Talousarvioesitys 2020
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen
- — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee
- — Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa. Uudistuksella vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin sekä työelämään jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Uudistuksella lisätään myös opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä
- — Ylioppilastutkintolain uudistuksilla osaamista osoitetaan entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä luodaan tutkintoon toiminnallista joustoa
- — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista, lasten monilukutaitoa sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla laajamittaista ja suppeaa kaksikielistä opetusta ja kielikylpytoimintaa
- — Edistetään oppijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
- — Käynnistetään perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
- — Käynnistetään toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana ohjelmaa muun muassa laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, valmistellaan 2-vuotisen esiopetuksen pilotointihanketta sekä kehitetään kolmiportaisen tuen mallia
- — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20181) tavoite |
|
| Lukutaito | 547 | 536 | 524 | 526 | 538—550 |
| Matematiikka | 548 | 541 | 519 | 511 | 538—550 |
| Luonnontiede | 563 | 554 | 546 | 531 | 550—560 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20183) tavoite |
|
| Pääalue | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito |
| Pistemäärä | 31 | 29 | 33 | 41 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
20182) tavoite |
|
| Lukutaito | 88 | 86 | 95 | 94 | 85—90 |
| Matematiikka | 81 | 82 | 85 | 82 | 75—80 |
| Luonnontiede | 86 | 89 | 93 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti.
- — Valmistellaan varhaiskasvatusta ohjaavaa lainsäädäntöä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistamiseksi ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentämiseksi
- — Valmistellaan oppivelvollisuusiän laajennus 18 ikävuoteen
- — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen henkilöstöön ja yksityisten varhaiskasvatuksen toimijoihin liittyvää tietotuotantoa ja ottamalla käyttöön valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
- — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä
- — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
- — Lukiolainsäädännön 2018 uudistukset toteutetaan asteittain. Lukion opetussuunnitelmauudistus toteutetaan siten, että uuden opetussuunnitelmat otetaan käyttöön opetuksessa 1.8.2021 lukien
- — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään valtakunnallisella ohjelmalla oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin tavoitteena on seurata varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämistä ja muutosprosesseja sekä kansallista ja kansainvälistä koulutustutkimusta. Foorumin tavoitteena on myös tukea varhaiskasvatuslain toimeenpanoa sekä edistää yhteistyötä varhaiskasvatuksen eri toimijoiden kesken
- — Toteutetaan ohjelma, joka tähtää lasten ja oppilaiden vahvempaan ja monipuolisempaan digitaitojen, moni- ja medialukutaitojen sekä mediatuotannon ja -ilmaisun osaamiseen
- — Edistetään perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuutta sekä digitaalisten oppimistuotteiden kehitystä. Toteutetaan perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus, kuvauksen toteuttamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arviointikäytäntö digitalisaation toteutumisen sekä digitaalisen osaamisen tason arvioimiseksi
- — Lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa jatketaan toimintakulttuurin modernisoimiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi sekä opetussuunnitelman toimeenpanon tukemiseksi
- — Uusien lukion opetussuunnitelmien myötä uudistetaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt
- — Edistetään tulevaisuudessa tarvittavan laaja-alaisen yleissivistyksen ja korkeatasoisen osaamisen vahvistumista lukiokoulutuksessa. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan ja teknologiaa hyödynnetään luontevasti osana opiskelua
- — Ylioppilastutkintolainsäädännön uudistus 2019 otetaan asteittain käyttöön. Säädettyjä uudistuksia sovelletaan kaikilta osin keväästä 2022 lukien. Jatketaan myös tutkinnon toiminnallista kehittämistä
- — Parannetaan opetuksen järjestäjien digitaalisia palveluita. Otetaan käyttöön yleissivistävän koulutuksen järjestämislupien ja oppilaitosten ylläpitämislupien digitaalinen tietohallintajärjestelmä. Selvitetään muiden valtakunnallisten yhteiskäyttöisten palveluiden toteuttamistarpeita.
Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2017—2020
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) | 247 968 | 241 000 | 235 000 | 229 000 |
| Esiopetus2) | 61 063 | 61 346 | 60 000 | 59 000 |
| Perusopetus, oppivelvolliset2) | 543 229 | 552 147 | 556 000 | 557 000 |
| Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet | 3 861 | 4 451 | 5 000 | 5 600 |
| Lisäopetus | 841 | 834 | 850 | 870 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 579 | 1 568 | 1 600 | 1 600 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 821 | 9 852 | 10 000 | 10 000 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus 3) | 3 481 | 2 769 | 2 800 | 2 800 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 897 | 1 973 | 2 100 | 2 100 |
| Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4) | 93 880 | 95 590 | 95 700 | 95 700 |
| Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4) | 6 650 | 7 400 | 7 500 | 7 500 |
| Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat | 1 095 | 1 290 | 1 290 | 1 290 |
1) Vuoden 2018 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).
3) Oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi). Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä.
4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 933 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 812 | 826 | 835 | 839 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 712 | 694 | 705 | 705 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 343 | 329 | 340 | 340 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 549 | 525 | 620 | 620 |
| Koulukotien perusopetus | 111 | 107 | 111 | 111 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 274 | 280 | 284 | 284 |
| Yhteensä | 2 801 | 2 761 | 2 895 | 2 899 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 927 | 919 | 1 091 | 1 144 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 196 | 234 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| — tukijaksopäivät | 4 058 | 3 350 | 3 464 | 3 518 |
| — tukijaksojen oppilaat | 476 | 566 | 498 | 525 |
Henkilötyövuodet
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 75 | 77 | 75 | 75 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 82 | 78 | 77 | 77 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 527 | 518 | 539 | 544 |
| Eurooppa-koulut | 27 | 30 | 32 | 32 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 61 | 60 | 61 | 61 |
| Yhteensä | 772 | 763 | 784 | 789 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 4 | 4 | 4 | 4 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 3 137 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 26 622 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 052 000 |
| Eurooppa-koulut | 1 458 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 2 664 000 |
| Yhteensä | 34 933 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 59 785 | 64 085 | 55 433 |
| Bruttotulot | 20 146 | 21 000 | 20 500 |
| Nettomenot | 39 639 | 43 085 | 34 933 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 18 294 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 20 116 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 274 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimialan tuottavuuden kehittäminen ja konserniohjauksen vahvistaminen (siirto momentille 29.01.01) | -1 200 |
| Toimintamenojen tasokorotus (siirto momentille 29.01.02) | -2 000 |
| Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) | 200 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -59 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -232 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 445 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -522 |
| Palkkausten tarkistukset | -69 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 111 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -4 730 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -96 |
| Yhteensä | -8 152 |
| 2020 talousarvio | 34 933 000 |
| 2019 talousarvio | 43 085 000 |
| 2018 tilinpäätös | 41 461 399 |
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 117 415 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) enintään 850 000 euroa lukiokoulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
5) perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
6) 75 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 32 500 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
8) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| A1-kielen opetuksen varhentaminen perusopetuksessa | -300 |
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.01.05) | 250 |
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) | -250 |
| Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun päättyminen | -5 000 |
| Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 60 000 |
| Perusopetuksen tasa-arvoavustukset (siirto momentilta 29.10.30) | 15 228 |
| Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 25 000 |
| Varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation avustukset (siirto momentilta 29.10.30) | 7 500 |
| Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) | 500 |
| Yhteensä | 102 928 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 117 415 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2019 talousarvio | 14 487 000 |
| 2018 tilinpäätös | 41 557 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 705 285 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin
8) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen laajamittaisen ja suppean kaksikielisen opetuksen järjestämiseen sekä kielikylpytoimintaan
9) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
10) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
11) enintään 19 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
12) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
13) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
14) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
15) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 720 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS | |
| 1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus | |
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 637 003 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (85 410 * 6 336,36 €) | 541 188 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (8 780 * 6 461,24 €, sis. alv.) | 56 730 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 190 * 3 936,77 €) | 20 432 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 660 * 4 345,01 €, sis. alv.) | 7 213 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57% kokonaiskustannuksista) | 11 440 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -460 477 000 |
| Valtionosuus | 176 526 000 |
| 2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 2.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 46 928 000 |
| 2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 32 601 000 |
| 2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat | 3 873 000 |
| 2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
| 2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 784 000 |
| 2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 49 856 000 |
| 2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 191 009 000 |
| 2.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 840 000 |
| 2.10. Koulukotikorotus | 1 613 000 |
| 2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
| 2.12. Lisäopetus | 7 061 000 |
| 2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat | 365 000 |
| 3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 84 369 000 |
| 4. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 55 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 669 187 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) | 5 575 000 |
| 5.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään) | 842 000 |
| 5.3. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 2 865 000 |
| 5.4. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
| 5.5. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 2 076 000 |
| 6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen | 2 200 000 |
| 6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 19 975 000 |
| 7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 150 000 |
| 7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
| 8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
| 8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
| Valtionavustukset yhteensä | 36 098 000 |
| Yhteensä | 705 285 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 796,81 euroa/asukas |
| Lukiokoulutus | 6 305,48 euroa/opiskelija |
| Taiteen perusopetus | 79,54 euroa/opetustunti |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 577 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikuisten perusopetuksen arviomäärärahan tarkentuminen | 5 000 |
| Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
| Kertalisäysten poistuminen | -15 000 |
| Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä koskeva avustus | -15 000 |
| Kustannustason muutos, perusopetus (2,4 %) | 8 226 |
| Kustannustason muutos, taiteen perusopetus (2,4 %) | 2 910 |
| Kustannustason tarkistus, taiteen perusopetus | 754 |
| Kustannustenjaon tarkistus, perusopetus | 1 928 |
| Kustannustenjaon tarkistus ja kustannustason muutos, lukiokoulutus | 3 691 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, lukiokoulutus | 5 688 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan, perusopetus | 6 247 |
| Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistaminen (HO 2019) | 7 500 |
| Muut lakisääteiset muutokset, lukiokoulutus | 3 183 |
| Opiskelijamäärämuutos, lukiokoulutus | -3 770 |
| Perusopetuksen tasa-arvoavustukset (siirto momentille 29.10.20) | -15 228 |
| Positiivisen diskriminaation avustus, varhaiskasvatus | -2 500 |
| Suoritemäärien muutos, perusopetus | 2 451 |
| Taiteen perusopetuksen kehittäminen (HO 2019) | 2 000 |
| Varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation avustukset (siirto momentille 29.10.20) | -7 500 |
| Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä avustus | 1 000 |
| Yhteensä | -3 420 |
| 2020 talousarvio | 705 285 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2019 talousarvio | 708 705 000 |
| 2018 tilinpäätös | 679 867 446 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 162 716 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 10 418 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä ylläpitäjille myönnetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 4 927 000 euroa.
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 82 157 000 | 3 012 000 | 85 169 000 |
| Kansanopistot | 44 334 000 | 2 206 000 | 46 540 000 |
| Opintokeskukset | 15 894 000 | 150 000 | 16 044 000 |
| Kesäyliopistot | 4 986 000 | 50 000 | 5 036 000 |
| Jatkuvan oppimisen edistäminen | - | 5 000 000 | 5 000 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 4 927 000 | - | 4 927 000 |
| Yhteensä | 152 298 000 | 10 418 000 | 162 716 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 84,37 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 297,48 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 153,65 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 156,94 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Jatkuvan oppimisen edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
| Kustannustason arvioitu muutos (2,4 %) | 1 899 |
| Kustannustason tarkistus, kansalaisopistot | -1 697 |
| Kustannustason tarkistus, kansanopistot | 40 |
| Kustannustason tarkistus, kesäyliopistot | 2 |
| Kustannustason tarkistus, opintokeskukset | 897 |
| Lakisääteiset muutokset kustannuspohjaan | 1 345 |
| Yhteensä | 7 486 |
| 2020 talousarvio | 162 716 000 |
| 2019 talousarvio | 155 230 000 |
| 2018 tilinpäätös | 162 262 079 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 513 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle
3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
| Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 148 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 518 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
| Karjalan Liitolle | 131 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
| Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
| Yhteensä | 7 513 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertalisäysten poistuminen | -1 140 |
| Naisjärjestöjen valtionavustukset (siirto momentilta 29.20.21) | 250 |
| Yhteensä | -890 |
| 2020 talousarvio | 7 513 000 |
| 2019 talousarvio | 8 403 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 843 000 |