Talousarvioesitys 2020
Momentille arvioidaan kertyvän 10 681 000 000 euroa.
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.
Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.
Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2017 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2020 verokertymästä perustuu vuoden 2018 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2018—2020. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2018 ja 2019 tehdyt ja vuodelle 2020 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta. Vuonna 2020 ennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, mikä johtuu verotuksen valmistumisen aikaistumisen ja ennakkoperintämenettelyn muutosten vaikutuksista verokertymien ajoitukseen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, joista johtuen kalenterivuoden 2019 verokertymätietoja voidaan hyödyntää vuoden 2020 ennustetta laadittaessa vain osittain.
Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.
Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys
Veronalaiset tulot, taso ja muutos | 2018 ennuste milj. € |
% | 2019 ennuste milj. € |
% | 2020 ennuste milj. € |
% |
Ansiotulot, mistä | 132 996 | 3,0 | 137 170 | 3,1 | 141 921 | 3,5 |
— palkkatulot | 89 451 | 4,3 | 92 760 | 3,7 | 96 100 | 3,6 |
— eläketulot | 31 821 | 2,5 | 32 964 | 3,6 | 34 231 | 3,8 |
Pääomatulot, mistä | 12 950 | 2,4 | 13 572 | 4,8 | 13 675 | 0,8 |
— luovutusvoitot | 4 640 | 2,0 | 4 656 | 0,3 | 4 771 | 2,5 |
— osinkotulot | 4 277 | 6,0 | 4 693 | 9,7 | 4 591 | -2,2 |
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta. Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tästä yhteensä 54 milj. euroa kohdistuu valtion ansiotuloveroon. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Alun perin määräaikaiseksi vuonna 2013 säädetyn valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan eli ns. solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan edelleen. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuonna 2020 10 prosenttiyksikköä ja vuosina 2021—2023 5 prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Kotitalousvähennystä supistetaan yhteensä 95 milj. eurolla. Määräaikaisesta ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetusta laista (ns. avainhenkilölaki) tehdään pysyvä ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.
Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 ja vuositasolla (milj. euroa)
Vaikutus vuonna 2020 |
Vaikutus vuositasolla | |
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus | -252 | -275 |
Työtulovähennyksen korottaminen | -42 | -46 |
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen | -7 | -8 |
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen | 14 | 15 |
Kotitalousvähennyksen supistaminen | 26 | 52 |
Solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen | 100 | 109 |
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen | 13 | 13 |
Yhteensä | -148 | -140 |
— josta verotuottoa lisäävät | 153 | 189 |
— josta verotuottoa vähentävät | -301 | -329 |
Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Verovuosina 2017—2020 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)
2017 toteutuma |
2018 ennuste |
2019 ennuste |
2020 ennuste |
|
Progressiivinen tulovero | 5 520 | 5 591 | 5 807 | 6 093 |
Pääomatulovero | 2 943 | 3 147 | 3 307 | 3 357 |
Yleisradiovero | 490 | 485 | 494 | 504 |
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2020 (milj. euroa)
Ansio- ja pääomatulovero | 9 520 |
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero | 657 |
Yleisradiovero | 504 |
Yhteensä | 10 681 |
Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2020 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2017. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.
Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 47 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.
Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,1 mrd. euroa) v. 2020. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,9 mrd. euroa.
Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi.
Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2018—2020 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)
2018 | 2019 | 2020 | |
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus | 3 540 | 3 700 | 3 850 |
Työtulovähennys | 3 195 | 3 385 | 3 639 |
Kotitalousvähennys | 450 | 455 | 365 |
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus | 185 | 190 | 205 |
Valtionverotuksen eläketulovähennys | 265 | 260 | 235 |
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus | 70 | 70 | 75 |
Lapsilisien verovapaus | 480 | 485 | 490 |
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus | 975 | 970 | 980 |
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus | 95 | 70 | 50 |
Laskennallisen asuntotulon verovapaus | 4 000 | 4 000 | 4 100 |
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) | 1 500 | 1 500 | 1 500 |
Muut | 3 157 | 3 152 | 3 228 |
Yhteensä | 17 912 | 18 237 | 18 717 |
2020 talousarvio | 10 681 000 000 |
2019 II lisätalousarvio | 234 000 000 |
2019 I lisätalousarvio | 156 000 000 |
2019 talousarvio | 9 939 000 000 |
2018 tilinpäätös | 9 701 120 659 |