Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2020

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Vaasan keskussairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain (1704/2009) 7 §:n mukaisesti sairastavuuskertoimen osatekijöiden painot ja niiden kustannustekijöiden painokertoimet tarkistetaan vuodelle 2020.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakia muutetaan niin, että veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita ei enää makseta momentin 28.90.30 kautta. Kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä momentilta 28.90.35.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2019
arvio
2020
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 172,48 8 536,83
6-vuotiaat euroa/asukas 8 677,23 9 070,05
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 277,40 7 595,52
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 502,85 13 019,48
16—18-vuotiaat euroa/asukas 3 996,52 4 151,48
19—64-vuotiaat euroa/asukas 993,59 1 025,18
65—74-vuotiaat euroa/asukas 1 983,49 2 023,06
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 481,29 5 642,96
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 18 771,66 19 508,23
Sairastavuuden mukaan 1 133,37 1 181,45
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 88,08 91,82
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 271,55 283,07
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 907,37 1 988,30
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,36 39,99
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 373,75 389,61
Saaristo-osakunta-aseman mukaan 273,41 285,01
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 389,91 406,45
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 210,85 216,33
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 678,06 2 747,65
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,99 65,66

(22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2019 talousarvio 200 000
2018 tilinpäätös 200 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 328 145 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 983 767
— ikärakenne 18 765 094
— sairastavuus 6 469 522
— työttömyys 505 126
— kaksikielisyys 101 181
— vieraskielisyys 738 057
— asukastiheys 198 771
— saaristoisuus 14 570
— saaristo-osakunta 9 843
— koulutustausta 181 603
   
Kuntien rahoitusosuus 20 110 978
Valtionosuus 6 872 789
   
Lisäosat 336 535
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 763 279
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 841
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -666 636
Yhteensä 7 328 145

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,47. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2018/2019 asukasluku on 5 488 130.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,37 prosentista 25,47 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.

Valtionosuuden mitoituksessa on uusina tehtävinä otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (1 000 000 euroa), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (2 000 000 euroa), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (7 100 000 euroa) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (6 700 000 euroa).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1700/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvan kuntien verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan erilliseltä momentilta 28.90.35. Muutos alentaa momentin määrärahaa 1 967 000 000 euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,7 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 186 770 000 euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 102 150 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 536,83 euroa/as) 2 779 995
— 6-vuotiaat (9 070,05 euroa/as) 553 608
— 7—12-vuotiaat (7 595,52 euroa/as) 2 815 780
— 13—15-vuotiaat (13 019,48 euroa/as) 2 326 308
— 16—18-vuotiaat (4 151,48 euroa/as) 728 191
— 19—64-vuotiaat (1 025,18 euroa/as) 3 258 450
— 65—74-vuotiaat (2 023,06 euroa/as) 1 393 994
— 75—84-vuotiaat (5 642,96 euroa/as) 2 044 745
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 508,23 euroa/as) 2 864 023
Sairastavuuden mukaan (1 181,45 euroa/as) 6 469 522
Työttömyyden mukaan (91,82 euroa/as) 505 126
Kaksikielisyyden mukaan (283,07 euroa/as) 101 181
Vieraskielisyyden mukaan (1 988,30 euroa/as) 738 057
Asukastiheyden mukaan (39,99 euroa/as) 198 771
Saaristoisuuden mukaan (389,61 euroa/as) 14 570
Saaristo-osakunta aseman mukaan (285,01 euroa/as) 9 843
Koulutustaustan mukaan (406,45 euroa/as) 181 603
Yhteensä 26 983 767

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 488 130
Rahoitusosuus, euroa/as 3 664,45
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 110 978

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (216,33 euroa/as) 120 842
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (65,66 euroa/as) 212 077
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 747,65 euroa/as) 3 616
Yhteensä 336 535

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 424 422 -661 143 763 279

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 317
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -79 303
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -164
— siirto momentille 29.01.02 Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköiseen käsittelyjärjestelmään -250
— siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin -1 537
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 602
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 334
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -91 577
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 toteutuma -345 322
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 talousarvion ennakkotiedon korjaus -14 475
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -233 600
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 501
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -40 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -22 600
Vähennykset yhteensä -939 582
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— kompensaatio vuosien 2019—2022 kustannustenjaon tarkistuksista, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi kahteen kertaan (kertakompensaatio) 237 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 2 400
Lisäykset yhteensä 272 946

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 841
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
A1-kielen opetuksen varhentaminen 7 500
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -22 878
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus 18 207
Indeksikorotus 186 770
Kiky-leikkauksen pienentyminen 263 732
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -600
Kompensaatio vuosien 2019-2022 kustannustenjaon tarkistuksista, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi kahteen kertaan 237 000
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvaukset 1 378
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) -10 000
Kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto momentille 28.90.35 -1 967 000
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Muut muutokset 1 705
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -7 000
Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen 2 000
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuuden muutos 8 019
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos -1 700
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -10 168
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 7 100
Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi 1 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 102 150
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen 6 700
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvolisävero 653
Yhteensä -1 163 432

2020 talousarvio 7 328 145 000
2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten korvausten loppuminen vuoteen 2019 -3 690
Yhteensä -3 690

2020 talousarvio 400 000
2019 talousarvio 4 090 000
2018 tilinpäätös 7 500 253

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaaton kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.30) 10 000
Yhteensä 10 000

2020 talousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 30 000 000

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 279 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvat kompensaatiot maksetaan jatkossa omalta momentiltaan. Aiemmin ne on maksettu momentilta 28.90.30.

Kunnille on maksettu momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita vuodesta 2010 lähtien. Nämä kompensaatiot siirretään momentilta 28.90.30 omalle momentilleen. Vuosina 2010—2019 maksetut kompensaatiot olivat yhteensä 1 967 000 000 euroa. Vuoden 2020 kompensaatio on 312 000 000 euroa. Määrärahasta 1 967 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.90.30. Vuosina 2016—2019 maksetut kompensaatiot siirretään kehykseen kuuluviksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 375 000
v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 129 000
v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 299 000
v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 11 500
v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 9 500
v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 131 000
v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 262 000
v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 395 000
v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 131 000
v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 224 000
v. 2020 verotulomenetysten kompensaatio 312 000
Yhteensä 2 279 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 2 279 000 000