Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

01. Ansio- ja pääomatuloverotPDF-versio

Momentille arvioidaan kertyvän 10 681 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2017 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2020 verokertymästä perustuu vuoden 2018 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2018—2020. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2018 ja 2019 tehdyt ja vuodelle 2020 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta. Vuonna 2020 ennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, mikä johtuu verotuksen valmistumisen aikaistumisen ja ennakkoperintämenettelyn muutosten vaikutuksista verokertymien ajoitukseen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, joista johtuen kalenterivuoden 2019 verokertymätietoja voidaan hyödyntää vuoden 2020 ennustetta laadittaessa vain osittain.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2018
ennuste
milj. €
% 2019
ennuste
milj. €
% 2020
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 132 996 3,0 137 170 3,1 141 921 3,5
— palkkatulot 89 451 4,3 92 760 3,7 96 100 3,6
— eläketulot 31 821 2,5 32 964 3,6 34 231 3,8
Pääomatulot, mistä 12 950 2,4 13 572 4,8 13 675 0,8
— luovutusvoitot 4 640 2,0 4 656 0,3 4 771 2,5
— osinkotulot 4 277 6,0 4 693 9,7 4 591 -2,2

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta. Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tästä yhteensä 54 milj. euroa kohdistuu valtion ansiotuloveroon. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Alun perin määräaikaiseksi vuonna 2013 säädetyn valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan eli ns. solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan edelleen. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuonna 2020 10 prosenttiyksikköä ja vuosina 2021—2023 5 prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Kotitalousvähennystä supistetaan yhteensä 95 milj. eurolla. Määräaikaisesta ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetusta laista (ns. avainhenkilölaki) tehdään pysyvä ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2020
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -252 -275
Työtulovähennyksen korottaminen -42 -46
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -7 -8
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 14 15
Kotitalousvähennyksen supistaminen 26 52
Solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen 100 109
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen 13 13
Yhteensä -148 -140
— josta verotuottoa lisäävät 153 189
— josta verotuottoa vähentävät -301 -329

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2017—2020 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
ennuste
2019
ennuste
2020
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 520 5 591 5 807 6 093
Pääomatulovero 2 943 3 147 3 307 3 357
Yleisradiovero 490 485 494 504

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2020 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 9 520
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 657
Yleisradiovero 504
Yhteensä 10 681

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2020 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2017. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 47 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,1 mrd. euroa) v. 2020. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2018—2020 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2018 2019 2020
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 540 3 700 3 850
Työtulovähennys 3 195 3 385 3 639
Kotitalousvähennys 450 455 365
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 185 190 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 265 260 235
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 70 70 75
Lapsilisien verovapaus 480 485 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 975 970 980
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 95 70 50
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 000 4 000 4 100
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 157 3 152 3 228
Yhteensä 17 912 18 237 18 717

2020 talousarvio 10 681 000 000
2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659