Talousarvioesitys 2020
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 457 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksista annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2020.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 1 024 600 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -387 000 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 549 400 000 |
| — kulukorvaukset | 78 100 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 500 000 |
| — korotusosa | 26 400 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 1 293 000 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 176 016 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 28 484 000 |
| — korotusosa | 2 800 000 |
| — kulukorvaus | 5 000 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -192 900 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 19 400 000 |
| Perusturvan palkkatuki | 145 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 100 000 |
| Yhteensä | 1 457 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiivimallin leikkurin poisto (HO 2019) | 14 400 |
| Karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään | 1 500 |
| Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona | -2 100 |
| Palkansaajan maksuosuuden muutos | -26 000 |
| Perusturvan korotus (HO 2019) | 33 200 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketuki | -9 000 |
| Tarvearvion muutos | -64 600 |
| Yhteensä | -52 600 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 1 457 500 000 |
| 2019 talousarvio | 1 510 100 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 463 594 162 |