, 1—5) | - | 3,01 | > 3,01 |
Henkilötyövuodet | Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | |||||
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Työ- ja elinkeinoministeriö | 398 | 405 | 400 | 3,6 | > 3,6 | > 3,6 |
ELY-keskukset | 2 949 | 2 916 | 2 920 | 3,6 | > 3,5 | > 3,6 |
Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 032 | 2 988 | 3 085 | 3,5 | > 3,4 | > 3,5 |
Geologian tutkimuskeskus | 425 | 400 | 400 | 3,7 | 3,7 | 3,75 |
Business Finland | 615 | 610 | 610 | 3,1 | > 3,5 | > 3,5 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | 141 | 203 | 236 | 3,7 | > 3,7 | > 3,8 |
Patentti- ja rekisterihallitus | 400 | 416 | 415 | 3,9 | 3,8 | 3,9 |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto | 254 | 274 | 264 | 3,5 | 3,7 | 3,8 |
Energiavirasto | 82 | 76 | 76 | 4,0 | > 3,9 | > 3,9 |
Yhteensä | 8 296 | 8 288 | 8 406 | 3,6 | > 3,6 | > 3,6 |
---|
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 560 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Hallituksen esitykset (kpl) | 35 | 30 | 30 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 85 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 0,5 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 33 | 20 | 20 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 39 744 | 42 700 | 42 060 |
Bruttotulot | 8 271 | 9 000 | 8 500 |
Nettomenot | 31 473 | 33 700 | 33 560 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 323 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 724 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkistonjärjestelymenot (siirto momentille 23.01.01) | -67 |
Erityisasiantuntijan palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 24.01.01) | 88 |
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentille 32.01.21) | -400 |
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirto momentilta 32.01.21) | 603 |
Hilma-järjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.01.01) | -20 |
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (siirto momentille 32.01.40) | -500 |
Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma (HO 2019) | 500 |
Kotouttamistehtävät (1 htv) (HO 2019) | 70 |
Kv-rekrytoinnin toimintamalli (1 htv) (HO 2019) | 70 |
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirto momentilta 32.20.28) | 270 |
Osaamisen kehittämistehtävät (1 htv) (siirto momentilta 32.30.51) | 69 |
VAHVA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotolla saavutettava tuottavuushyöty | -24 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -23 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -89 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 361 |
Palkkausten tarkistukset | -60 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 83 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -1 000 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -71 |
Yhteensä | -140 |
2020 talousarvio | 33 560 000 |
2019 talousarvio | 33 700 000 |
2018 tilinpäätös | 32 874 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 253 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,2 | > 4 | > 4 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | - | > 3,7 | - |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 208 072 | 200 338 | 203 253 |
Bruttotulot | 35 043 | 30 000 | 30 000 |
Nettomenot | 173 029 | 170 338 | 173 253 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 31 188 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 30 096 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 775 | 8 500 | 8 000 |
— muut tuotot | -32 | - | - |
Tuotot yhteensä | 8 743 | 8 500 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 6 129 | 5 500 | 6 000 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 756 | 3 000 | 2 000 |
Kustannukset yhteensä | 7 885 | 8 500 | 8 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 858 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 111 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 7 940 | 6 000 | 8 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 95 | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 12 | 2 | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 2 608 | 1 500 | 2 500 |
Tuotot yhteensä | 10 655 | 7 502 | 10 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 12 126 | 9 000 | 12 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 471 | -1 498 | -1 500 |
Omarahoitusosuus, % | 12 | 17 | 13 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Digitehtävät (-2 htv) (siirto momentille 28.30.03) | -120 |
Hilma-järjestelmän ylläpito (siirto momentille 28.01.01) | -50 |
Kotouttamisen oikeudellinen neuvonta (1 htv) (siirto momentilta 32.01.03) | 60 |
Kv. rekrytoinnin kehittäminen (2 htv) (HO 2019) | 120 |
Maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen (1 htv) (HO 2019) | 60 |
Palkkatuen lisääminen, maksatustehtävät (20 htv) (HO 2019) | 1 000 |
Palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.01.05) | -86 |
Siirtyvän erän leikkauksen palautus | 1 800 |
Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (2 htv) (HO 2019) | 130 |
Vuokrien indeksikorotus ja säästö | -21 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -390 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 2 085 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -885 |
Palkkausten tarkistukset | -349 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 473 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -500 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -413 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | 2 915 |
2020 talousarvio | 173 253 000 |
2019 talousarvio | 170 338 000 |
2018 tilinpäätös | 171 937 000 |
03. (32.30.01) Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 184 375 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,1 | > 4,0 | > 4,0 |
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,8 | > 4,0 | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 173 139 | 172 013 | 184 775 |
Bruttotulot | 905 | 400 | 400 |
Nettomenot | 172 234 | 171 613 | 184 375 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 33 072 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 24 362 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilotoinnin päättyminen (siirto momentilta 28.40.03) | 21 |
Kotouttaminen ja työlupaprosessien tehostaminen (20 htv) (HO 2019) | 1 000 |
Kotouttamisen oikeudellinen neuvonta (-1 htv) (siirto momentille 32.01.02) | -60 |
Kv. rekrytoinnin ostopalvelut (HO 2019) | 1 610 |
Kv. rekrytoinnin tehostaminen (4 htv) (HO 2019) | 200 |
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen (11 htv) (HO 2019) | 550 |
Määräaikaishaastattelut (-100 htv) | -5 000 |
Määräaikaishaastattelut ja nuorisotakuun edistäminen (100 htv) (HO 2019) | 5 000 |
Palkkatuen lisääminen, digitaaliset palvelut (HO 2019) | 2 000 |
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot (siirto momentilta 32.30.51) | 1 300 |
Työllisyyden edistäminen ja palvelujen kehittäminen (HO 2019) | 5 000 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 1 912 |
Palkkausten tarkistukset | -328 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 435 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -500 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -378 |
Yhteensä | 12 762 |
2020 talousarvio | 184 375 000 |
2019 I lisätalousarvio | 3 000 000 |
2019 talousarvio | 171 613 000 |
2018 tilinpäätös | 163 524 000 |
04. (32.20.01) Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 302 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Uudet tulosalueet v. 2020: roolin osuus ydintoiminnasta (%) | |||
---|---|---|---|
— asiakastoimeksiannot | - | - | 25 |
— tiede ja innovaatiot | - | - | 22 |
— geotietokeskus | - | - | 28 |
— muu ydintoiminta | - | - | 25 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) | 32,1 | 20 | 20 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 45 922 | 44 248 | 45 302 |
Bruttotulot | 16 853 | 12 000 | 13 000 |
Nettomenot | 29 069 | 32 248 | 32 302 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 409 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 282 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 9 760 | 7 800 | 8 000 |
— muut tuotot | 92 | - | - |
Tuotot yhteensä | 9 852 | 7 800 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 791 | 5 550 | 5 650 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 177 | 1 700 | 1 750 |
Kustannukset yhteensä | 7 968 | 7 250 | 7 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 884 | 550 | 600 |
Kustannusvastaavuus, % | 124 | 108 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 3 392 | 2 200 | 2 800 |
— EU:lta saatava rahoitus | 1 857 | 700 | 1 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 648 | 1 300 | 1 200 |
Tuotot yhteensä | 6 897 | 4 200 | 5 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 9 838 | 8 400 | 10 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -2 941 | -4 200 | -5 000 |
Omarahoitusosuus, % | 30 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -24 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -69 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 340 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -151 |
Palkkausten tarkistukset | -53 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 78 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -68 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | 54 |
2020 talousarvio | 32 302 000 |
2019 talousarvio | 32 248 000 |
2018 tilinpäätös | 30 942 000 |
05. (32.20.06) Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 89 971 000 euroa.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.
Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.
Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2020—2021. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Business Finlandille arvioidaan aiheutuvan näyttelyyn osallistumisesta vuosina 2019—2021 yhteensä 10 milj. euron kustannukset, joista elinkeinoelämä kattaa vähintään puolet.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Innovaatiorahoitustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) | 3,5 | < 3,5 | < 3,5 |
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) | 65 | > 56 | > 56 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 77 171 000 |
Talent-toiminta | 1 000 000 |
Dubain maailmannäyttelyyn osallistuminen | 2 000 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 9 800 000 |
Yhteensä | 89 971 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 81 969 | 97 574 | 90 071 |
Bruttotulot | -373 | 100 | 100 |
Nettomenot | 82 342 | 97 474 | 89 971 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 736 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 16 594 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 29.10.20) | -250 |
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.01.21) | -250 |
Matkailu 4.0 -hanke | -6 350 |
Palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.01.02) | 86 |
Talent-toiminta (HO 2019) | 1 000 |
Team Finland -ohjelmatoiminta | -5 000 |
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) | 5 000 |
Vientikeskusverkosto, määräaikaisen lisäyksen päättyminen | -1 000 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -12 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -94 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 441 |
Palkkausten tarkistukset | -87 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 101 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -1 000 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -87 |
Tasomuutos | -1 |
Yhteensä | -7 503 |
2020 talousarvio | 89 971 000 |
2019 talousarvio | 97 474 000 |
2018 tilinpäätös | 87 200 000 |
06. (32.40.01) Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 019 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan.
Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 3,6 | > 4,0 | > 4,0 |
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuvia kilpailuongelmia | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | 3,5 | > 3,7 | > 3,7 |
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi | |||
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) | 108 | 130 | 130 |
Kuluttajaneuvonta | |||
---|---|---|---|
— Valtakunnalliseen puhelinneuvontaan soittaneista asiakkaista on palveltu (%) | 67 | > 90 | > 90 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 24,7 | 25,5 | 35,5 |
Kilpailuvalvonta | 65,7 | 67,0 | 78,0 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 34,5 | 35,5 | 40,0 |
Kuluttajaneuvonta | - | 58,0 | 57,0 |
Hallintopalvelut | 15,9 | 17,0 | 17,5 |
Yhteensä | 140,8 | 203 | 228 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 11 572 | 15 908 | 17 379 |
Bruttotulot | 495 | 360 | 360 |
Nettomenot | 11 077 | 15 548 | 17 019 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 978 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 195 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) | 500 |
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen | 400 |
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen (siirto momentilta 32.01.21) | 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -4 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -21 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 139 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -21 |
Palkkausten tarkistukset | -25 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 32 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -29 |
Yhteensä | 1 471 |
2020 talousarvio | 17 019 000 |
2019 I lisätalousarvio | — |
2019 talousarvio | 15 548 000 |
2018 tilinpäätös | 11 294 000 |
07. (32.40.03) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 722 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.
Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2020 alusta lukien.
Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Työn tuottavuus (tuottavuuden muutos, %) | 4,1 | > 1,0 | > 1,0 |
Taloudellisuus (yksikkökustannusten muutos, %) | -2,1 | < 2,0 | < 2,0 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | > 4,0 | > 4,0 |
Sähköinen asiointi | |||
— Patenttihakemukset (%) | 96,1 | > 95 | > 95 |
— Tavaramerkkihakemukset (%) | 86,2 | > 90 | > 90 |
— Kaupparekisteri-ilmoitukset (%) | 59,6 | > 65 | > 70 |
— Yhdistysrekisteri-ilmoitukset (%) | 84,9 | > 80 | > 85 |
Keskimääräiset käsittelyajat | |||
— Kansalliset patenttihakemukset (v) | 2,3 | < 2,4 | < 2,3 |
— PCT-tutkimukset määräajassa (%) | 92,7 | > 80 | > 85 |
— Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) | 1,0 | < 2,8 | < 2,6 |
— Sähköiset kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) | 1,0 | < 2 | < 2 |
— Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) | 3 | < 5 | < 4 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 54 523 | 46 000 | 46 700 |
— muut tuotot | 3 752 | - | - |
Tuotot yhteensä | 58 275 | 46 000 | 46 700 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 42 201 | 44 443 | 44 922 |
— osuus yhteiskustannuksista | 9 748 | 9 500 | 10 500 |
Kustannukset yhteensä | 51 949 | 53 943 | 55 422 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 6 326 | -7 943 | -8 722 |
Kustannusvastaavuus, % | 112 | 85 | 84 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 54 704 | 53 943 | 55 422 |
Bruttotulot | 58 275 | 46 000 | 46 700 |
Nettomenot | -3 571 | 7 943 | 8 722 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 946 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 952 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) | 800 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -21 |
Yhteensä | 779 |
2020 talousarvio | 8 722 000 |
2019 talousarvio | 7 943 000 |
2018 tilinpäätös | -1 564 661 |
08. (32.40.05) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 923 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Suuronnettomuusvaarallisten yritysten riskienhallinta | |||
— Hyväksyttävän riskienhallinnantason omaavien kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus valvontakohteista (%) | 68 | > 65 | > 65 |
Lupa- ja valvontatoiminta on ennakoitavaa riskiperusteista ja tehokasta | |||
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) | - | > 4 | > 4 |
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) | 10 | 15 | 35 |
Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 7 172 | 5 979 | 5 914 |
Tuotot yhteensä | 7 172 | 5 979 | 5 914 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 3 046 | 2 607 | 2 482 |
Tuotot yhteensä | 7 172 | 5 979 | 5 914 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 385 | 3 635 | 3 564 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 949 | 2 344 | 2 350 |
Kustannukset yhteensä | 7 334 | 5 979 | 5 914 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -162 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 25 071 | 24 178 | 24 415 |
Bruttotulot | 5 405 | 4 614 | 4 492 |
Nettomenot | 19 666 | 19 564 | 19 923 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 078 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 630 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät | 120 |
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät (siirto momentilta 32.01.21) | 80 |
Torjunta-ainejäämiin liittyvät lisätehtävät (1 htv) (siirto momentilta 30.20.01) | 70 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -8 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -43 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 215 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -44 |
Palkkausten tarkistukset | -37 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 47 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -41 |
Yhteensä | 359 |
2020 talousarvio | 19 923 000 |
2019 talousarvio | 19 564 000 |
2018 tilinpäätös | 19 218 000 |
09. (32.60.01) Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 771 000 euroa.
Selvitysosa:Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirasto vastaa myös päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmän toimeenpanosta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2020:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | 63 | > 65 | > 65 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | 67 | < 50 | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | 53 | < 40 | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | 46 | < 50 | < 70 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | 0,0042 | < 0,0034 | < 0,0034 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | 3 018 | 3 000 | < 3 400 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | 0,24 | < 0,30 | < 0,30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 9 948 | 8 439 | 9 801 |
Bruttotulot | 1 807 | 1 600 | 3 030 |
Nettomenot | 8 141 | 6 839 | 6 771 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 014 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 436 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sähkömarkkinalain ja valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentille 32.01.21) | -80 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -4 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -19 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 66 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -19 |
Palkkausten tarkistukset | -13 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 18 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -17 |
Yhteensä | -68 |
2020 talousarvio | 6 771 000 |
2019 talousarvio | 6 839 000 |
2018 tilinpäätös | 6 563 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.
Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 65 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 1 815 | 2 000 | 2 000 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 276 | 1 300 | 1 300 |
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 65 | 40 | 40 |
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 376 | 400 | 400 |
— koulutetut (hlöt) | 457 | 350 | 350 |
2020 talousarvio | 4 939 000 |
2019 talousarvio | 4 939 000 |
2018 tilinpäätös | 3 858 602 |
(21.) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.01.05) | 250 |
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentilta 32.01.01) | 400 |
Hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirto momentille 32.01.01) | -603 |
Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalan laajentumisesta aiheutuvat lisätehtävät (siirto momentille 32.01.08) | -80 |
Kilpailuvalvonnan vahvistaminen (siirto momentille 32.01.06) | -500 |
Sähkömarkkinalain valvontalain määräaikaiset lisätehtävät (siirto momentilta 32.01.09) | 80 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -333 |
Yhteensä | -786 |
2019 talousarvio | 786 000 |
2018 tilinpäätös | 5 732 000 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arvonlisäveromenojen kasvu (Business Finland -uudistus) | 21 000 |
Yhteensä | 21 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 57 072 000 |
2019 I lisätalousarvio | 21 000 000 |
2019 talousarvio | 36 072 000 |
2018 tilinpäätös | 45 219 753 |
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 773 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kestävää kasvupolitiikkaa edistävien toimijoiden valtionavustuksiin
2) avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1530/2015) mukaisiin yleisavustuksiin
3) kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto).
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, kuluttajajärjestötoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla ja joka toinen vuosi myönnettävään kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut | 2 921 000 |
Kansainvälinen teknologiapalkinto | 1 000 000 |
Kuluttajajärjestöt | 1 022 000 |
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut | 500 000 |
Standardisointitoiminta | 1 330 000 |
Yhteensä | 6 773 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (siirto momentilta 32.01.01) | 500 |
Kansainvälinen teknologiapalkinto | 1 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -920 |
Valtionavustus kuluttajajärjestöille (HO 2019) | 200 |
Valtionavustus kuluttajajärjestöille (siirto momentilta 32.01.50) | 822 |
Yhteensä | 1 602 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 6 773 000 |
2019 II lisätalousarvio | 530 000 |
2019 I lisätalousarvio | — |
2019 talousarvio | 5 171 000 |
2018 tilinpäätös | 18 651 000 |
41. (32.20.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Otaniemessä sijaitsevan FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2020 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Otakaari 3:n ennallistaminen | 2 000 |
FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoisto | 100 |
Yhteensä | 2 100 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 2 100 | 500 | 500 | 3 100 |
Menot yhteensä | 2 100 | 500 | 500 | 3 100 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusten vähentyminen | -8 300 |
Yhteensä | -8 300 |
2020 talousarvio | 2 100 000 |
2019 talousarvio | 10 400 000 |
2018 tilinpäätös | 1 500 000 |
49. (32.20.49) Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 94 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.
Määrärahaa kohdennetaan vaikuttavuudeltaan merkittäviin, haastelähtöisiin kokonaisuuksiin, joita ovat tulevaisuuden ilmasto, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta sekä teollisuuden uudistuminen. Määrärahalla kehitetään korkeaan osaamiseen perustuvia sekä Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioekosysteemejä.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
Vaikuttavuus
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen | |||
---|---|---|---|
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) | 28,4 | 28,4 | 28—30 |
—VTT:n mukanaolo Suomen kannalta merkittävissä innovaatioekosysteemeissä (kpl) | 8 | 8 | 8 |
Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin arvoverkostoihin | |||
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) | 51 | 49 | > 49 |
Tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan ja yritysten synnyttäminen | |||
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) | 29 | 15 | 15 |
— IPR tuotot (milj. euroa) | 3,4 | 3,3 | 2,8 |
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) | 74,3 | 76,5 | 81,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus perusrahoitukseen | 77 768 |
Arvonlisäveromenot | 16 300 |
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä | 160 |
Yleisavustus jäsenmaksuihin | 75 |
Yhteensä | 94 303 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (energialaboratorio) | -100 |
Yhteensä | -100 |
2020 talousarvio | 94 303 000 |
2019 talousarvio | 94 403 000 |
2018 tilinpäätös | 89 303 000 |
(50.) (32.40.50) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kuluttajaliiton toiminnan tukeminen) | -50 |
Valtionavustus kuluttajajärjestöille (siirto momentille 32.01.40) | -822 |
Yhteensä | -872 |
2019 talousarvio | 872 000 |
2018 tilinpäätös | 872 000 |
51. (32.40.51) Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %.
Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 2 572 000 |
2019 talousarvio | 2 572 000 |
2018 tilinpäätös | 1 548 652 |
53. (32.40.53) Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 750 000 euroa v. 2020.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -600 |
Yhteensä | -600 |
2020 talousarvio | 400 000 |
2019 talousarvio | 1 000 000 |
2018 tilinpäätös | 1 000 000 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 16 236 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 360 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 220 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 753 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus | 130 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 3 219 000 |
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta | 7 104 000 |
Guianan avaruuskeskuksen maksut | 625 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 700 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 537 000 |
Yhteensä | 16 236 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ESA:n maksut (siirto momentilta 32.20.40) | 7 729 |
Yhteensä | 7 729 |
2020 talousarvio | 16 236 000 |
2019 talousarvio | 8 507 000 |
2018 tilinpäätös | 8 507 000 |
95. (32.40.95) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.
2020 talousarvio | 50 000 |
2019 talousarvio | 50 000 |
2018 tilinpäätös | — |