Talousarvioesitys 2020
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä sodan ja rauhan ajan vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Päämääränä on toimintavalmiuden parantaminen valtioneuvoston puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
- — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
- — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
- — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
- — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
- — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä:
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.
Tuotokset | 2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 154 | 20 900 | 20 300 |
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm) | 34 | 35 | 35 |
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 17 616 | 18 000 | 19 200 |
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
6,3 | 6,4 | 6,4 |
HN-lentotunnit (lkm) | 8 902 | 8 800 | 8 800 |
NH90-lentotunnit (lkm) | 1 842 | 1 650 | 1 650 |
Alusvuorokaudet (lkm) | 1 312 | 1 300 | 1 300 |
Laadunhallinta | 2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,4 | 2,5 | 2,5 |
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,2 | 4,2 |
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
- — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa
- — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sisältäen hallinnonalan toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallinen tehokkuus | 2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
Taloudellisuus | |||
Varusmiespäivän hinta (euroa) | 45 | 45 | 44 |
Reserviläispäivän hinta (euroa) | 157 | 166 | 169 |
Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 57 489 | 56 846 | 57 943 |
Tuottavuus | |||
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 12 | 12 | 12 |
Kannattavuus | |||
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 104 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
- — Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea.
- — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta ylläpidetään 280 000 kokonaisvahvuudessa
- — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti
- — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
- — Asevelvollisuusajan palveluita (kutsunnoista reservin päättymiseen) parannetaan kehittämällä sähköisen asioinnin palveluita
- — Asevelvollisten erityisosaamista pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin koulutuksessa ja sodanajan sijoituksissa
- — Asevelvollisten koulutuksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
- — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukkojen koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa sekä kouluttajatehtävissä
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toteutus uuden lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinta | 2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat |
12 140 | 12 290 | 12 249 |
Henkilötyövuosimäärä ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 11 833 | 11 986 | 11 889 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 7,1 | alle 8,0 | alle 8,0 |
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
||||
milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
Materiaalisen valmiuden menot yhteensä | 938 | 38,8 | 1 229 | 45,2 | 1 168 | 43,1 |
— Puolustusmateriaalihankinnat | 517 | 774 | 765 | |||
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 59 | 44 | 37 | |||
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 362 | 411 | 366 | |||
Kiinteät henkilöstömenot | 682 | 28,3 | 683 | 25,1 | 688 | 25,4 |
Kiinteistömenot | 259 | 10,7 | 268 | 9,9 | 266 | 9,8 |
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 537 | 22,2 | 537 | 19,8 | 590 | 21,7 |
Yhteensä | 2 416 | 100 | 2 717 | 100 | 2 712 | 100 |
---|
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 931 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 132 428 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 961,7 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 774,3 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 405,0 milj. euroa, kiinteistömenot 266,3 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 148,2 milj. euroa sekä muut toimintamenot 367,9 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien | |
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus | 3 000 | 3 000 | ||||
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus | 93 897 | 93 897 | ||||
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 6 380 | 5 600 | 11 980 | |||
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 13 330 | 8 754 | 22 084 | |||
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus | 4 581 | 4 581 | ||||
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 28 652 | 1 500 | 4 800 | 34 952 | ||
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 108 940 | 34 899 | 8 250 | 152 089 | ||
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 258 780 | 50 753 | 13 050 | 322 583 | ||
Uusi tilausvaltuus | ||||||
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 80 | 94 717 | 18 117 | 9 973 | 9 541 | 132 428 |
Uusi tilausvaltuus yhteensä | 80 | 94 717 | 18 117 | 9 973 | 9 541 | 132 428 |
Valtuudet yhteensä | 258 860 | 145 470 | 31 167 | 9 973 | 9 541 | 455 011 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee kokonaisuudessaan noin 70 henkilötyövuotta vuoteen 2019 verrattuna. Henkilötyövuosimäärää vähentävät mm. sopimussotilaiden määrän muutos ja Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon tilapäinen ylitys vuonna 2019 uusien suorituskykyjen rakentamiseen liittyen. Momentin henkilötyövuosimäärää kasvattaa noin 40 henkilötyövuodella hallitusohjelmassa linjattu tehtävien lisääminen Puolustusvoimiin.
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2020—2024.
Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 1 927 118 | 1 971 902 | 1 961 726 |
Bruttotulot | 30 263 | 31 836 | 29 976 |
Nettomenot | 1 896 855 | 1 940 066 | 1 931 750 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 186 616 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 228 885 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 1 818 | 1 841 | 2 240 |
— muut tuotot | 15 789 | 15 669 | 15 364 |
Tuotot yhteensä | 17 607 | 17 510 | 17 604 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 16 704 | 16 340 | 16 390 |
— osuus yhteiskustannuksista | 259 | 300 | 301 |
Kustannukset yhteensä | 16 963 | 16 640 | 16 691 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 644 | 870 | 913 |
Kustannusvastaavuus, % | 104 | 105 | 105 |
Hintatuki | 94 | 155 | 155 |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 738 | 1 025 | 1 068 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 | -19 861 |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020) | 17 072 |
Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) | 3 000 |
Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019) | 1 000 |
PHRAKL:n TUVE-hanke ja asianhallintajärjestelmän hankinta | 2 000 |
Siirto momentille 27.01.01 | -400 |
Sopimussotilaat | -2 200 |
Sotilastiedustelulaki | 3 200 |
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018) | -4 478 |
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (HO 2019) | 1 500 |
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentille 27.10.50) | -2 800 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -548 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -4 832 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 11 851 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -8 886 |
Palkkausten tarkistukset | -1 730 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 2 885 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -2 580 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -2 509 |
Yhteensä | -8 316 |
2020 talousarvio | 1 931 750 000 |
2019 I lisätalousarvio | -6 563 000 |
2019 talousarvio | 1 940 066 000 |
2018 tilinpäätös | 1 939 124 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 765 115 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 240 304 000 euroa.
1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2022 enintään 53 800 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).
PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus | 22 000 | 22 000 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus | 12 355 | 12 355 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 105 913 | 27 299 | 25 772 | 20 587 | 52 771 | 232 342 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 323 510 | 272 860 | 224 860 | 220 360 | 264 180 | 1 305 770 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 32 035 | 18 795 | 3 550 | 54 380 | ||
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 495 813 | 318 954 | 254 182 | 240 947 | 316 951 | 1 626 847 |
Uusi tilausvaltuus | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 20 200 | 18 900 | 14 700 | 53 800 | ||
Uusi tilausvaltuus yhteensä | 20 200 | 18 900 | 14 700 | 53 800 | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Valtuudet yhteensä | 516 013 | 337 854 | 268 882 | 240 947 | 316 951 | 1 680 647 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
— korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
— luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
— kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
— uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
— laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
— jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
— kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
— ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
— ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
— ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
— ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
— kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
— kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.
— hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
— jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
— jatketaan meritorjuntaohjuksen hankintoja.
Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.
— jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
— kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
— jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
— jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
— ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivisen liikkuvuutta
— kehitetään kohtaamistaistelukykyä
— ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä
— kehitetään taistelijan varustusta
— ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
— ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
— ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
— ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
— kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
— valmistellaan Laivue 2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
— jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
— jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
— kehitetään taistelutukikohtia
— jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
— korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
— jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
— kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa päivitetään panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa ja hankitaan pioneerimateriaalia liikeenedistämiseen, suluttamiseen ja suojeluun. Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa korvataan koulutuksessa käytettäviä paukkupatruuna- ja tulenkuvausjärjestelmiä.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän 516 013 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 798 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 230 304 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahasta käytetään 10 000 000 euroa monitoimihävittäjien hankinnan aikaisiin menoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2020 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 | 19 861 |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020) | 11 153 |
Laivue 2020 | -90 000 |
Laivue 2020 -alihankintariski (LTA II 2018) | 22 000 |
Monitoimihävittäjien hankinta | 10 000 |
Tasokorotus (HO 2015) | 20 000 |
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018) | -2 355 |
Yhteensä | -9 341 |
2020 talousarvio | 765 115 000 |
2019 I lisätalousarvio | 8 177 000 |
2019 talousarvio | 774 456 000 |
2018 tilinpäätös | 525 842 000 |
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta aiheutuviin palvelujen ostoihin ja muihin hallintomenoihin
2) enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
3) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin.
Selvitysosa:Monitoimihävittäjillä korvataan Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky. Hankinnan valmistelu edellyttää lisähenkilöstöä ja aiheuttaa hallintomenoja ennen vuonna 2021 tehtävää hankintapäätöstä.
Momentille on budjetoitu vuosina 2015—2018 Hawk Mk 51 -koneiden modifioinnista aiheutuneet menot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Monitoimihävittäjien hankinta | 10 000 |
Yhteensä | 10 000 |
Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2020 talousarvio | 10 000 000 |
2018 tilinpäätös | 4 600 000 |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Toiminnallinen tehokkuus | 2020 tavoite |
Taloudellisuus | |
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (euroa) | 105 |
Tuottavuus | |
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (vrk) | 774 |
Tuotokset ja laadunhallinta | 2020 tavoite |
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (vrk) | 48 000 |
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä | 5 000 |
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 | 4,00 |
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa vapaaehtoisesta mm. maanpuolustuksesta annetun lain (HE 254/2018) muutosten takia. Lain mukaisessa uudessa toimintamallissa Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta poistetaan mahdollisuus tilata sotilaallista koulutusta MPK:lta, määritellään uudelleen MPK:n julkiset hallintotehtävät ja lisätään uudeksi julkiseksi hallintotehtäväksi erityisesti nuorille ja naisille suunnatun tutustumistoiminnan järjestäminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaerän poisto | -100 |
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentilta 27.10.01) | 2 800 |
Yhteensä | 2 700 |
2020 talousarvio | 4 852 000 |
2019 talousarvio | 2 152 000 |
2018 tilinpäätös | 2 029 000 |