Talousarvioesitys 2020
Selvitysosa:Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:
- — edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
- — edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
- — turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
- — valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
- — kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.
Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön tavoitteena on, että Suomi on avoin ja aktiivinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2020.
Valmistellaan demokratiapoliittisia sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisia linjauksia hallitusohjelman pohjalta. Kielipoliittisilla linjauksilla vahvistetaan kielten elinvoimaisuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista.
Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Selvitetään julkisuuslain ajantasaistamista. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.
Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi sekä sen avoimuusmyönteiseen soveltamiseen, samoin kuin vaikuttamista hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi uuden komission toimikaudella.
Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.
Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.
Edistetään oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.
Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.
Yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä parannetaan.
Uudistetaan kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja lisätään kuluttajansuojalakiin henkilöön kohdistuvia palveluja koskevat virhevastuusäännökset.
Huolehditaan lapsenhuoltolain uudistuksen täytäntöönpanosta.
Uudistetaan välimiesmenettelyä koskevaa lainsäädäntöä.
Ylivelkaantuneiden kansalaisten avunsaantia parannetaan. Talous- ja velkaneuvonnan palveluita annetaan asiakaslähtöisemmin ja monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen. Ylivelkaantuneita ohjataan ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan nykyistä tehokkaammin. Yhteistyössä talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken kehitetään ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi tähtääviä vuorovaikutteisia toimintamalleja ja menetelmiä. Selvitetään kehittämismahdollisuuksia, joilla parannetaan kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kaikissa ikäryhmissä.
Hallintotuomioistuinten HAIPA-hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen AIPA-hanke jatkuu vuoden 2021 lopulle. Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.
Käynnistetään säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeiden uudistaminen.
Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. Selvitetään lainvalmisteluprosessin tukemista digitalisaation keinoin toteuttamalla kokeiluja, joissa hyödynnetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia laajojen tekstimassojen analysointiin, käsittelyyn ja tarkastamiseen.
Turvataan lainvalmistelun osaaminen uudistamalla koulutusta ja huolehtimalla sen riittävyydestä.
Oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp). Tavoite on, että lait tulisivat voimaan vuoden 2020 alkupuolella.
Otetaan voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.
Aloitetaan selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta. Avustajien valtakunnallinen päivystysjärjestelmä määritetään vuosina 2019—2020. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita syksyllä 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Selvitetään oikeusaputoimistojen mahdollisuuksia antaa sovittelupalvelua asianajotoimeksiantojen ohella ja lisätään yhteistyötä sovittelupalvelua antavien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että palvelua tuotetaan asiakaslähtöisesti, monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisten saavutettavissa.
Jatketaan ulosoton rakenneuudistuksen valmistelua. Käydään tarvittavat virkaehtosopimusneuvottelut.
Toteutetaan raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskeva kokonaisuudistus.
Käynnistetään pakkokeino- ja esitutkintalainsäädännön uudistaminen.
Käynnistetään rikosseuraamusjärjestelmän kokonaistarkastelu.
Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Käynnistetään Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen.
Käynnistetään säädöshanke tutkintavankien sijoittamiseksi vankilaan heti vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen ja selvitetään vanginkuljetusta koskeva työnjako.
Kehitetään verkostoyhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.
Jatketaan lokakuussa 2017 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kansallisia täytäntöönpanotoimia.
Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä, tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Vuonna 2019 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen ja siitä saatujen lausuntojen johdosta. Ulosottotoimen rakenneuudistuksen valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että rakenneuudistus tulee voimaan v. 2020. Rakenneuudistuksessa ulosottolaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.
Tietoja henkilöstöstä
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Oikeusministeriö | |||
Henkilötyövuodet | 271 | 275 | 240 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,8 | 3,7 | 3,7 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,4 | 7,4 | 7,4 |
Muut erillisvirastot | |||
Henkilötyövuodet | 241 | 288 | 295 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,4 | 7,4 | 7,4 |
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 264 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten
2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 23 142 | 21 183 | 21 364 |
Bruttotulot | 457 | 400 | 1 100 |
Nettomenot | 22 685 | 20 783 | 20 264 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 004 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 549 |
Määrärahan arvioitu käyttö
htv | % | |
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta | 14 | 6 |
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta | 26 | 11 |
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta | 44 | 18 |
EU- ja kansainväliset asiat | 12 | 5 |
Ministeriön muut erityistehtävät | 26 | 11 |
Tukitoiminnot | 68 | 28 |
Palkallinen poissaolo | 50 | 21 |
Yhteensä | 240 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -240 |
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 80 |
Avoimuusrekisteri; henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannukset (HO 2019) | 100 |
Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma (HO 2019) | 100 |
Lainvalmistelun perus- ja ihmisoikeusosaamisen sekä valtiosääntöoikeudellisen ja muun julkisoikeudellisen asiantuntemuksen vahvistaminen (HO 2019) | 100 |
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05) | 5 |
Perus- ja ihmisoikeustoimenpideohjelma (HO 2019) | 100 |
Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja vanhusasiavaltuutetun toimisto (HO 2019) | 100 |
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden lisääntyminen | -80 |
Vaikutusarvioinnin vahvistaminen lainvalmistelussa (HO 2019) | 200 |
Valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori (HO 2019) | 150 |
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.03) | 150 |
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 25.01.03) | -5 |
Vuoden 2019 kertaluonteinen määräraha (vaalitutkimus) | -200 |
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (siirto momentilta 25.01.03) | 200 |
Ylivelkaantuminen (HO 2019); taloudenhallinnan neuvottelukunta | 50 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -21 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -59 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 290 |
Palkkausten tarkistukset | -49 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 67 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -1 500 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -57 |
Yhteensä | -519 |
2020 talousarvio | 20 264 000 |
2019 talousarvio | 20 783 000 |
2018 tilinpäätös | 20 230 000 |
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 246 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen
2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen
3) vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.
Selvitysosa:Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EU] 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.
Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 8 424 | 10 053 | 10 446 |
Bruttotulot | 379 | 200 | 200 |
Nettomenot | 8 045 | 9 853 | 10 246 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 294 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 276 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Lapsiasiavaltuutetun toiminta | 630 |
Tasa-arvovaltuutetun toiminta | 970 |
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta | 1 605 |
Tietosuojavaltuutetun toiminta | 3 585 |
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta | 350 |
Onnettomuustutkintakeskus | 1 510 |
Kriminaalipolitiikan instituutti | 520 |
Vanhusasiavaltuutetun toiminnan käynnistäminen | 80 |
Palvelukeskusten maksut | 996 |
Yhteensä | 10 246 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019) | 18 |
Lapsiasia-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan turvaaminen (siirto momenteilta 25.01.01, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) | 150 |
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019) | 100 |
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä (HO 2019) | 200 |
Palkkaliukuma | -11 |
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimitilamenot | 59 |
Tietosuojavaltuutetun toimiston uudet tehtävät | 190 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | 5 |
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 25.01.01) | -150 |
Vanhusasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutetun toimisto (HO 2019) | 80 |
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (siirto momentille 25.01.01) | -200 |
Yhdenvertaisuusvaltuutettu; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (v. 2019 rahoitus) | -80 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -18 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 95 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -25 |
Palkkausten tarkistukset | -17 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 23 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -19 |
Yhteensä | 393 |
2020 talousarvio | 10 246 000 |
2019 talousarvio | 9 853 000 |
2018 tilinpäätös | 8 027 000 |
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 930 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.
Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 14 174 | 15 655 | 15 281 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 5 657 | 7 184 | 7 351 |
Nettomenot | 8 517 | 8 471 | 7 930 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 210 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 269 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019) | 19 |
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS II) (v. 2019 rahoitus) | -200 |
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -895 |
Sakon muuntorangaistuksen uudistamisesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmiin | 300 |
Tieliikennelain uudistuksesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmiin | 125 |
Tietosuojadirektiivistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin | 250 |
Valtionavustuslain (688/2001) sekä rikosrekisterilain (770/1993) 4 a ja 7 §:n muuttamisesta aiheutuneet tietojärjestelmämenot (v. 2019 rahoitus) | -30 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | 7 |
Viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momenteille 25.01.01, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) | -150 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -4 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -19 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 67 |
Palkkausten tarkistukset | -12 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 15 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -15 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | -541 |
2020 talousarvio | 7 930 000 |
2019 talousarvio | 8 471 000 |
2018 tilinpäätös | 9 576 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 093 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset | 2 000 |
Yhteensä | 2 000 |
2020 talousarvio | 33 093 000 |
2019 talousarvio | 31 093 000 |
2018 tilinpäätös | 11 383 494 |
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 245 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
2020 talousarvio | 245 000 |
2019 talousarvio | 245 000 |
2018 tilinpäätös | 115 000 |
(22.) Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 505 |
Yhteensä | -2 505 |
2019 talousarvio | 2 505 000 |
2018 tilinpäätös | 2 590 000 |
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 46 740 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskuntavaalien 2019 arvonlisäveromenot (v. 2019 rahoitus) | -843 |
Muiden kuin eduskuntavaaleista johtuvien arvonlisäveromenojen kasvu | 838 |
Yhteensä | -5 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 46 740 000 |
2019 talousarvio | 46 745 000 |
2018 tilinpäätös | 46 740 474 |
50. Avustukset (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 9 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle
3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin
4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille
5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle
6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan
7) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) | 4 705 |
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) | 3 955 |
Muut avustukset (enintään) | 1 170 |
Yhteensä | 9 830 |
---|
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 lukien | |
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus | ||||||
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Vuoden 2020 sitoumukset | - | - | - | - | - | - |
Menot yhteensä | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ihmisoikeusliitto ry:n toiminta (siirto momentilta 29.80.50) | 100 |
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019) | 200 |
Radikalisaation ehkäisy (HO 2019) | 200 |
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toiminta (siirto momentilta 29.80.50) | 300 |
Saamelaiskulttuurikeskuksen audiovisuaaliset laitteet | 50 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -72 |
Yhteensä | 778 |
2020 talousarvio | 9 830 000 |
2019 talousarvio | 9 052 000 |
2018 tilinpäätös | 8 332 287 |
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.
2020 talousarvio | 19 000 000 |
2019 talousarvio | 19 000 000 |
2018 tilinpäätös | 17 632 305 |