Talousarvioesitys 2020
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
Selvitysosa:
Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan ja puolustusyhteistyön, sotilaallisen maanpuolustuksen, muiden viranomaisten tukemisen, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen ja sotilaallisen kriisinhallinnan ohjauksesta, valmistelusta ja seurannasta sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisesta. Toiminnan painopisteenä on 2020-luvun sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen osana kokonaisturvallisuutta.
Puolustusministeriölle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon linjausten toimeenpano hallinnonalalla
- — monenkeskisen (EU, Nato ja NORDEFCO) ja kahdenvälisen puolustusyhteistyön mahdollisuuksien huomioiminen kaikissa Puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä sekä puolustusyhteistyön syventäminen erityisesti Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa
- — hallinnonalan toimintaedellytyksiin vaikuttavien lainsäädäntöhankkeiden toteuttaminen
- — strategisten suorituskykyhankkeiden kokonaisuuden hallinta
- — kansainvälisen avun vastaanottamista sekä antamista koskevien edellytysten varmistaminen
- — materiaalipoliittisten linjausten toteuttaminen kehittämisohjelmien ja hankkeiden toimeenpanossa
- — toimintaedellytykset hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän ja asevelvollisuuden ylläpidolle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle
- — kiinteistö- ja ympäristöalan kehittämislinjausten toteuttaminen puolustusselonteon ja hallinnonalan strategioiden mukaisesti
- — kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti
- — toimintaedellytykset osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kansainväliseen koulutus-, harjoitus- ja muuhun toimintaan sekä siihen liittyvä toimeenpanon ohjaus.
Puolustushallinnon rakennuslaitos on puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tukee Puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut.
Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon puolustushallinnon strategiat, valtioneuvoston puolustusselonteko ja valtiokonsernin linjaukset.
- — Rakennuslaitoksella on valmius tukea Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskykyä valmiusvaatimusten mukaisesti.
- — Rakennuslaitos järjestää yhdessä osapuolten kanssa kustannustehokkaasti tilojen ja alueiden asiantuntija-, kunnossapito-, kiinteistönhoito-, energia-, siivous- ja ympäristösuojelun asiantuntijapalvelut sekä Puolustusvoimien tilaamat tarveselvitykset ja rakennuttamispalvelut sekä omistajan tilaamat hankesuunnitelmat ja rakennuttamispalvelut.
- — Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnosta.
- — Rakennuslaitos jatkaa PHRAKL 2025 -strategian toimeenpanoa.
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 729 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston sekä muiden kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen
2) Turvallisuuskomitean sihteeristön menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta käytetään kansainvälisiin jäsenmaksuihin arviolta 654 000 euroa ja tutkimus- ja selvitystoimintaan 1 010 000 euroa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 14 270 | 15 658 | 16 775 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 82 | 46 | 46 |
Nettomenot | 14 188 | 15 612 | 16 729 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 956 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 051 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kiinteistöjen ja maa-alueiden omistuksen valvonta | 700 |
Siirto momentilta 27.10.01 | 400 |
VAHVA-asianhallintajärjestelmän käyttöönotolla saavutettava tuottavuushyöty | -80 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -46 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 167 |
Palkkausten tarkistukset | -29 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 38 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -33 |
Yhteensä | 1 117 |
2020 talousarvio | 16 729 000 |
2019 II lisätalousarvio | 400 000 |
2019 talousarvio | 15 612 000 |
2018 tilinpäätös | 14 283 000 |
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 875 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon.
Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuuden paranemista.
2020 talousarvio | 2 875 000 |
2019 talousarvio | 2 875 000 |
2018 tilinpäätös | 2 875 000 |
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 366 827 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Laivue 2020 | 18 110 |
Tasomuutos | 4 254 |
Yhteensä | 22 364 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 366 827 000 |
2019 talousarvio | 344 463 000 |
2018 tilinpäätös | 303 595 116 |