Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
       01. Ministeriö ja hallinto
            01. Oikeusministeriön toimintamenot
            03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
            05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
            20. Erityismenot
            21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
            (22.) Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
            29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
            50. Avustukset
            51. Eräät valtion maksamat korvaukset
       10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
       20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
       30. Syyttäjät
       40. Rangaistusten täytäntöönpano
       50. Vaalimenot
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa: Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:

  • — edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
  • — edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
  • — turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
  • — valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
  • — kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.

Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön tavoitteena on, että Suomi on avoin ja aktiivinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2020.

Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.

Valmistellaan demokratiapoliittisia sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisia linjauksia hallitusohjelman pohjalta. Kielipoliittisilla linjauksilla vahvistetaan kielten elinvoimaisuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista.

Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Selvitetään julkisuuslain ajantasaistamista. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.

Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi sekä sen avoimuusmyönteiseen soveltamiseen, samoin kuin vaikuttamista hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi uuden komission toimikaudella.

Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.

Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.

Edistetään oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.

Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.

Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.

Yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä parannetaan.

Uudistetaan kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja lisätään kuluttajansuojalakiin henkilöön kohdistuvia palveluja koskevat virhevastuusäännökset.

Huolehditaan lapsenhuoltolain uudistuksen täytäntöönpanosta.

Uudistetaan välimiesmenettelyä koskevaa lainsäädäntöä.

Ylivelkaantuneiden kansalaisten avunsaantia parannetaan. Talous- ja velkaneuvonnan palveluita annetaan asiakaslähtöisemmin ja monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen. Ylivelkaantuneita ohjataan ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan nykyistä tehokkaammin. Yhteistyössä talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken kehitetään ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi tähtääviä vuorovaikutteisia toimintamalleja ja menetelmiä. Selvitetään kehittämismahdollisuuksia, joilla parannetaan kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kaikissa ikäryhmissä.

Hallintotuomioistuinten HAIPA-hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen AIPA-hanke jatkuu vuoden 2021 lopulle. Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.

Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

Käynnistetään säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeiden uudistaminen.

Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. Selvitetään lainvalmisteluprosessin tukemista digitalisaation keinoin toteuttamalla kokeiluja, joissa hyödynnetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia laajojen tekstimassojen analysointiin, käsittelyyn ja tarkastamiseen.

Turvataan lainvalmistelun osaaminen uudistamalla koulutusta ja huolehtimalla sen riittävyydestä.

Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

Oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp). Tavoite on, että lait tulisivat voimaan vuoden 2020 alkupuolella.

Otetaan voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.

Aloitetaan selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta. Avustajien valtakunnallinen päivystysjärjestelmä määritetään vuosina 2019—2020. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita syksyllä 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Selvitetään oikeusaputoimistojen mahdollisuuksia antaa sovittelupalvelua asianajotoimeksiantojen ohella ja lisätään yhteistyötä sovittelupalvelua antavien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että palvelua tuotetaan asiakaslähtöisesti, monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisten saavutettavissa.

Jatketaan ulosoton rakenneuudistuksen valmistelua. Käydään tarvittavat virkaehtosopimusneuvottelut.

Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.

Toteutetaan raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskeva kokonaisuudistus.

Käynnistetään pakkokeino- ja esitutkintalainsäädännön uudistaminen.

Käynnistetään rikosseuraamusjärjestelmän kokonaistarkastelu.

Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Käynnistetään Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteiden ja toimipaikkaverkoston kehittäminen.

Käynnistetään säädöshanke tutkintavankien sijoittamiseksi vankilaan heti vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen ja selvitetään vanginkuljetusta koskeva työnjako.

Kehitetään verkostoyhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Jatketaan lokakuussa 2017 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kansallisia täytäntöönpanotoimia.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilömuutosten tuki

Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä, tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Vuonna 2019 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen ja siitä saatujen lausuntojen johdosta. Ulosottotoimen rakenneuudistuksen valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että rakenneuudistus tulee voimaan v. 2020. Rakenneuudistuksessa ulosottolaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.

Tietoja henkilöstöstä

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
    
Oikeusministeriö   
Henkilötyövuodet271275240
Työtyytyväisyysindeksi3,83,73,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,47,47,4
    
Muut erillisvirastot    
Henkilötyövuodet241288295
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,47,47,4

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 264 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten

2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot23 14221 18321 364
Bruttotulot4574001 100
Nettomenot22 68520 78320 264
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 004  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 549  

Määrärahan arvioitu käyttö

 htv%
   
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta146
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta2611
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta4418
EU- ja kansainväliset asiat125
Ministeriön muut erityistehtävät2611
Tukitoiminnot6828
Palkallinen poissaolo5021
Yhteensä240100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-240
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)80
Avoimuusrekisteri; henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannukset (HO 2019)100
Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma (HO 2019)100
Lainvalmistelun perus- ja ihmisoikeusosaamisen sekä valtiosääntöoikeudellisen ja muun julkisoikeudellisen asiantuntemuksen vahvistaminen (HO 2019)100
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05)5
Perus- ja ihmisoikeustoimenpideohjelma (HO 2019)100
Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja vanhusasiavaltuutetun toimisto (HO 2019)100
Vahva-hankkeen käyttöönoton aiheuttama tuottavuuden lisääntyminen-80
Vaikutusarvioinnin vahvistaminen lainvalmistelussa (HO 2019)200
Valtioneuvoston yhteinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori (HO 2019)150
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.03)150
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2020 rahoitus) (siirto momentille 25.01.03)-5
Vuoden 2019 kertaluonteinen määräraha (vaalitutkimus)-200
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (siirto momentilta 25.01.03)200
Ylivelkaantuminen (HO 2019); taloudenhallinnan neuvottelukunta50
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-21
JTS-miljardin tuottavuussäästö-59
Lomarahojen alentaminen (Kiky)290
Palkkausten tarkistukset-49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)67
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-1 500
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-57
Yhteensä-519

2020 talousarvio20 264 000
2019 talousarvio20 783 000
2018 tilinpäätös20 230 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 246 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen

3) vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa: Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EU] 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.

Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot8 42410 05310 446
Bruttotulot379200200
Nettomenot8 0459 85310 246
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 294  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 276  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Lapsiasiavaltuutetun toiminta630
Tasa-arvovaltuutetun toiminta970
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta1 605
Tietosuojavaltuutetun toiminta3 585
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta350
Onnettomuustutkintakeskus1 510
Kriminaalipolitiikan instituutti520
Vanhusasiavaltuutetun toiminnan käynnistäminen80
Palvelukeskusten maksut996
Yhteensä10 246

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019)18
Lapsiasia-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan turvaaminen (siirto momenteilta 25.01.01, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01)150
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019)100
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä (HO 2019)200
Palkkaliukuma-11
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimitilamenot59
Tietosuojavaltuutetun toimiston uudet tehtävät190
Valtorin palvelumaksujen nousu5
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 25.01.01)-150
Vanhusasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutetun toimisto (HO 2019)80
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (siirto momentille 25.01.01)-200
Yhdenvertaisuusvaltuutettu; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (v. 2019 rahoitus)-80
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
JTS-miljardin tuottavuussäästö-18
Lomarahojen alentaminen (Kiky)95
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-25
Palkkausten tarkistukset-17
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)23
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-19
Yhteensä393

2020 talousarvio10 246 000
2019 talousarvio9 853 000
2018 tilinpäätös8 027 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 930 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa: Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot14 17415 65515 281
Bruttotulot5 6577 1847 351
Nettomenot8 5178 4717 930
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 210  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 269  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019)19
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS II) (v. 2019 rahoitus)-200
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-895
Sakon muuntorangaistuksen uudistamisesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmiin300
Tieliikennelain uudistuksesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmiin125
Tietosuojadirektiivistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin250
Valtionavustuslain (688/2001) sekä rikosrekisterilain (770/1993) 4 a ja 7 §:n muuttamisesta aiheutuneet tietojärjestelmämenot (v. 2019 rahoitus)-30
Valtorin palvelumaksujen nousu7
Viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momenteille 25.01.01, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01)-150
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
JTS-miljardin tuottavuussäästö-19
Lomarahojen alentaminen (Kiky)67
Palkkausten tarkistukset-12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)15
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-15
Tasomuutos1
Yhteensä-541

2020 talousarvio7 930 000
2019 talousarvio8 471 000
2018 tilinpäätös9 576 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 093 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset2 000
Yhteensä2 000

2020 talousarvio33 093 000
2019 talousarvio31 093 000
2018 tilinpäätös11 383 494

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.


2020 talousarvio245 000
2019 talousarvio245 000
2018 tilinpäätös115 000

(22.) Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-2 505
Yhteensä-2 505

2019 talousarvio2 505 000
2018 tilinpäätös2 590 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 740 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskuntavaalien 2019 arvonlisäveromenot (v. 2019 rahoitus)-843
Muiden kuin eduskuntavaaleista johtuvien arvonlisäveromenojen kasvu838
Yhteensä-5

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio46 740 000
2019 talousarvio46 745 000
2018 tilinpäätös46 740 474

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle

3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle

6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

7) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

  
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään)4 705
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään)3 955
Muut avustukset (enintään)1 170
Yhteensä9 830

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 202020212022202320242025 lukien
       
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus      
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset1 4811 4811 4811 4811 4811 481/vuosi
Vuoden 2020 sitoumukset------
Menot yhteensä1 481 1 481 1 481 1 481 1 4811 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ihmisoikeusliitto ry:n toiminta (siirto momentilta 29.80.50)100
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019)200
Radikalisaation ehkäisy (HO 2019)200
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toiminta (siirto momentilta 29.80.50)300
Saamelaiskulttuurikeskuksen audiovisuaaliset laitteet50
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-72
Yhteensä778

2020 talousarvio9 830 000
2019 talousarvio9 052 000
2018 tilinpäätös8 332 287

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2020 talousarvio19 000 000
2019 talousarvio19 000 000
2018 tilinpäätös17 632 305