Talousarvioesitys 2020
10. (31.10, osa) Liikenneverkko
Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2018 lopussa.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
2018 | 2019 arvio |
2020 arvio |
|
Tie | 15 106 | 14 989 | 14 222 |
Radat | 4 779 | 4 779 | 4 501 |
Vesiväylät | 219 | 254 | 221 |
Yhteensä | 20 104 | 20 022 | 18 944 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2018 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.
Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Perusväylänpito (20) | 1 321,2 | 1 065,4 | 1 348,4 |
Tulot | 63,1 | 57,6 | 55,3 |
— Ratamaksu | 45,6 | 51,0 | 50,0 |
— Muut tulot | 17,5 | 6,6 | 5,3 |
Menot | 1 384,3 | 1 123,0 | 1 403,7 |
Kunnossapito | 768,2 | 775,5 | 709,7 |
— Hoito | 401,2 | 390,2 | 448,8 |
— Jäänmurto | 60,6 | 57,6 | 64,0 |
— Korjaus | 306,4 | 327,7 | 196,9 |
Parantaminen ja suunnittelu | 117,0 | 56,5 | 204,4 |
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 83,6 | 33,1 | 182,0 |
— Suunnittelu | 33,4 | 23,4 | 22,4 |
Liikennepalvelut | 125,5 | 191,0 | 189,6 |
— Liikenteen ohjaus ja informaatio | 73,2 | 141,0 | 139,6 |
— Maantielauttaliikenne | 49,2 | 50,0 | 50,0 |
— Merikartoitus | 3,1 | - | - |
Korjausvelan vähentäminen | 373,6 | 100,0 | 300,0 |
Avustukset (30, 31) | 55,6 | 34,6 | 156,1 |
---|---|---|---|
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) | 47,6 | 30,1 | 138,7 |
Eräät avustukset (31) | 8,0 | 4,5 | 17,4 |
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) | 406,1 | 446,2 | 486,8 |
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 18,8 | 30,0 | 35,0 |
Väyläverkon kehittäminen (77) | 278,3 | 298,2 | 339,0 |
Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 109,0 | 118,0 | 112,8 |
Nettomenot yhteensä | 1 782,9 | 1 546,2 | 1 991,3 |
Bruttomenot yhteensä | 1 846,0 | 1 603,8 | 2 046,6 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
2018 toteutuma |
2019 arvio |
muutos | 2020 arvio |
muutos | |
Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 102 548 | 104 805 | 2,2 % | 107 110 | 2,2 % |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 19,0 | 19,4 | 2,1 % | 19,8 | 2,1 % |
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 49 078 | 48 400 | -1,4 % | 50 160 | 3,6 % |
Muut tuotot, 1 000 euroa | 1 488 | 416 | -72,0 % | 418 | 0,5 % |
Kustannukset, 1 000 euroa | 94 252 | 96 748 | 2,7 % | 97 338 | 0,6 % |
Kustannusvastaavuus | 53,7 % | 50,5 % | -2,0 % | 52,0 % | 0,3 % |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 348 421 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 50 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 5 milj. euroa.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)
2018 tilinpäätös | 2019 varsinainen talousarvio | 2020 esitys | |||||||
bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
Tienpito | 825 | - | 825 | 548 | - | 548 | 6xx | - | 6xx |
Radanpito | 587 | 53 | 534 | 343 | 57 | 286 | 4xx | 55 | 4xx |
Vesiväylänpito | 110 | 1 | 109 | 91 | 1 | 90 | 96 | - | 96 |
Liikenteen hallinta | - | - | - | 141 | - | 141 | 140 | - | 140 |
Yhteensä | 1 522 | 54 | 1 468 | 1 123 | 58 | 1 065 | 1 403 | 55 | 1 348 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kehä I Laajalahden kohta, Raide Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77) | 12 000 |
Kertaluonteisten erien poisto | -27 520 |
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) | -400 |
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus | -1 400 |
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus (HO 2019) | 300 000 |
SS Saimaan ylläpito (siirto momentilta 31.01.02) | 380 |
Yhteensä | 283 060 |
Momentin määräraha on muutettu kaksivuotisesta siirtomäärärahasta kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta perusväylänpidon rahoituksella toteutettavien laajempien ja pitkäkestoisempien hankkeiden tapauksessa.
2020 talousarvio | 1 348 421 000 |
2019 II lisätalousarvio | 40 000 000 |
2019 talousarvio | 1 065 361 000 |
2018 tilinpäätös | 1 468 490 000 |
30. (31.10.35 ja 36) Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 138 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen hankkeille länsimetron rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentaminen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen | 90 000 000 |
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen | 30 000 000 |
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe | 18 700 000 |
Yhteensä | 138 700 000 |
---|
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.
Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.
Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti | 90 000 | 34 740 | 124 740 | ||
Raide-Jokeri pikaraitiotie | 30 000 | 30 000 | 18 200 | 78 200 | |
Tampereen raitiotie, 1. vaihe | 18 700 | 950 | 19 650 | ||
Tampereen raitiotie, 2. vaihe | 15 950 | 15 950 | |||
Yhteensä | 138 700 | 81 640 | 18 200 | 238 540 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Länsimetro | 85 000 |
Raide-Jokeri | 24 500 |
Tampereen raitiotie | -900 |
Yhteensä | 108 600 |
2020 talousarvio | 138 700 000 |
2019 II lisätalousarvio | 380 000 |
2019 talousarvio | 30 100 000 |
2018 tilinpäätös | 47 600 000 |
31. (31.10.37 ja 41) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin
2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin
3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen
4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 3 500 000 |
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat | 900 000 |
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 13 000 000 |
Yhteensä | 17 400 000 |
---|
Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.
Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen.
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 31.10.50 | 13 000 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -100 |
Yhteensä | 12 900 |
2020 talousarvio | 17 400 000 |
2019 talousarvio | 4 500 000 |
2018 tilinpäätös | 7 990 000 |
(50.) Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -4 000 |
Siirto momentille 31.10.31 | -13 000 |
Yhteensä | -17 000 |
2019 talousarvio | 17 000 000 |
2018 tilinpäätös | 13 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.
Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 5 000 |
Yhteensä | 5 000 |
2020 talousarvio | 34 997 000 |
2019 talousarvio | 29 997 000 |
2018 tilinpäätös | 18 792 825 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 339 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Käyttösuunnitelma (euroa)
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet | 334 000 000 |
Hankesuunnittelu | 5 000 000 |
Yhteensä | 339 000 000 |
---|
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
Tiehankkeet | |
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | 64 000 000 |
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | 30 000 000 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
Vt 4 Oulu—Kemi | 140 000 000 |
Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
Vt 12 Tillola—Keltti | 14 000 000 |
Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
Vt 4 Kirri—Tikkakoski | 139 000 000 |
Ratahankkeet | |
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | 98 000 000 |
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 55 000 000 |
Joensuun ratapihan parantaminen | 74 000 000 |
Kehärata | 517 000 000 |
Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
Keski-Pasila, länsiraide | 48 800 000 |
Riihimäen kolmioraide | 12 500 000 |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 5 700 000 |
Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
Vesiväylähankkeet | |
Oulun meriväylän rakentaminen | 27 500 000 |
Rauman meriväylä | 31 500 000 |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
Yhteiset väylähankkeet | |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 173 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien kehittämisinvestointien määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määrärahatarve v. 2020 milj. € |
Määrärahatarve myöhemmin milj. € |
|
Tiehankkeet | |||||||
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie | LTA 2019 | 2022 | 64,0 | 2,4 | 20,0 | 41,6 | |
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat | LTA 2019 | 2021 | 30,0 | 30,0 | - | - | |
Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017/LTA 2018 | 2021 | 140,0 | 98,6 | 35,4 | 5,9 | |
Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 81,0 | 22,0 | 18,0 | |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 160,7 | 37,3 | - | |
Kehä I Laajalahden kohta | TA 2018 | 2021 | 20,0 | 17,0 | 3,0 | - | |
Vt 4 Kirri—Tikkakoski | TA 2018 | 2021 | 139,0 | 44,0 | 64,0 | 31,0 | |
Ratahankkeet | |||||||
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen | LTA 2019 | 2025 | 98,0 | 3,0 | 35,0 | 60,0 | |
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | LTA 2019 | 2023 | 55,0 | 0,5 | 5,0 | 49,5 | |
Joensuun ratapihan parantaminen | LTA 2019 | 2023 | 74,0 | 1,0 | 20,0 | 53,0 | |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 120,7 | 17,1 | 12,2 | |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 56,1 | 3,9 | - | |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 37,4 | 63,8 | 63,8 | |
Uudenkaupungin radan sähköistys | LTA 2017 | 2021 | 21,0 | 19,0 | 2,0 | - | |
Vesiväylähankkeet | |||||||
Oulun meriväylän rakentaminen | LTA 2019 | 2021 | 27,5 | 27,5 | - | - | |
Vuosaaren meriväylä | TA 2018 | 2020 | 12,5 | 7,0 | 5,5 | - | |
Yhteiset väylähankkeet | |||||||
Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 375,0 | 705,9 | 339,0 | 335,0 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien | |
Keskeneräiset väylähankkeet | 334 000 | 215 213 | 83 100 | 22 500 | 654 813 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Iisalmi-Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) | 5 000 |
Joensuun ratapihan parantaminen | 20 000 |
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentille 31.10.20) | -12 000 |
Kouvola-Kotka/Hamina | 35 000 |
Määrärahatarpeen muutos | -32 350 |
Siirto momentilta 31.10.79 | 5 200 |
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus | 20 000 |
Yhteensä | 40 850 |
Momentin määräraha on muutettu kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Uusille vuonna 2020 tai sen jälkeen käynnistyville hankkeille voidaan myöntää niiden tarvitsema määräraha kokonaisuudessaan sen vuoden talousarviossa, jonka aikana hanke käynnistyy. Muutoksella ei ole vaikutusta aiempien vuosien talousarvioissa käynnistyneiden hankkeiden budjetointiin. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valtion monivuotisissa rakennus- ja muissa investointihankkeissa. Muutoksen vaikutuksia arvioidaan vaalikausien taitteessa, jonka perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta.
2020 talousarvio | 339 000 000 |
2019 II lisätalousarvio | 70 935 000 |
2019 talousarvio | 298 150 000 |
2018 tilinpäätös | 363 850 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 112 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2020 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2020 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 445,3 | 28,8 | 225,9 |
E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 304,8 | 50,0 | 295,2 |
E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 90,0 | 30,0 | 510,0 |
Hailuodon kiinteä yhteys | TA 2018 | 2021 | 116,9 | 6,0 | 4,0 | 106,9 |
Yhteensä | 2 126,9 | 846,1 | 112,8 | 1 138,0 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien | |
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 112 800 | 115 800 | 115 000 | 907 203 | 1 250 803 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentille 31.10.77 | -5 200 |
Yhteensä | -5 200 |
2020 talousarvio | 112 800 000 |
2019 talousarvio | 118 000 000 |
2018 tilinpäätös | 125 000 000 |