Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            20. Perusväylänpito

Talousarvioesitys 2020

10. (31.10, osa) LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2018 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  2018 2019
arvio
2020
arvio
       
Tie 15 106 14 989 14 222
Radat 4 779 4 779 4 501
Vesiväylät 219 254 221
Yhteensä 20 104 20 022 18 944

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2018 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Perusväylänpito (20) 1 321,2 1 065,4 1 348,4
Tulot 63,1 57,6 55,3
— Ratamaksu 45,6 51,0 50,0
— Muut tulot 17,5 6,6 5,3
Menot 1 384,3 1 123,0 1 403,7
Kunnossapito 768,2 775,5 709,7
— Hoito 401,2 390,2 448,8
— Jäänmurto 60,6 57,6 64,0
— Korjaus 306,4 327,7 196,9
Parantaminen ja suunnittelu 117,0 56,5 204,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 83,6 33,1 182,0
— Suunnittelu 33,4 23,4 22,4
Liikennepalvelut 125,5 191,0 189,6
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 73,2 141,0 139,6
— Maantielauttaliikenne 49,2 50,0 50,0
— Merikartoitus 3,1 - -
Korjausvelan vähentäminen 373,6 100,0 300,0
Avustukset (30, 31) 55,6 34,6 156,1
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) 47,6 30,1 138,7
Eräät avustukset (31) 8,0 4,5 17,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) 406,1 446,2 486,8
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 18,8 30,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 278,3 298,2 339,0
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 109,0 118,0 112,8
Nettomenot yhteensä 1 782,9 1 546,2 1 991,3
       
Bruttomenot yhteensä 1 846,0 1 603,8 2 046,6

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2018
toteutuma
2019
arvio
muutos 2020
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 102 548 104 805 2,2 % 107 110 2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 19,0 19,4 2,1 % 19,8 2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 49 078 48 400 -1,4 % 50 160 3,6 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 488 416 -72,0 % 418 0,5 %
Kustannukset, 1 000 euroa 94 252 96 748 2,7 % 97 338 0,6 %
Kustannusvastaavuus 53,7 % 50,5 % -2,0 % 52,0 % 0,3 %

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 348 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 50 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 5 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)

  2018 tilinpäätös 2019 varsinainen talousarvio 2020 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 825 - 825 548 - 548 6xx - 6xx
Radanpito 587 53 534 343 57 286 4xx 55 4xx
Vesiväylänpito 110 1 109 91 1 90 96 - 96
Liikenteen hallinta - - - 141 - 141 140 - 140
Yhteensä 1 522 54 1 468 1 123 58 1 065 1 403 55 1 348

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kehä I Laajalahden kohta, Raide Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77) 12 000
Kertaluonteisten erien poisto -27 520
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -400
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus (HO 2019) 300 000
SS Saimaan ylläpito (siirto momentilta 31.01.02) 380
Yhteensä 283 060

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotisesta siirtomäärärahasta kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta perusväylänpidon rahoituksella toteutettavien laajempien ja pitkäkestoisempien hankkeiden tapauksessa.


2020 talousarvio 1 348 421 000
2019 II lisätalousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 1 065 361 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000

30. (31.10.35 ja 36) Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 138 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen hankkeille länsimetron rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentaminen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen 90 000 000
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen 30 000 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe 18 700 000
Yhteensä 138 700 000
Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
           
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti 90 000 34 740     124 740
Raide-Jokeri pikaraitiotie 30 000 30 000 18 200   78 200
Tampereen raitiotie, 1. vaihe 18 700 950     19 650
Tampereen raitiotie, 2. vaihe   15 950     15 950
Yhteensä 138 700 81 640 18 200   238 540

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Länsimetro 85 000
Raide-Jokeri 24 500
Tampereen raitiotie -900
Yhteensä 108 600

2020 talousarvio 138 700 000
2019 II lisätalousarvio 380 000
2019 talousarvio 30 100 000
2018 tilinpäätös 47 600 000

31. (31.10.37 ja 41) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yhteensä 17 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 31.10.50 13 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -100
Yhteensä 12 900

2020 talousarvio 17 400 000
2019 talousarvio 4 500 000
2018 tilinpäätös 7 990 000

(50.) Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -4 000
Siirto momentille 31.10.31 -13 000
Yhteensä -17 000

2019 talousarvio 17 000 000
2018 tilinpäätös 13 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 5 000
Yhteensä 5 000

2020 talousarvio 34 997 000
2019 talousarvio 29 997 000
2018 tilinpäätös 18 792 825

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 339 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet 334 000 000
Hankesuunnittelu 5 000 000
Yhteensä 339 000 000
Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Oulun meriväylän rakentaminen 27 500 000
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien kehittämisinvestointien määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2020
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
               
Tiehankkeet              
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie LTA 2019 2022 64,0   2,4 20,0 41,6
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat LTA 2019 2021 30,0   30,0 - -
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 140,0   98,6 35,4 5,9
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   81,0 22,0 18,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   160,7 37,3 -
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2021 20,0   17,0 3,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0   44,0 64,0 31,0
               
Ratahankkeet              
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2025 98,0   3,0 35,0 60,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019 2023 55,0   0,5 5,0 49,5
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019 2023 74,0   1,0 20,0 53,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   120,7 17,1 12,2
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   56,1 3,9 -
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   37,4 63,8 63,8
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   19,0 2,0 -
               
Vesiväylähankkeet              
Oulun meriväylän rakentaminen LTA 2019 2021 27,5   27,5 - -
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5   7,0 5,5 -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 375,0   705,9 339,0 335,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 334 000 215 213 83 100 22 500 654 813

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Iisalmi-Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 5 000
Joensuun ratapihan parantaminen 20 000
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentille 31.10.20) -12 000
Kouvola-Kotka/Hamina 35 000
Määrärahatarpeen muutos -32 350
Siirto momentilta 31.10.79 5 200
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus 20 000
Yhteensä 40 850

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Uusille vuonna 2020 tai sen jälkeen käynnistyville hankkeille voidaan myöntää niiden tarvitsema määräraha kokonaisuudessaan sen vuoden talousarviossa, jonka aikana hanke käynnistyy. Muutoksella ei ole vaikutusta aiempien vuosien talousarvioissa käynnistyneiden hankkeiden budjetointiin. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valtion monivuotisissa rakennus- ja muissa investointihankkeissa. Muutoksen vaikutuksia arvioidaan vaalikausien taitteessa, jonka perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta.


2020 talousarvio 339 000 000
2019 II lisätalousarvio 70 935 000
2019 talousarvio 298 150 000
2018 tilinpäätös 363 850 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 112 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2020 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2020
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 445,3 28,8 225,9
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 304,8 50,0 295,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 90,0 30,0 510,0
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018 2021 116,9 6,0 4,0 106,9
Yhteensä     2 126,9 846,1 112,8 1 138,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2020 2021 2022 2023— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
           
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 112 800 115 800 115 000 907 203 1 250 803

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 31.10.77 -5 200
Yhteensä -5 200

2020 talousarvio 112 800 000
2019 talousarvio 118 000 000
2018 tilinpäätös 125 000 000