Talousarvioesitys 2020
20. (32.20, osa ja 60, osa) Uudistuminen ja vähähiilisyys
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja päästöttömän energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen.
Innovaatiojärjestelmän uudistamista jatketaan ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset sekä viimeaikaisten arviointien suositukset. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää, että yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä lisätään ja tiivistetään. Olennaista on myös tukea tutkimustoiminnan tulosten ja innovaatioiden kaupallistamista ja sen edellytyksiä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uutta teknologiaa ja uusia arvonluonnin lähteitä.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:
| 2018 arvio/toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Ilmastotavoitteet toteutuvat | |||
|---|---|---|---|
| — Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt (Mt CO2 ekv.) | 30,0 | 29,2 | 28,7 |
| — Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) | 42 | 42 | 42 |
| Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
| — Teollisuuden kiinteät investoinnit (mrd. euroa) | 3,73 | 4,07 | 4,35 |
| — Suorat ulkomaiset sijoitukset / BKT (%) | 35 | 35 | 35 |
| Innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
| — T&k-menot / BKT (%) | 2,70 | 2,74 | 2,76 |
| — Julkiset t&k-menot / BKT (%) | 0,81 | 0,82 | 0,84 |
Luvun nimike on muutettu.
20. (32.60.20) Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Energian loppukäyttö (TWh) | 310 | - | - | < 310 |
| Kumulatiivinen energiansäästö 2014—2020 (TWh) | 68,9 | 80,0 | 87,0 | > 49 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Informaatio- ja neuvontatoiminta | 600 000 |
| Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 550 000 |
| Energiakatselmusjärjestelmä | 250 000 |
| Alueellinen energianeuvonta | 500 000 |
| Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 600 000 |
| Seuranta, vaikutusten arviointi ja raportointi | 600 000 |
| Kehittämishankkeet ja selvitykset | 320 000 |
| Yhteensä | 3 420 000 |
| 2020 talousarvio | 3 420 000 |
| 2019 talousarvio | 3 420 000 |
| 2018 tilinpäätös | 3 500 000 |
(28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Materiaalikatselmukset (siirto momentille 32.20.40) | -130 |
| Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirto momentille 32.01.01) | -270 |
| Yhteensä | -400 |
| 2019 talousarvio | 400 000 |
| 2018 tilinpäätös | 400 000 |
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 298 301 000 euroa.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
| 2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
| Kansainvälistä kasvua yrityksille | |||
| — Parhaiten vientiä (top 10 %) kasvattaneiden pk-asiakasyritysten viennin kasvu (milj. euroa ja %) | 993 (41 %) | 888 (> 44 %) | 900 (> 44 %) |
| — Business Finlandin t&k-rahoitusta saavien pk-yritysten t&k-panostusten kasvu (%) | 32 | > 31 | > 31 |
| — Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin) | 25 | > 20 | > 20 |
| Maailmanluokan ekosysteemit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvua tukemassa | |||
| — Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus (kpl) | 8 | 10 | 5 |
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 191 100 | 209 693 |
| — alkaville yrityksille | 59 495 | |
| — pk-yrityksille | 58 915 | |
| — suuryrityksille | 91 283 | |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 94 778 | 105 400 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut | 12 423 | 12 423 |
| Yhteensä | 298 301 | 327 516 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 229 401 | 131 000 | 51 000 | 12 500 | 2 500 | 426 401 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | 68 900 | 118 000 | 87 400 | 38 450 | 14 766 | 327 516 |
| Menot yhteensä | 298 301 | 249 000 | 138 400 | 50 950 | 17 266 | 753 917 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkentuminen | -3 528 |
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 29.80.31) | -250 |
| Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) | 250 |
| ESA:n maksut (siirto momentille 32.01.66) | -7 729 |
| Innovatiiviset hankinnat | 828 |
| Innovatiivisiin julkisiin hankintoihin siirretyn rahoituksen palautus | 3 000 |
| Materiaalikatselmukset (siirto momentilta 32.20.28) | 130 |
| Microsoftin irtisanomiset (10 milj. euron lisävaltuus TA2016) | -1 300 |
| Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot (HO 2019) | 7 000 |
| Talent Explorer (HO 2019) | 900 |
| Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit (TA2019 pysyvän valtuuden tasokorotuksen maksatukset) | 24 500 |
| Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys ja innovatiiviset hankinnat, Innovaatioseteli, TF Explorer-rahoitus | -1 000 |
| Yhteensä | 22 801 |
| 2020 talousarvio | 298 301 000 |
| 2019 talousarvio | 275 500 000 |
| 2018 tilinpäätös | 260 362 671 |
41. (32.60.40) Energiatuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 60 750 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 110 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 40 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköinen liikenne ja vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön.
Energiatukea kohdennetaan myös suurten kaupunkien lämmittämisen vähähiilisyyttä edistäviin ja erityisesti myös muuhun kuin polttoon perustuviin uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin. Myöntämisvaltuudesta 30 milj. euroa kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseen. Tällaisella panostuksella edistettäisiin vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2025 mennessä.
Business Finland vastaa biopolttoaineiden kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
| Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
| Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
| — Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 247 | 320—400 | 440—550 |
| — Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 53,3 | 80 | 110 |
| — Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,6 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 56 750 | 39 250 | 19 500 | 4 000 | 119 500 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | 4 000 | 46 000 | 42 000 | 18 000 | 110 000 |
| Menot yhteensä | 60 750 | 85 250 | 61 500 | 22 000 | 229 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkentuminen | 13 500 |
| Yhteensä | 13 500 |
| 2020 talousarvio | 60 750 000 |
| 2019 talousarvio | 47 250 000 |
| 2018 tilinpäätös | 30 708 102 |
42. Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan kestävää kasvua ja elinkeinorakennetta uudistavien kiertotalouden alustojen ja ekosysteemien kehittämiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön hyödyntämiseen innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on käynnistää yksityisten ja julkisen sektorin välisiä innovaatioita ja osaamista kehittäviä kumppanuuksia uusien toimintamallien, liiketoiminnan ja uudistavien työpaikkojen luomiseksi hyödyntäen kansalliset, alueelliset ja kansainväliset kiertotalouden voimavarat.
Määrärahalla voidaan tukea globaaleihin haasteisiin kohdistuvien isojen kehittämiskokonaisuuksien ja ekosysteemien käynnistämistä ja kokeiluja, osaamisen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämistä, digitaalisia alustaratkaisuja, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden muodostamien kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden osaamiskeskittymien kehittämistä sekä EU-rahoituksen hyödyntämistä. Lisäksi määrärahalla vahvistetaan kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä kiertotalouden kehitysalustoina sekä edistetään kiertotalouden ekosysteemien kehittämistä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ekosysteemit | -2 000 |
| Innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus | -3 000 |
| Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
| Yhteensä | -4 000 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 1 000 000 |
| 2019 talousarvio | 5 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 5 000 000 |
43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 87 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
6) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Osana hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmaa kohdennetaan yritysvetoista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta (t&k&i) erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita t&k&i-toimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä, kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan. Hallituskaudella toteutetaan kiertotalouden edistämisohjelma. Business Finlandin rahoitusta kohdennetaan yritysten kiertotaloushankkeiden, julkisten toimijoiden yhteistyöhankkeiden ja innovatiivisten julkisten hankintojen rahoitukseen. Avustusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elintarvike- ja puutuotealan kasvuhakuisuuden ja uudistumisen vauhdittamiseen.
Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yritysvetoinen t&k&i-rahoitus | 55 000 |
| Kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki | 18 000 |
| AV-tuotantotuki | 12 350 |
| Toimialakohtainen kasvurahoitus | 2 200 |
| Yhteensä | 87 550 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV?tuotantotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 12 350 |
| Määräaikainen kiertotalouden investointi? ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 18 000 |
| Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019) | 2 200 |
| Yritysvetoinen T&K&I?paketti (HO 2019) | 55 000 |
| Yhteensä | 87 550 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 87 550 000 |
| 2018 tilinpäätös | 49 300 000 |
44. Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointihankkeisiin myönnettävästä avustuksesta mukaisesti:
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Investointituki on tarkoitettu innovatiivisten tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Kiertotaloudessa tuotteet, materiaalit ja niiden arvo säilytetään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalous uudistaa yritysten toiminta- ja tuotantotapoja, sekä yritysten välistä yhteistyötä. Investointituki on Euroopan unionin vähämerkityksellistä (de minimis) tukea.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisten lisäysten poisto | -530 |
| Kiertotalouden investointituki | -2 000 |
| Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
| Yhteensä | -1 530 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 1 000 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | -530 000 |
| 2019 talousarvio | 2 530 000 |
| 2018 tilinpäätös | 2 000 000 |
45. (32.60.41) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään v. 2014 kolmelle nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalihankkeelle myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 5 532 | 5 532 |
| Menot yhteensä | 5 532 | 5 532 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tukien maksatusten pienentyminen | -9 398 |
| Yhteensä | -9 398 |
| 2020 talousarvio | 5 532 000 |
| 2019 talousarvio | 14 930 000 |
| 2018 tilinpäätös | 13 830 000 |
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2019 talousarvio | 10 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
47. (32.60.47) Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tukiohjelman tavoitteena on edistää sähköisen liikenteen kehittymistä ja erityisesti latausinfrastruktuuria kehittämällä pienentää kynnystä hankkia sähköisiä kulkuneuvoja. Lisäksi tavoitteena on kaasutankkausasemaverkoston laajentaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöedellytysten parantaminen.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästöistä on leikattava 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Strategian tavoitteena on autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu autokannassa. Kattava latausjärjestelmä on edellytys sähköisen liikenteen kasvulle. Lisäksi latausjärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmään liittyvät kysymykset, kuten sähkötehon riittävyys ja järjestelmien joustavuus. Tärkeää olisi myös kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, kuten älykkäitä ohjausjärjestelmiä ja kaupallistaa näitä. Tukea on aikaisemmin myönnetty erityisesti julkisen latausverkoston laajentamiseen ja sähköisen julkisen liikenteen pilot-hankkeille. Tukiohjelman tavoitteena on nämä toimenpiteet huomioiden vahvistaa kansallista latausinfrastruktuuria ja edistää siihen liittyvän uuden teknologian kehittymistä. Tukea ei käytetä kotitalouspisteisiin tai niiden yhteydessä tehtävien sähköverkon kapasiteetin parantamiseen.
Ajoneuvojen suuritehoisissa latausjärjestelmissä infrastruktuurituki on enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista, muutoin enintään 30 %. Mikäli hanke hyödyntää uutta teknologiaa voidaan infrastruktuuritukea korottaa 10 %-yksiköllä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen laaditaan vuosille 2020—2022 kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali.
- — Sähköiseen liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri kehittyy siten, ettei sen kehittymättömyys muodosta estettä sähköautojen laajamittaiselle käyttöönotolle (v. 2018: julkisia latauspaikkoja 700)
- — Uuden teknologian käyttöönotto sähköiseen liikenteeseen liittyvässä infrastruktuurissa lisääntyy
- — Biokaasun tankkausasemien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä (v. 2018: 40).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biokaasuohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
| Yhteensä | 5 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 talousarvio | 3 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 3 000 000 |
48. (32.60.44) Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 232 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tarjouskilpailun voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulevat tuotantoon arviolta aikaisintaan v. 2020.
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on toimittanut komissiolle luonnoksen kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmastaan, jossa se on ilmoittanut tavoittelevansa 50 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
| Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
| Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
| Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
| — enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
| Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Suomi saavuttaa uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet
- — Tukiohjelma edesauttaa Suomen muuttumista vähähiiliseksi yhteiskunnaksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tuulivoimalat | 229 520 000 |
| Biokaasuvoimalat | 2 720 000 |
| Metsähakevoimalat | 190 000 |
| Puupolttoainevoimalat | 120 000 |
| Yhteensä | 232 550 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Muutokset päästöoikeuden ja sähkön markkinahinnassa sekä turpeen verossa ja tuulivoimakapasiteetin rajoittamisessa | 18 050 |
| Yhteensä | 18 050 |
| 2020 talousarvio | 232 550 000 |
| 2019 talousarvio | 214 500 000 |
| 2018 tilinpäätös | 249 808 985 |
(51.) Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2019 talousarvio | 118 000 |
| 2018 tilinpäätös | 118 000 |
66. Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 60 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin innovaatiorahastoa varten suoritettaviin maksuihin
2) maksuja varten myytävistä päästöoikeuksista saatujen tuottojen säilyttämisestä ja maksujen suorittamisesta aiheutuviin kuluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) säädetään Euroopan unionin innovaatiorahastosta. Rahaston varat kerätään huutokauppaamalla yhteensä 50 milj. päästöoikeutta 25 jäsenvaltion toimesta. Huutokaupattavat päästöoikeudet ovat kolmannella päästökauppakaudella jakamatta jääneitä EU-tason markkinavakausvarantoon siirrettäviä päästöoikeuksia, joten niiden myymisellä ja tulouttamisella ei ole suoraa vaikutusta Suomen käyttöön jääviin huutokauppatuloihin.
Energiavirasto huutokauppaa Suomen osalta kyseiset 2 milj. päästöoikeutta ja tulouttaa vastaavat tulot, vähennettynä komission huutokauppa-asetuksessa sallittavilla kustannuksilla, komission tilille.
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot on merkitty momentille 12.32.99.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 60 000 000 |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 137 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 50 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1 % v. 2020. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 79 700 | 24 600 | 8 700 | 2 200 | 500 | 115 700 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | 57 500 | 52 000 | 16 000 | 7 000 | 14 323 | 146 823 |
| Menot yhteensä | 137 200 | 76 600 | 24 700 | 9 200 | 14 823 | 262 523 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
| 2016 | 2017 | 2018 | |
| Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 829,1 | 882,3 | 965,9 |
| Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 20,2 | 20,0 | 19,1 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtuuslisäysten maksatukset | 1 300 |
| Valtuuslisäysten maksatukset (siirto momentille 32.40.89) | -4 100 |
| Yhteensä | -2 800 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 137 200 000 |
| 2019 talousarvio | 140 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 161 793 255 |
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 10 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.
Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 20 000 | 4 000 | 24 000 |
| Menot yhteensä | 20 000 | 4 000 | 24 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkentuminen | 8 000 |
| Yhteensä | 8 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 20 000 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2019 talousarvio | 12 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 5 914 375 |