Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2020

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

  • — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
  • — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
  • — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen
  • — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee
  • — Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa. Uudistuksella vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin sekä työelämään jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Uudistuksella lisätään myös opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä
  • — Ylioppilastutkintolain uudistuksilla osaamista osoitetaan entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä luodaan tutkintoon toiminnallista joustoa
  • — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista, lasten monilukutaitoa sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla laajamittaista ja suppeaa kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa
  • — Edistetään oppijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
  • — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20181)
tavoite
           
Lukutaito 547 536 524 526 538—550
Matematiikka 548 541 519 511 538—550
Luonnontiede 563 554 546 531 550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20183)
tavoite
           
Pääalue Luonnontiede Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Lukutaito
Pistemäärä 31 29 33 41 20—28

1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20182)
tavoite
           
Lukutaito 88 86 95 94 85—90
Matematiikka 81 82 85 82 75—80
Luonnontiede 86 89 93 96 85—90

1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Valmistellaan varhaiskasvatusta ohjaavaa lainsäädäntöä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistamiseksi ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentämiseksi
  • — Valmistellaan oppivelvollisuusiän pidennys 18 ikävuoteen
  • — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen henkilöstöön ja yksityisten varhaiskasvatuksen toimijoihin liittyvää tietotuotantoa ja ottamalla käyttöön valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
  • — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä
  • — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
  • — Lukiolainsäädännön 2018 uudistukset toteutetaan asteittain. Lukion opetussuunnitelmauudistus toteutetaan siten, että uuden opetussuunnitelmat otetaan käyttöön opetuksessa 1.8.2021 lukien
  • — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään valtakunnallisella ohjelmalla oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin tavoitteena on seurata varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämistä ja muutosprosesseja sekä kansallista ja kansainvälistä koulutustutkimusta. Foorumin tavoitteena on myös tukea varhaiskasvatuslain toimeenpanoa sekä edistää yhteistyötä varhaiskasvatuksen eri toimijoiden kesken
  • — Toteutetaan ohjelma, joka tähtää lasten ja oppilaiden vahvempaan ja monipuolisempaan digitaitojen, moni- ja medialukutaitojen sekä mediatuotannon ja -ilmaisun osaamiseen
  • — Edistetään perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuutta sekä digitaalisten oppimistuotteiden kehitystä. Toteutetaan perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus, kuvauksen toteuttamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arviointikäytäntö digitalisaation toteutumisen sekä digitaalisen osaamisen tason arvioimiseksi
  • — Lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa jatketaan toimintakulttuurin modernisoimiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi sekä opetussuunnitelman toimeenpanon tukemiseksi
  • — Uusien lukion opetussuunnitelmien myötä uudistetaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt
  • — Edistetään tulevaisuudessa tarvittavan laaja-alaisen yleissivistyksen ja korkeatasoisen osaamisen vahvistumista lukiokoulutuksessa. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan ja teknologiaa hyödynnetään luontevasti osana opiskelua
  • — Ylioppilastutkintolainsäädännön uudistus 2019 otetaan asteittain käyttöön. Säädettyjä uudistuksia sovelletaan kaikilta osin keväästä 2022 lukien. Jatketaan myös tutkinnon toiminnallista kehittämistä
  • — Parannetaan opetuksen järjestäjien digitaalisia palveluita. Otetaan käyttöön yleissivistävän koulutuksen järjestämislupien ja oppilaitosten ylläpitämislupien digitaalinen tietohallintajärjestelmä. Selvitetään muiden valtakunnallisten yhteiskäyttöisten palveluiden toteuttamistarpeita.

Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2017—2020

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
         
Varhaiskasvatus1) 247 968 241 000 235 000 229 000
Esiopetus2) 61 063 61 346 60 000 59 000
Perusopetus, oppivelvolliset2) 543 229 552 147 556 000 557 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet 3 861 4 451 5 000 5 600
Lisäopetus 841 834 850 870
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 579 1 568 1 600 1 600
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 9 821 9 852 10 000 10 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3) 3 481 2 769 2 800 2 800
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 897 1 973 2 100 2 100
Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4) 93 880 95 590 95 700 95 700
Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4) 6 650 7 400 7 500 7 500
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat 1 095 1 290 1 290 1 290

1) Vuoden 2018 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla.

2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).

3) Oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi). Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä.

4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 812 826 835 839
Suomalais-venäläinen koulu 712 694 705 705
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 343 329 340 340
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 549 525 620 620
Koulukotien perusopetus 111 107 111 111
Helsingin eurooppalainen koulu 274 280 284 284
Yhteensä 2 801 2 761 2 895 2 899

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 927 919 1 091 1 144
— ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä 196 234 225 225
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— tukijaksopäivät 4 058 3 350 3 464 3 518
— tukijaksojen oppilaat 476 566 498 525

Henkilötyövuodet

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 75 77 75 75
Suomalais-venäläinen koulu 82 78 77 77
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 527 518 539 544
Eurooppa-koulut 27 30 32 32
Helsingin eurooppalainen koulu 61 60 61 61
Yhteensä 772 763 784 789
Työtyytyväisyys (1—5) 4 4 4 4

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 3 543 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 30 278 000
Koulukotien perusopetus 1 188 000
Eurooppa-koulut 1 646 000
Helsingin eurooppalainen koulu 3 008 000
Yhteensä 39 663 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 59 785 64 085 60 163
Bruttotulot 20 146 21 000 20 500
Nettomenot 39 639 43 085 39 663
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 18 294    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 20 116    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 274 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toimialan tuottavuuden kehittäminen ja konserniohjauksen vahvistaminen (siirto momentille 29.01.01) -1 200
Toimintamenojen tasokorotus (siirto momentille 29.01.02) -2 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -59
JTS-miljardin tuottavuussäästö -232
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 445
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -522
Palkkausten tarkistukset -69
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 111
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -96
Yhteensä -3 422

2020 talousarvio 39 663 000
2019 talousarvio 43 085 000
2018 tilinpäätös 41 461 399

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 687 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

3) enintään 850 000 euroa lukiokoulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

5) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

6) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
A1-kielen opetuksen varhentaminen perusopetuksessa -300
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.01.05) 250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) -250
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun päättyminen -5 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) 500
Yhteensä -4 800

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 9 687 000
2019 I lisätalousarvio 1 000 000
2019 talousarvio 14 487 000
2018 tilinpäätös 41 557 000

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 729 893 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 15 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 7 500 000 euroa positiivisen diskriminaation avustuksiin varhaiskasvatuksen järjestäjille

12) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

13) enintään 19 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

16) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

17) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 710 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 200 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS  
   
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 639 159 000
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (85 410 * 6 357,86 €) 543 025 000
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (8 780 * 6 483,17 €, sis. alv.) 56 922 000
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 190 * 3 950,13 €) 20 501 000
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 660 * 4 359,76 €, sis. alv.) 7 237 000
— erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57% kokonaiskustannuksista) 11 474 000
Kuntien rahoitusosuus -462 037 000
Valtionosuus 177 122 000
   
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus 47 072 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus 32 686 000
2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat 3 885 000
2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 796 000
2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 50 009 000
2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 191 596 000
2.9. Sisäoppilaitoslisä 2 848 000
2.10. Koulukotikorotus 1 016 000
2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
2.12. Lisäopetus 7 082 000
2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat 366 000
   
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 84 627 000
   
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 55 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 671 067 000
   
VALTIONAVUSTUKSET  
   
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset  
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 5 575 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 15 228 000
5.3. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään) 842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 076 000
   
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset  
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 19 975 000
   
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 240 000
7.3. Positiivisen diskriminaation avustukset varhaiskasvatuksen järjestäjille (enintään) 7 500 000
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset  
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot 300 000
   
Valtionavustukset yhteensä 58 826 000
   
Yhteensä 729 893 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 816,73 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 326,88 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus 79,79 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 610 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten perusopetuksen arviomäärärahan tarkentuminen 5 000
Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä (HO 2019) 5 000
Kertalisäysten poistuminen -15 000
Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä koskeva avustus -15 000
Kustannustason muutos, perusopetus (2,7 %) 9 252
Kustannustason muutos, taiteen perusopetus (2,7 %) 3 168
Kustannustason tarkistus, taiteen perusopetus 754
Kustannustenjaon tarkistus, perusopetus 1 928
Kustannustenjaon tarkistus ja kustannustason muutos, lukiokoulutus 4 287
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, lukiokoulutus 5 688
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, perusopetus 6 247
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistaminen (HO 2019) 7 500
Muut lakisääteiset muutokset, lukiokoulutus 3 183
Opiskelijamäärämuutos, lukiokoulutus -3 770
Positiivisen diskriminaation avustus, varhaiskasvatus -2 500
Suoritemäärien muutos, perusopetus 2 451
Taiteen perusopetuksen kehittäminen (HO 2019) 2 000
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä avustus 1 000
Yhteensä 21 188

2020 talousarvio 729 893 000
2019 I lisätalousarvio 6 000 000
2019 talousarvio 708 705 000
2018 tilinpäätös 679 867 446

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 157 953 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 698 839 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 241 834 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 158 984 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 52 711 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä ylläpitäjille myönnetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 4 927 000 euroa.

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 82 348 000 3 012 000 85 360 000
Kansanopistot 44 334 000 2 206 000 46 540 000
Opintokeskukset 15 940 000 150 000 16 090 000
Kesäyliopistot 4 986 000 50 000 5 036 000
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 4 927 000 - 4 927 000
Yhteensä 152 535 000 5 418 000 157 953 000

Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 84,63 euroa/opetustunti
Kansanopistot 297,48 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 154,12 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 156,94 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannustason arvioitu muutos (2,7 %) 2 136
Kustannustason tarkistus, kansalaisopistot -1 697
Kustannustason tarkistus, kansanopistot 40
Kustannustason tarkistus, kesäyliopistot 2
Kustannustason tarkistus, opintokeskukset 897
Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan 1 345
Yhteensä 2 723

2020 talousarvio 157 953 000
2019 talousarvio 155 230 000
2018 tilinpäätös 162 262 079

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 263 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 268 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yleissivistävän koulutuksen järjestöille 271 000
Kesälukioseura ry:lle 128 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen 148 000
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen 429 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 268 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 117 000
Karjalan Liitolle 131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 78 000
Yhteensä 7 263 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäysten poistuminen -1 140
Yhteensä -1 140

2020 talousarvio 7 263 000
2019 talousarvio 8 403 000
2018 tilinpäätös 7 843 000