Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
       01. Ministeriö ja hallinto
       10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
            01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
            02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
            03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
            04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
            50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
       20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
       30. Syyttäjät
       40. Rangaistusten täytäntöönpano
       50. Vaalimenot
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa: Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja laatua. Tuomioistuinten osallistuminen järjestelmien ja työmenetelmien kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Uudet työmenetelmät tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.

Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminta painottuu ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Käsittelyketjujen ja oikeudenkäyntimenettelyjen tulee määräytyä asioiden laadun ja vaativuuden mukaan. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Ajokiellon määrääminen ei enää 1.6.2019 jälkeen vireille tulleissa asioissa ole yleisten tuomioistuinten tehtävänä, vaan ajokielloista päättää poliisi. Tämän on arvioitu vähentävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Toisaalta sakon muuntorangaistuksen käyttöä on päätetty uudistaa ja laajentaa sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi siten, että toistuvien samankaltaisten sakkorikosten osalta maksamattomat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Tämä tulee lisäämään tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää vuodesta 2021 lukien.

Oikeusprosessin keventämistä koskevan sääntelyn mahdollistamat aiempaa joustavammat toimintatavat vakiinnutetaan käytäntöön. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleet (summaariset) riita-asiat on keskitetty 1.9.2019 lukien yhdeksään käräjäoikeuteen. Näiden asioiden käsittelyä kehitetään käräjäoikeuksien keskinäisellä yhteistyöllä.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimena on vahvistettu lisäämällä muutoksenhaun luvanvaraisuutta.

Kaikki ajokieltoa koskevat valitusasiat kuuluvat 1.6.2019 lukien hallintotuomioistuimille. Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Uudistuksen myötä tietyt liikenteeseen liittyvät rikosasiat käsitellään jatkossa hallinnollisina seuraamuksina. Nämä muutokset lisäävät asiamääriä hallintotuomioistuimissa.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ja velkaantumiseen liittyvän ongelmansa ratkaisuun, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa ja yleistä edunvalvontaa tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet
  • — Yhteistyössä talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kanssa kehitetään ylivelkaantumisen ehkäisemiseen tähtääviä vuorovaikutteisia toimintamalleja ja -menetelmiä. Selvitetään keinoja, joilla parannetaan kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa.
  • — Aloitetaan selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta.
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita v. 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Kehitetään oikeusavustajien valtakunnallista päivystysjärjestelmää v. 2019 valmistuvan selvityksen pohjalta. Yleisen edunvalvonnan prosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään v. 2018 valmistuneen auditoinnin pohjalta. Vuonna 2019 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen ja siitä saatujen lausuntojen johdosta.
  • — Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Selvitetään oikeusaputoimistojen mahdollisuuksia antaa sovittelupalveluja asianajotoimeksiantojen ohella ja lisätään yhteistyötä sovittelupalvelua antavien toimijoiden kanssa.
  • — Neuvontapalvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa. Oikeusaputoimistoihin luodaan monipuolisia asiakaslähtöisiä oikeudellisen neuvonnan muotoja.
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Talous- ja velkaneuvonnan etäpalvelua kehitetään ja oikeusavun sekä edunvalvonnan etäpalvelua laajennetaan.

Tietoja henkilöstöstä

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
    
Tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv3 2123 2503 250
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,68,08,0
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv1 0351 1801 257
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv9,810,010,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 796 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2020 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 3952 3002 100
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa123130130
— julkaistut ratkaisut91100100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat5,66,05,5
— valituslupa-asiat4,34,54,5
— asiaratkaisut 18,718,017,5
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 6153 8444 000
— tuottavuus (asia/htv)323130

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot8 6828 7878 806
Bruttotulot251010
Nettomenot 8 6578 7778 796
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 511  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 521  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019)22
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu5
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
JTS-miljardin tuottavuussäästö-22
Lomarahojen alentaminen (Kiky)109
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-74
Palkkausten tarkistukset-19
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)24
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-23
Yhteensä19

2020 talousarvio8 796 000
2019 talousarvio8 777 000
2018 tilinpäätös8 667 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 600 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Eduskunta on 19.2.2019 hyväksynyt hallituksen esityksen uudeksi laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (hallintoprosessilaki). Lain voimaantulon jälkeen muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksiin edellyttää valituslupaa, jollei erikseen toisin säädetä. Kattava valituslupajärjestelmä mahdollistaa lainkäyttötoiminnan resurssien aiempaa tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan olevan edelleen suuri korkeimmassa hallinto-oikeudessa v. 2020. Ulkomaalaisasiat, joissa valituslupaa ei myönnetä, pyritään ratkaisemaan keskimäärin alle 3 kuukaudessa. Valitusluvan saavien ulkomaalaisasioiden osalta tavoitteena on, että käsittelyaika on enintään 6 kuukautta.

Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl5 9026 0005 600
— Ulkomaalaisasiat3 3203 4003 100
— Muut asiat2 5822 6002 500
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)7,09,09,0
— Ulkomaalaisasiat3,64,05,0
— Muut asiat11,411,011,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)2 0612 1412 250
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)494645

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot12 18612 03811 620
Bruttotulot172020
Nettomenot12 16912 01811 600
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 393  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 786  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019)26
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen-505
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu6
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
JTS-miljardin tuottavuussäästö-26
Lomarahojen alentaminen (Kiky)173
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-66
Palkkausten tarkistukset-28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)41
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-35
Yhteensä-418

2020 talousarvio11 600 000
2019 talousarvio12 018 000
2018 tilinpäätös13 562 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 248 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa: Laki sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttamisesta (95/2018) ja laki ajokorttilain muuttamisesta (96/2018) tulivat voimaan 1.6.2019. Sakkomenettelyn tosiasiallinen käyttöala laajeni, kun toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämisestä siirretään kaikilta osin poliisille. Muutos vähentää tuomioistuimiin tulevien rikosasioiden määrää.

Tuomioistuinvirasto käynnistää toimintansa ja ohjaa tuomioistuinlaitosta siten, että tuomioistuinlaitoksen toiminta on vaikuttavaa ja oikeusturva toteutuu tehokkaasti.

Hovioikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, ettei yksittäisen hovioikeuden käsittelyaika ole yli 2 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Tavoitteena on myös, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus vireillä olevista asioista on alle 6 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 35 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden.

Rikosasioiden osalta tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon.

Hallinto-oikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, että kunkin hallinto-oikeuden käsittelyaika on enintään 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi.

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl8 1778 8008 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,65,55,5
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 8521 7731 800
Tuottavuus (työmäärä/htv)464945
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl582 924589 569550 000
— Rikosasiat56 00159 37555 000
— Laajat riita-asiat8 2798 6208 500
— Summaariset asiat440 664440 839400 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,44,24,0
— Laajat riita-asiat9,89,79,0
— Summaariset asiat2,92,82,8
— Velkajärjestelyasiat6,36,46,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)598583600
Tuottavuus (työmäärä/htv)120126120
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl21 17420 21017 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk9,68,87,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 1611 1531 200
Tuottavuus (työmäärä/htv)656765
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl5 8116 0006 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk9,79,010,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 3661 3611 300
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)555455
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl623700650
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,88,08,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)5 2914 8045 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)151717
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl126180160
Keskimääräinen käsittelyaika, kk7,68,07,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)7 8966 1756 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)142020

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 43,98 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot253 797252 608249 710
Bruttotulot2 5441 5001 000
Nettomenot251 253251 108248 710
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta58 136  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle58 906  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet 172 900
Hallintotuomioistuimet50 000
Tietohallinto- ja muut menot25 810
Yhteensä248 710

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infra-3 000
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019)598
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-4 533
Istuntosalivarustelu (HO 2019)200
Mediatuomarijärjestelmä ja tuomarikoulutus-100
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05)55
Rikosasioiden käsittely (HO 2019)500
Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta136
Tuomioistuinvirastosta aiheutuvat lisämenot1 700
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen1 010
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu190
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.03)-55
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-86
JTS-miljardin tuottavuussäästö-605
Lomarahojen alentaminen (Kiky)2 939
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-937
Palkkausten tarkistukset-499
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)692
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-603
Yhteensä-2 398

2020 talousarvio248 710 000
2019 I lisätalousarvio207 000
2019 talousarvio251 108 000
2018 tilinpäätös252 023 000

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 51 000 asiaa (49 114 asiaa v. 2018 ja arvio 51 000 asiaa v. 2019). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2020 (12 päivää v. 2018 ja 11 päivää v. 2019). Oikeusaputoimistoihin v. 2018 saapuneista asioista 87 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 13 % rikosasioita. Talous- ja velkaneuvontaan arvioidaan saapuvan ___ asiaa (___ asiaa v. 2019).

Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 10 % v. 2020.

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 6 500 asiaa (6 289 v. 2018 ja arvio 6 550 asiaa v. 2019). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on 9 kuukautta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2020:

Oikeusapu ja talous- ja velkaneuvonta

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Oikeusapu   
Käsitellyt asiat, kpl 48 71051 00051 000
Oikeusapuohjaus, kpl6 3527 0007 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl26 30224 00025 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)133130130
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)416436431
Talous- ja velkaneuvonta   
Käsitellyt asiat, kpl    
Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia)   
    
Tuottavuus (käsitelty asia/htv)   

Yleinen edunvalvonta

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Päämiesten määrä, kpl41 59543 50044 600
— edunvalvontatoimisto37 40939 20040 200
— edunvalvonta ostopalveluna4 1864 3004 400
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)743745747
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)676869

Kuluttajariitalautakunta

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl5 3916 1506 400
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)469418401
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)144166172
Kokonaiskäsittelyaika, kk13,210,99,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot68 80377 39180 566
Bruttotulot4 5695 2005 000
Nettomenot64 23472 19175 566
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta21 882  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle23 257  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 3313 7003 600
— muut tuotot18--
Tuotot yhteensä3 3493 7003 600
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 1747 6006 900
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 824-3 900-3 300
Kustannusvastaavuus, %544952

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 2721 5001 400
— muut tuotot5--
Tuotot yhteensä1 2771 5001 400
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 6881 6701 670
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-411-170-270
Kustannusvastaavuus, %7690 84

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 27 400 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 80 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Edunvalvonnan henkilömäärän lisääminen (10 htv)600
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05)13
Rikosasioiden käsittely (HO 2019)200
Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta52
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu (HO 2019)560
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen440
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu52
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.03)-13
Ylivelkaantuminen (painopisteenä oikeusaputoimistot, ennakkoneuvonta ja talousosaaminen) (HO 2019)1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-67
JTS-miljardin tuottavuussäästö-181
Lomarahojen alentaminen (Kiky)848
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-21
Palkkausten tarkistukset-135
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)198
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-172
Tasomuutos1
Yhteensä3 375

2020 talousarvio75 566 000
2019 I lisätalousarvio80 000
2019 talousarvio72 191 000
2018 tilinpäätös65 609 000

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 75 505 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus68 005
Asianomistajan avustaminen200
Yksityishenkilön velkajärjestely2 100
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 700
Yhteensä75 505

Vuonna 2018 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 37 6001) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (56 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa v. 2018. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 6,4 milj. euroa v. 2018. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,7 milj. euroa v. 2018.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu (HO 2019)250
Yhteensä250

2020 talousarvio75 505 000
2019 talousarvio75 255 000
2018 tilinpäätös78 838 600