Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              50. Eräät avustukset
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto edistää hallinnonalan yhteisiä taajuus-, tietohallinto-, tietoturvallisuus- ja digitalisaatiotehtäviä sekä vastaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja hallinnonalan tietojärjestelmä- ja teknologiakehittämistyön toteuttamisesta ja edistymisestä. Lisäksi se huolehtii hallinnonalan asiakirjahallinnon yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä sekä tietopalveluun, asiakirjahallintoon, tietohallintoon sekä turvallisuusasioihin liittyvästä yhteistyöstä valtioneuvoston kanslian kanssa.

EU:n rahastot

EU:n rahoitusohjelmakaudella 2014—2020 on kaksi sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joka jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen (-B) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (-P). Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden sisärajatonta aluetta. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista ja valvonnasta.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä kehitetään paluustrategioita. Rahastoon sisältyy jäsenvaltion perusrahoitusosuuden lisäksi erillinen uudelleensijoittamisohjelman määräraha, joka maksetaan jäsenvaltiolle vastaanotettujen uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärän perusteella.

ISF-B -rahoitusvälineellä tuetaan toimenpiteitä, joiden toteutuksessa noudatetaan maahanpääsyn neliportaista valvontamallia. Malliin sisältyvät toimenpiteet kolmansissa maissa, yhteistyö naapurimaiden kanssa, ulkorajalla tapahtuvat toimet ja valvontatoimenpiteet vapaan liikkuvuuden alueella. Rahoitusvälineellä edistetään Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän kehittämistä yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan varmistamiseksi sekä laillisen rajanylitysliikenteen helpottamiseksi. Niin ikään rahoitusvälineellä tuetaan kansallisia toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, kun kyseessä on viisumipolitiikka ja muut ennen ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia toteutettavat toimet. ISF-P -rahoitusvälineellä tuetaan poliisiyhteistyötä ja rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa. Rahoitusvälineen toimialaan kuuluu tietojenvaihdon ja tietojen saatavuuden parantamisen ohella rajat ylittävän sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, korruption, huumekaupan, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, laittoman maahanmuuton, hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian, tietoverkkorikollisuuden ja rahanpesun torjunta ja ehkäiseminen. Edelleen rahoitusvälineen toimialaan kuuluu kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojeleminen vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokkaan hallinnan edistäminen.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta ja rekrytoinnista. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 730 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Konsernistrategian tavoite Ministeriön toiminnallinen tulostavoite
   
Turvallisuuden tunne on korkea — Hallinnonalan virastojen edellytykset laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamiseen turvataan
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa — Sisäistä turvallisuutta kehitetään strategian mukaisesti vahvistamalla tilannekuvaa, selkeyttämällä toimivaltuuksia ja turvaamalla kriisinsietokyky, ydintoiminnat ja palvelutaso
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan — Kansainvälisen turvallisuustilanteen kehittymistä ja ulkoisen turvallisuusympäristön muutoksia ennakoidaan
— Suorituskyvyn kehittäminen muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin varmistetaan
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää — Hallittu, työllisyyttä ja talouskasvua tukeva maahanmuutto toteutetaan toimeenpanemalla maahanmuuttopoliittiset linjaukset
— EU- ja kansainvälisissä asioissa edistetään maahanmuuttovirtojen hallintaa
Henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon — Hallinnonalan ohjausta vahvistetaan ja vastuita selkiytetään ohjauksen kehittämishankkeen toimenpiteinä
— Ministeriön osaamista kehitetään siten, että se tukee tavoitteiden saavuttamista ja ministeriön ydintehtävien hoitamista
— Henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta edistetään systemaattisesti
— Ministeriön perustehtäviin liittyviä toimintatapoja ja riskienhallintaa sekä johdon päätöksentekoa tukevaa raportointia kehitetään huomioiden digitalisaation ja uusien teknologioiden kehitys

Henkisten voimavarojen hallinta

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Henkilötyövuodet1) 200 217 231
— josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet 184 184 190
Sairauspoissaolot (pv/htv) 6,3 6,3 6,3
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,9 3,8 3,9

1) Vuosien 2019 ja 2020 luvuissa on mukana Kriisihallintakeskuksen henkilöstö.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 15 477 14 725 15 130
Bruttotulot 789 300 400
Nettomenot 14 688 14 425 14 730
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 683    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 969    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä, kertaluonteisen siirron poistuminen (siirto momentilta 24.01.01) 290
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä, vuoden 2020 osuus (siirto momentille 24.01.01) -99
Hybridiosaamiskeskuksen valmius- ja resilienssiverkosto, määräaikaisen lisäyksen poistuminen -170
Maahanmuuton EU-asiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) 56
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentille 26.01.04) -86
Rahanpesu (siirto momentille 28.01.01) -40
Rahanpesun ja terrorismin torjunta, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (-2 htv) -170
Siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja Suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistaminen 380
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8
JTS-miljardin tuottavuussäästö -42
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 229
Palkkausten tarkistukset -39
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 53
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -49
Yhteensä 305

2020 talousarvio 14 730 000
2019 I lisätalousarvio 104 000
2019 talousarvio 14 425 000
2018 tilinpäätös 13 974 000

04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 358 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

  • — Uudistettu siviilikriisinhallintalaki on pantu toimeen ja muutosprosessit on saatu päätökseen
  • — Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuutta on kehitetty
  • — Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintakykyjä on kehitetty aktiivisesti
  • — Kansallisen 1325 toimintaohjelman ja kestävän kehityksen periaatteet on huomioitu entistä tehokkaammin toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Toiminnan tunnuslukuja

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%) 36,2 40 40
Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%) 50 50 50

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 1 856 1 516 2 368
Bruttotulot 68 36 10
Nettomenot 1 788 1 480 2 358
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 36    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 117    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentilta 26.01.01) 86
Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto vähintään 150 asiantuntijaan (HO 2019) 400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -6
Palkkausten tarkistukset -2
Tasomuutos 400
Yhteensä 878

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 2 358 000
2019 I lisätalousarvio 86 000
2019 talousarvio 1 480 000
2018 tilinpäätös 1 752 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sisäasiainhallinnon turvallisuusarkkitehtuurin mukaisiin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin

2) digitalisaation kehittämiseen

3) kokonaisarkkitehtuurityöhön

4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.10.01) -4 245
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.10.02) -204
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.20.01) -1 118
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.30.01) -72
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.30.02) -241
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.40.01) -455
Yhteensä -6 335

2020 talousarvio 1 682 000
2019 talousarvio 8 017 000
2018 tilinpäätös 8 017 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille

5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen

6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Rahoitusohjelmakaudella 2014—2020 on EU:ssa sisäasioiden alalla kaksi rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. EU-rahoitusosuus on 75—100 %.

Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (1 000 euroa)

Rahastot1)  
   
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, perusosa 26 531
AMIF uudelleensijoittamisen määräraha 42 000
AMIF sisäiset siirrot 12 468
AMIF hätärahoitus 7 600
AMIF Turkista uudelleensijoitettavat syyrialaiset 6 727
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa ISF-B2) 43 377
ISF-B Merivenehankinta3) 8 100
ISF-B EES-lisärahoitus4) 6 413
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline ISF-P 17 861
Yhteensä 171 077

1) AMIF-rahoitus (pl. perusosa) on täysin sidoksissa EU-tason päätöksiin ja niiden toimeenpanoon sekä EU- että jäsenvaltiotasolla. Lopullinen rahoitusosuus tulee muotoutumaan käytettävien erityisrahoitusmekanismien mukaisesti.

2) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea. Rahoitusväline sisältää erityistoimirahoituksen Frontex-välineistöön (0,36 milj. euroa). Suomelle allokoitu lisärahoitus rahastojen välitarkasteluprosessin (Mid-Term Review, MTR) tuloksena 6,082 milj. euroa.

3) Merivenehankinta on erityistoimirahoitusta Frontex-operaatioissa käytettävien kolmen meriveneen hankintaan.

4) Suomelle allokoitu lisärahoitus rajanylitystietojärjestelmän toimeenpanemiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

  • — Osallistutaan aktiivisesti tulevan monivuotisen rahoitusohjelmakauden valmisteluun sisäasioiden osalta
  • — Varmistetaan rahastojen tehokas kansallinen toimeenpano ja lisätään rahastojen tunnettavuutta.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuonna 2020 (1 000 euroa)

   
AMIF perusosa 3 000
AMIF uudelleensijoittamisen määräraha (ml. kiintiö) 7 000
ISF-B perusosa 1 500
ISF-B Merivenehankinta 3 500
ISF-B EES-lisärahoitus 2 540
ISF-P perusosa 2 200
Tekninen apu 1 300
Yhteensä 21 040

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
(ISF-B) kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -10 500
AMIF, uudelleensijoitettavien vuosittaisten maksatusten täsmentyminen -3 890
AMIF-lisärahoitus 490
AMIF-rahasto, Suomelle maksettava korvaus uudelleensijoitetuista 8 110
Arvioidut menot -16 625
ISF-B Entry-Exit System (EES) 6 413
ISF-B ETIAS 3 217
ISF-B -rahaston välitarkastelu, Suomelle osoitettu lisärahoitus -100
ISF-B -rahaston välitarkastelussa (MTR) Suomelle osoitettu lisärahoitus, huomioimatta oleva osuus 1 560
Merivenehankinta (ISF-B) 1 700
Yhteensä -9 625

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 21 040 000
2019 talousarvio 30 665 000
2018 tilinpäätös 18 875 000

25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta.


2020 talousarvio 5 500 000
2019 talousarvio 5 500 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 110 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -5 000
Yhteensä -5 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 110 000 000
2019 talousarvio 115 000 000
2018 tilinpäätös 108 539 456

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)  
   
Suomen meripelastusseura 237 900
Ålands Sjöräddningssällskap 12 100
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 10 000
Yhteensä 260 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Meripelastusseuroille maksettavan avustusmäärän korotus 35
Yhteensä 35

2020 talousarvio 260 000
2019 II lisätalousarvio 10 000
2019 talousarvio 225 000
2018 tilinpäätös 225 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 420 000
IGC 125 000
IOM 320 000
ICMPD 5 000
COSPAS-SARSAT 50 000
ICAO PKD 30 000
Yhteensä 950 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -67
Yhteensä -67

2020 talousarvio 950 000
2019 talousarvio 1 017 000
2018 tilinpäätös 781 166