Talousarvioesitys 2020
40. (32.01, osa, 20, osa ja 60, osa) Yritysten erityisrahoitus
Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.
Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista sekä ESIR- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle | |||
---|---|---|---|
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 265 | > 305 | > 351 |
Luvun nimike on muutettu.
42. (32.60.42) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2019 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 700 | 700 | 700 | 700 | 4 200 | 7 000 |
Menot yhteensä | 700 | 700 | 700 | 700 | 4 200 | 7 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Enontekiön alueen sähköverkon korvausinvestointi | 700 |
Utsjoen alueen sähköverkon korvausinvestoinnit | -125 |
Yhteensä | 575 |
2020 talousarvio | 700 000 |
2019 I lisätalousarvio | — |
2019 talousarvio | 125 000 |
2018 tilinpäätös | 9 591 |
47. (32.20.47) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 691 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 50 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.
Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä v. 2020. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan noin 2 300. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä arvioidaan olevan noin 25 000, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %.
Finnvera Oyj lopetti korkotuellisen rahoituksen myöntämisen v. 2014. Momentilta maksetaan Finnvera Oyj:lle korkotukea ennen vuotta 2014 myönnettyjen korkotukilainojen voimassa olevan vastuukannan perusteella.
Vaikuttavuus
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) | 1,9 | 2,0 | 2,2 |
— josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) | 0,8 (41 %) | 0,8 (40 %) | 0,9 (40 %) |
— josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) | 1,1 (59 %) | 1,2 (60 %) | 1,3 (60 %) |
Aloittavien yritysten määrä (kpl) | 2 637 | 3 000 | 3 500 |
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) | 7 727 | 8 000 | 8 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | 2 914 |
Yhteensä | 2 914 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 33 691 000 |
2019 talousarvio | 30 777 000 |
2018 tilinpäätös | 19 619 947 |
48. (32.20.48) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 67 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.
Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) | 1 957 | 6 000 | 6 000 |
Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) | 11 869 | 17 000 | 22 000 |
1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.
2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 36 600 | 52 000 | 59 200 | 65 200 | 213 000 |
Suojausmenot | 30 800 | 25 600 | 25 700 | 22 300 | 104 400 |
Menot yhteensä | 67 400 | 77 600 | 84 900 | 87 500 | 317 400 |
Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset ja suojaustulot tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 9,8 milj. euroa ylijäämäinen v. 2020 (v. 2018: 12,5 milj. euroa, v. 2019: 12 milj. euroa).
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat tulot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Korkohyvitykset | 64 100 | 72 700 | 74 800 | 76 400 | 288 000 |
Suojaustulot | 13 100 | 13 200 | 17 700 | 17 400 | 61 400 |
Tulot yhteensä | 77 200 | 85 900 | 92 500 | 93 800 | 349 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Luottokannan ja korkotason muutokset | 9 600 |
Yhteensä | 9 600 |
2020 talousarvio | 67 400 000 |
2019 talousarvio | 57 800 000 |
2018 tilinpäätös | 26 219 360 |
60. (32.01.60) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.
2020 talousarvio | 20 000 |
2019 talousarvio | 20 000 |
2018 tilinpäätös | — |
82. (32.20.82) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, valtio voi myöntää sille enintään 12 kuukauden vakuudettoman lainan, josta peritään käypää korkoa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 10 000 |
2019 talousarvio | 10 000 |
2018 tilinpäätös | — |
89. (32.20.89) Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.
Selvitysosa:Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.
Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta. Rahastoihin tavoitellaan yksityistä pääomaa vähintään 50 %, joka voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.
Tunnuslukuja
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Uudet rahastosijoitukset (kpl) | 0 | 2—4 | 2—3 |
Yksityisen rahoituksen osuus (%) | - | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtuuslisäysten maksatukset (siirto momentilta 32.20.83) | 4 100 |
Yhteensä | 4 100 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 14 900 000 |
2019 talousarvio | 10 800 000 |
2018 tilinpäätös | 6 000 000 |
95. (32.20.95) Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy rahoitti vuosina 2009—2012 luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen valtion Suomen Vientiluotto Oy:lle myöntämillä lainoilla. Kiinteäkorkoisiin luottoihin Valtiokonttori teki korko- ja valuuttasuojauksia.
Suomen Vientiluotto Oy maksoi takaisin Suomen valtiolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat v. 2018 lukuun ottamatta yhtä lainaa.
Lainojen takaisinmaksun yhteydessä Suomen Vientiluotto Oy ja valtio allekirjoittivat hankekohtaiset tuotonvaihto- tai tuotontasaussopimukset. Kiinteäkorkoisia luottoja koskevista tuotonvaihtosopimuksista valtiolle voi syntyä kuluja, jos tuotonvaihtosopimuksen mukainen Suomen Vientiluotto Oy:n maksama kiinteä korko on alhaisempi kuin valtion maksama vaihtuva korko. Tämän lisäksi valtiolle aiheutuu kustannuksia suojaustoimenpiteistä. Tuotontasaussopimuksista valtiolle ei synny kustannuksia.
Tuotonvaihtosopimuksista ja suojaustoimenpiteistä kertyvät korko- ja suojaustulot tuloutuvat momentille 13.01.05. Toiminnan arvioidaan olevan 6,2 milj. euroa ylijäämäinen v. 2020 (v. 2019: 8,8 milj. euroa).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot | 600 |
Yhteensä | 600 |
2020 talousarvio | 3 800 000 |
2019 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
2019 talousarvio | 3 200 000 |