Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
       01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
       10. Sotilaallinen maanpuolustus
            01. Puolustusvoimien toimintamenot
            18. Puolustusmateriaalihankinnat
            19. Monitoimihävittäjien hankinta
            50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
       30. Sotilaallinen kriisinhallinta
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä sodan ja rauhan ajan vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).

Päämääränä on toimintavalmiuden parantaminen valtioneuvoston puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä:

  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
  • — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.

Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Tuotokset2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
    
Koulutetut varusmiehet (lkm)20 15420 90020 300
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm)343535
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm)17 61618 00019 800
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
6,36,46,4
HN-lentotunnit (lkm)8 9028 8008 800
NH90-lentotunnit (lkm)1 8421 6501 650
Alusvuorokaudet (lkm)1 3121 3001 300
Laadunhallinta2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
    
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm)2,42,52,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely)4,24,24,2
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely)4,14,04,0
Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:

  • — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
  • — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa
  • — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sisältäen hallinnonalan toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita:
Toiminnallinen tehokkuus2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
    
Taloudellisuus   
Varusmiespäivän hinta (euroa)454544
Reserviläispäivän hinta (euroa)157166169
Henkilötyövuoden hinta (euroa)57 48956 84657 943
Tuottavuus   
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%)848585
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%)121212
Kannattavuus   
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään104105105
Henkisten voimavarojen hallinta

Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
  • — Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta ylläpidetään 280 000 kokonaisvahvuudessa
  • — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti
  • — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
  • — Asevelvollisuusajan palveluita (kutsunnoista reservin päättymiseen) parannetaan kehittämällä sähköisen asioinnin palveluita
  • — Asevelvollisten erityisosaamista pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin koulutuksessa ja sodanajan sijoituksissa
  • — Asevelvollisten koulutuksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
  • — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukkojen koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa sekä kouluttajatehtävissä
  • — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
  • — Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toteutus uuden lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Henkisten voimavarojen hallinta2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
    
Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano
pl. sopimussotilaat
12 14012 29012 249
Henkilötyövuosimäärä ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01)11 83311 98611 889
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi)7,1alle 8,0alle 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5)4,14,14,1

Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)

2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
milj. euroa%milj. euroa%milj. euroa%
       
Materiaalisen valmiuden menot yhteensä93838,81 22945,21 16843,0
— Puolustusmateriaalihankinnat517 774 765 
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat)59 44 37 
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat)362 411 366 
Kiinteät henkilöstömenot68228,368325,168825,3
Kiinteistömenot25910,72689,92669,8
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot53722,253719,859421,9
Yhteensä2 4161002 7171002 716100

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 931 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 132 428 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa: Momentin bruttomenojen 1 961,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 774,3 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 405,0 milj. euroa, kiinteistömenot 266,3 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 147,7 milj. euroa sekä muut toimintamenot 368,0 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20202021202220232024—Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus3 000    3 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus93 897    93 897
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus6 3805 600   11 980
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus13 3308 754   22 084
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus4 581    4 581
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus28 6521 5004 800  34 952
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus108 94034 8998 250  152 089
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä258 78050 75313 050  322 583
       
Uusi tilausvaltuus      
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus8094 71718 1179 9739 541132 428
Uusi tilausvaltuus yhteensä8094 71718 1179 9739 541132 428
       
Valtuudet yhteensä258 860145 47031 1679 9739 541455 011

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 13 henkilötyövuotta vuoteen 2019 verrattuna. Arvioitua henkilötyövuosimäärää vähentää mm. Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon tilapäinen ylitys vuonna 2019 uusien suorituskykyjen rakentamiseen liittyen. Toisaalta henkilötyövuosimäärää kasvattaa hallitusohjelmassa linjattu tehtävien lisääminen Puolustusvoimiin.

Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2020—2024.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot1 927 1181 971 9021 961 306
Bruttotulot30 26331 83629 976
Nettomenot1 896 8551 940 0661 931 330
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta186 616  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle228 885  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 8181 8412 240
— muut tuotot15 78915 66915 364
Tuotot yhteensä17 60717 51017 604
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset16 70416 34016 390
— osuus yhteiskustannuksista259300301
Kustannukset yhteensä16 96316 64016 691
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)644870913
Kustannusvastaavuus, %104105105
    
Hintatuki 94155155
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen7381 0251 068

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18-19 861
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020)17 072
Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019)3 000
Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019)500
PHRAKL:n TUVE-hanke ja asianhallintajärjestelmän hankinta2 000
Siirto momentille 27.01.01-400
Sopimussotilaat-2 200
Sotilastiedustelulaki3 200
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018)-4 478
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (HO 2019)1 500
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentille 27.10.50)-2 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-548
JTS-miljardin tuottavuussäästö-4 832
Lomarahojen alentaminen (Kiky)11 851
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-8 886
Palkkausten tarkistukset-1 730
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)2 885
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-2 500
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-2 509
Yhteensä-8 736

2020 talousarvio1 931 330 000
2019 I lisätalousarvio-6 563 000
2019 talousarvio1 940 066 000
2018 tilinpäätös1 939 124 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 765 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 240 304 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2022 enintään 53 800 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20202021202220232024—Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus22 000    22 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus12 355    12 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus105 91327 29925 77220 58752 771232 342
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus323 510272 860224 860220 360264 1801 305 770
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus32 03518 7953 550  54 380
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä495 813318 954254 182240 947316 9511 626 847
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus20 20018 90014 700  53 800
Uusi tilausvaltuus yhteensä20 20018 90014 700  53 800
       
Valtuudet yhteensä516 013337 854268 882240 947316 9511 680 647

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

— korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä

— luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita

— kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä

— uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön

— laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

— jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto

— kehitetään kyberpuolustuskykyä.

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

— ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä

— ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa

— ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä

— ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää

— kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista

— kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

— hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita

— jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista

— jatketaan meritorjuntaohjuksen hankintoja.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

— jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen

— kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä

— jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi

— jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

— ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivisen liikkuvuutta

— kehitetään kohtaamistaistelukykyä

— ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä

— kehitetään taistelijan varustusta

— ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

— ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky

— ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä

— ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa

— kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä

— valmistellaan Laivue 2020 -hankintaa.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

— jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia

— jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista

— kehitetään taistelutukikohtia

— jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista

— korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.

Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

— jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.

Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin

­— kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuus

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa päivitetään panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa ja hankitaan pioneerimateriaalia liikeenedistämiseen, suluttamiseen ja suojeluun. Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa korvataan koulutuksessa käytettäviä paukkupatruuna- ja tulenkuvausjärjestelmiä.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 516 013 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 798 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 230 304 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahasta käytetään 10 000 000 euroa monitoimihävittäjien hankinnan aikaisiin menoihin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2020 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.0119 861
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020)11 153
Laivue 2020-90 000
Laivue 2020 -alihankintariski (LTA II 2018)22 000
Monitoimihävittäjien hankinta10 000
Tasokorotus (HO 2015)20 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018)-2 355
Yhteensä-9 341

2020 talousarvio765 115 000
2019 I lisätalousarvio8 177 000
2019 talousarvio774 456 000
2018 tilinpäätös525 842 000

19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta aiheutuviin palvelujen ostoihin ja muihin hallintomenoihin

2) enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

3) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin.

Selvitysosa: Monitoimihävittäjillä korvataan Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky. Hankinnan valmistelu edellyttää lisähenkilöstöä ja aiheuttaa hallintomenoja ennen vuonna 2021 tehtävää hankintapäätöstä.

Momentille on budjetoitu vuosina 2015—2018 Hawk Mk 51 -koneiden modifioinnista aiheutuneet menot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Monitoimihävittäjien hankinta10 000
Yhteensä10 000

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2020 talousarvio10 000 000
2018 tilinpäätös4 600 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus2020
tavoite
  
Taloudellisuus 
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (euroa)105
Tuottavuus 
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (vrk)774
Tuotokset ja laadunhallinta2020
tavoite
  
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (vrk)48 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä5 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—54,00

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa vapaaehtoisesta mm. maanpuolustuksesta annetun lain (HE 254/2018) muutosten takia. Lain mukaisessa uudessa toimintamallissa Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta poistetaan mahdollisuus tilata sotilaallista koulutusta MPK:lta, määritellään uudelleen MPK:n julkiset hallintotehtävät ja lisätään uudeksi julkiseksi hallintotehtäväksi erityisesti nuorille ja naisille suunnatun tutustumistoiminnan järjestäminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaerän poisto-100
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentilta 27.10.01)2 800
Yhteensä2 700

2020 talousarvio4 852 000
2019 talousarvio2 152 000
2018 tilinpäätös2 029 000