Talousarvioesitys 2020

Talouden näkymät

Koronapandemia on supistanut Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien alhaisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun seurauksena. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 4,5 % v. 2020.

Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna. Talous toipuu alkuvuoden pysähdyksestä asteittain. Talousnäkymät niin Suomessa kuin maailmantaloudessa ovat kuitenkin edelleen hyvin epävarmoja.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna voimakkaasti noin 18 mrd. euroon eli 7,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa nopeasti. Julkista taloutta heikentävät koronapandemian puhkeamista seurannut talouden taantuma sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden kasvua tukevat toimet. Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, mutta jää silti suureksi.

Julkinen talous oli rakenteellisesti alijäämäinen jo ennen koronapandemian puhkeamista. Väestön ikääntyminen on heikentänyt julkista taloutta merkittävästi jo kymmenen vuoden ajan, kun paljon julkisia palveluja ja etuuksia käyttävien ikääntyneiden määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun. Samalla työikäinen väestö, joka veroillaan rahoittaa julkiset palvelut ja sosiaaliturvan, on alkanut vähentyä.

Koronavirustilanteen johdosta aiheutuvat kustannukset

Koronavirustilanteen aiheuttamiin välttämättömiin lisämenoihin ehdotetaan valtioneuvoston kanslialle 1,78 milj. euron lisämäärärahaa. Valmiuslaki oli voimassa kolme kuukautta 15.3.—16.6.2020 välisenä aikana.

Koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ehdotetaan kertaluonteista 355 milj. euron lisäystä. Tästä 350 milj. euroa ehdotetaan lisättäväksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ja Ahvenanmaan maakunnan vastaaviin kustannuksiin ehdotetaan 5 milj. euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan lisäksi 400 milj. euron ja sairaanhoitopiireille 200 milj. euron kertaluonteisia lisäyksiä koronaviruspandemiasta aiheutuvien kustannusten ja tulojen menetysten kompensoimiseksi.

Koronavirustilanteesta tuomioistuimille, oikeusapu- ja edunvalvontatoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle, Syyttäjälaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle sekä Saamelaiskäräjille aiheutuviin lisämenoihin ehdotetaan yhteensä 3,4 milj. euron lisämäärärahaa.

Poliisin toimintamenomomentille nettoutettujen maksullisen toiminnan tuottojen, erityisesti passituottojen, vähentymisen johdosta ehdotetaan 10 milj. euron määrärahalisäystä. Lisäksi poliisille ehdotetaan koronatilanteen aiheuttamiin lisämenoihin 3 milj. euron lisäystä kuluvalle vuodelle.

Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille ehdotetaan sisärajatarkastusten tilapäisen palauttamisen aiheuttamiin lisämenoihin 3,4 milj. euron määrärahalisäystä jo aiemmin kuluvana vuonna lisätalousarvioissa myönnetyn n. 12,9 milj. euron lisäksi.

Pelastusopistolle ehdotetaan 250 000 euron lisäystä koronatilanteen aiheuttamien nettotulonmenetysten johdosta. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan koronatilanteen aiheuttamiin lisämenoihin 1,5 milj. euroa.

Poikkeusjärjestelyiden vuoksi varusmiehille maksettavan ruokarahan aiheuttamiin menoihin ehdotetaan 7,1 milj. euron lisäystä.

Tullille ehdotetaan 990 000 euroa lisäystä koronavirustilanteen torjuntaan liittyvään sisärajavalvontaan sekä suojavarusteiden kustannuksiin.

Ylioppilastutkintolautakunnalle ehdotetaan 140 000 euroa koronavirustilanteen vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin syksyn 2020 ylioppilaskirjoitusten toteutuksen turvaamiseksi. Koulutuksen järjestäjille ehdotetaan 986 000 euroa syksyn 2020 ylioppilastutkinnon kokeiden uusimismäärästä johtuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja näiden piiri- tai jäsenjärjestöille, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle ja Sami Duodji ry:lle ehdotetaan yhteensä 1,75 milj. euroa koronavirustilanteesta johtuvien tulonmenetysten korvaamiseen.

Koronavirustilanteesta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 7 milj. euroa jaettavaksi apurahoina taiteen ja kulttuurin henkilöille.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle v. 2020 budjettivaroin yhteensä 175,7 milj. euroa. Kompensaatiosta 34,2 milj. euroa kohdistuu tieteeseen, 75,1 milj. euroa taiteen edistämiseen, 48,8 milj. euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen sekä 17,6 milj. euroa nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laskua kompensoidaan tänä vuonna 142,5 milj. eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta kompensaatio on 10,7 milj. euroa.

Koronavirustilanteesta johtuvien taiteen ja kulttuurin alan tulonmenetysten korvaamiseen ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ehdotetaan 23 milj. euroa.

Koronavirustilanteesta aiheutuviin menoihin Ruokaviraston laboratoriolle sekä lihantarkastukselle ehdotetaan 420 000 euron lisämäärärahaa.

Julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseen koronavirustilanteen pitkittyessä ehdotetaan yhteensä 111 milj. euroa, josta 11 milj. euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin ja 100 milj. euroa julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä.

Koronavirustilanteesta johtuviin lisätehtäviin ehdotetaan ELY-keskusten toimintamenoihin n. 1,3 milj. euron määrärahalisäystä ravitsemusyritysten uudelleentyöllistämistukien ja toiminnan rajoitushyvitysten myöntämiseen ja maksamiseen sekä etätyökapasiteetin lisäämiseen. VTT Oy:lle ehdotetaan 300 000 euron lisäystä, joka aiheutuu asiantuntijatuesta kotimaisen suojainvarustetuotannon käynnistämiseen sekä suojavarusteiden laadunvarmistukseen.

Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 410 milj. euron lisämäärärahaa. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi tarkoitukseen varattuja määrärahoja 140 milj. euroa, joten käytössä on yhteensä 550 milj. euroa.

Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan 90 milj. euron lisämäärärahaa. Suomen osuuteen EU-komission rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 milj. euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan n. 1,5 milj. euron lisäystä. Tarve aiheutuu pääasiassa Covid-19 pandemiarokotusten suunnittelusta ja toteutuksen kuluista sekä testikapasiteetin nostamisesta.

Valtion mielisairaaloiden toimintamenoihin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 760 000 euron lisäystä koronavirustartuntojen ehkäisytoimenpiteiden kuluihin.

Vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoihin ehdotetaan n. 1 milj. euron lisäystä. Määrärahatarpeesta 370 000 euroa aiheutuu koronavirustilanteen aiheuttamista lisäkuluista ja 300 000 euroa ulkopuolisten terveyspalveluiden hankinnoista ja 300 000 euroa lääkekustannusten kasvusta.

Työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkaminen ajalle 1.11.—31.12. sekä yrittäjien työttömyyskassan omarahoitusosuuden väliaikainen vähentäminen lisäävät kustannuksia yhteensä 8,9 milj. eurolla.

Muita muutoksia

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ehdotetaan 50 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 5 milj. euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n koronaviruspandemian vastaiseen työhön kehitysmaissa ja 24,5 milj. euroa humanitaariseen apuun koronaviruspandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi sekä 18 milj. euroa ilmastorahoitukseen. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 50 milj. euroa.

Vaalitietojärjestelmän uudistamisen esiselvitykseen ehdotetaan 840 000 euron määrärahaa.

Oikeusprosessien keventämiseen videoneuvottelulaitteita lisäämällä ehdotetaan 1,79 milj. euron lisäystä. Tuomioistuinten Iisalmen, Pietarsaaren ja Varkauden istuntosalien säilyttämisestä aiheutuviin kertaluonteisiin lisämenoihin ehdotetaan 405 000 euron määrärahaa.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 240 milj. euron tilausvaltuutta, jonka nojalla se oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset. Kuluvalle vuodelle ehdotetaan 120 milj. euron määrärahaa.

Pudasjärven vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamiseksi toistaiseksi ehdotetaan Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenomomentille lisäystä 452 000 euroa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen PVKEH 2020 -tilausvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 26 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu siitä, että tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmaan sisältyvän hankkeen hankintasopimus on tarkoitus solmia jo v. 2020. Muutoksesta aiheutuvat menot ajoittuvat vuosille 2023—2026.

Lisätalousarvioon ehdotetaan valtuutta, jonka nojalla v. 2020 saa tehdä materiaalin kunnossapitopalveluiden hankkimiseksi Millog Oy:n kanssa pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään n. 1 mrd. euroa.

Kassasijoitusten riskienhallintaan ehdotetaan 20,1 milj. euron lisäystä johtuen aiemmin arvioitua suuremmasta keskimääräisen kassan koosta, johon on syynä vuodelle 2020 arvioidun varainhankinnan merkittävä kasvu. Suurempi kassan koko lisää menoja negatiivisten lyhytaikaisten korkojen takia.

Senaatin investointivaltuuteen ehdotetaan 30 milj. euron lisäystä erityisesti toimitilahankkeiden käynnistämiseksi. Hankkeet ovat käynnistyneet ennakoitua nopeammin.

Suomalais-venäläisen koulun väliaikaista tilajärjestelyvuokrasopimusta koskevan vuoden 2017 valtuuden ylittymisestä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan n. 1,2 milj. euroa.

Opintolainahyvitys- ja takausvastuumenojen kasvuun ehdotetaan yhteensä 22,6 milj. euroa sekä korkea-asteen opintorahamenojen kasvuun 5,2 milj. euroa.

Sitran lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 33 milj. eurolla v. 2020. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella.

Luonnonvara- ja biotalouden sekä metsäluonnon hoidon edistämiseen ja Metsähallituksen eräisiin julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan luonnonsuojelun rahoituksen lisäyksenä yhteensä 5,15 milj. euroa.

Yksityisraideosuus Parolan asema—Merven teollisuusalue siirretään valtion rataverkon osaksi Väyläviraston hallintaan. Päällysrakenteen uusimiseen ja tasoristeysten ja lastausolosuhteiden parantamiseen ehdotetaan 3 milj. euroa.

Hankkeen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla valtuutta ehdotetaan tarkistettavaksi 53,5 milj. euroon, jossa on vähennyksenä huomioitu ennen valtuuden myöntämistä tehdyt sitoumukset 21,5 milj. euroa ja lisäyksenä kustannusarvion 5 milj. euron kasvu. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve kohdistuu myöhemmille vuosille.

Uutena tiehankkeena aloitetaan vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen, jolle ehdotetaan 7 milj. euron valtuutta ja 400 000 euron määrärahaa. Hankkeen E18 Raisio—Naantali tiesuunnitteluun ehdotetaan 4,2 milj. euron valtuutta ja 200 000 euron määrärahaa. Parikkalan raja-aseman tiesuunnitteluun ehdotetaan 150 000 euroa. Hailuodon kiinteä yhteys -hanke muutetaan elinkaarihankkeesta rakentamisaikaisesti rahoitettavaksi, minkä johdosta sille myönnetään 96 milj. euron valtuus ja peruutetaan aiemmin myönnetty 142,5 milj. euron valtuus. Muutoksesta johtuen määrärahatarve vähenee kuluvana vuonna 4 milj. eurolla.

Romutuspalkkioon ehdotetaan 8 milj. euroa. Romutuspalkkiota on tarkoitus myöntää ajalle 1.12.2020—31.8.2021 vanhan romutettavan auton korvaamiseksi uudella autolla, sähköavusteisella polkupyörällä tai joukkoliikennelipulla.

Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman toimeenpanoon ehdotetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin 80 000 euron ja Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle 188 000 euron lisäystä. Lisäksi poliisille ehdotetaan 185 000 euroa vuoden 2020 osuutena.

Ilmastorahasto Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 300 milj. euron määrärahaa. Rahaston tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta ehdotetaan 1,5 milj. euroa kohdennettavaksi äkillisten rakennemuutostilanteiden hallintaan.

Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoihin ehdotetaan lisättäväksi 1,55 milj. euroa. Lisäystarve aiheutuu pääasiassa poliisin tilaamien ruumiiden kuljetusten menojen sekä poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten menojen kasvusta.

Kansaneläkelaitoksen hallintomenoihin ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä etuusohjelmien asiointipalvelun kehittämistoimenpiteisiin.

Luonnonsuojelun määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 16,1 milj. euron lisäystä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille. Määrärahoja käytettäisiin mm. METSO-ohjelman tarpeisiin, hanhipelto-hankkeeseen sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen lisäkorvauksiin.

Hallinnonaloille ehdotetaan yhteensä n. 16,6 milj. euron lisäyksiä johtuen valtion sopimusratkaisun mukaisista palkkausten tarkistuksista.

Tarvearvioiden tarkistuksia

Sisäministeriön pääluokassa neljälle momentille ehdotetaan vähennystä vuoden 2020 määrärahoihin perustuen määrärahan arvioituun käyttöön yhteensä 35 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2019 määrärahasta peruutetaan 3 milj. euroa. Näistä 29 milj. euron vähennys kohdistuu Maahanmuutto-luvun momenteille ja 6 milj. euroa poliisin maastapoistamis- ja noutokuljetusten määrärahoihin.

Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen myönnettyä valtuutta ehdotetaan vähennettäväksi 60 milj. eurolla. Vähennys aiheutuu pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettävien avustusten arvioitua vähäisemmästä myöntämisestä. EU:n rakennerahaston ja ulkorajayhteistyöhankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista johtuen ehdotetaan rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuutta vähennettäväksi yhteensä 30 milj. eurolla tänä vuonna. Ravitsemisyrittäjien tukemiseen varattua määrärahaa vähennetään 41 milj. eurolla tuen käytön jäätyä aiemmin arvioitua vähäisemmäksi.

Sotilasavustuksen momentille ehdotetaan tehtäväksi 900 000 euron lisäys, asumistuen momentille 80 milj. euron vähennys ja perustoimeentulotuen momentille 85 milj. euron vähennys. Muutokset ovat seurausta tarvearvion tarkentumisesta.

Valtionosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä n. 501 milj. euron vähennystä. Muutos aiheutuu pääosin uusien alkavien lomautusten ja työttömien määrän vähenemisestä aiempiin arvioihin verrattuna.

Valtion osuutta kansaneläkelain kustannuksista ehdotetaan vähennettäväksi 35 milj. eurolla ja vastaavasti valtion osuutta yrittäjien eläkelaista aiheutuviin kustannuksiin lisättäväksi 1,15 milj. eurolla. Muutokset ovat seurausta tarvearvioiden tarkentumisista.

Valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 38 milj. euron lisäystä. Lisäyksen taustalla on nettolainanoton kasvu lisätalousarvioiden mukaisesti.

Tuloarviot

Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 68 milj. euroa. Verotuloa alentaa ansio- ja pääomatuloveroennusteen aleneminen 155 milj. euroa. Vähennys aiheutuu verontilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisusta, jossa valtion jako-osuutta alennetaan. Lisäksi tuottoarviossa on otettu huomioon kertymätiedot sekä ennakkotiedot vuoden 2019 verotuksen valmistumisesta. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota on sitä vastoin korotettu 47 milj. euroa toteutuneen kehityksen perusteella. Myös ajoneuvoveron tuoton ennakoidaan olevan 40 milj. euroa aiemmin budjetoitua suurempi kertymätietojen perusteella.

Sekalaisten tulojen osalta tuloarviota alennetaan yhteensä 273 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen selittäjä on Veikkaus Oy:n rahapelitoimintaan liittyvien tuottojen supistuminen tuntuvasti. Kehityksen taustalla on pelihaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet, koronaepidemian vaikutukset sekä kilpailun kiristymisestä seurannut yhtiön markkinaosuuden aleneminen. Tämän seurauksena rahapeleihin liittyvä tuloutus valtion talousarvioon jää aiemmin ennakoitua selvästi vähäisemmäksi, mikä pienentää sekalaisia tuloja 331 milj. euroa. Sekalaisia tuloja vähentää lisäksi mm. sakoista ja hallinnollisista maksuseuraamuksista saatavien tulojen jääminen 20 milj. euroa pienemmäksi aiemmin arvioidusta.

Arviota päästöoikeuksien huutokauppatuloista korotetaan 56 milj. eurolla päästöoikeuden hinnan nousun seurauksena. Lisäyksestä 18 milj. euroa aiheutuu EU:n innovaatiorahastoa varten huutokaupattavista päästöoikeuksista, jota vastaava menolisäys sisältyy myös lisätalousarvioesitykseen.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 341 milj. euron vähennys ja määrärahojen 1,5 mrd. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta n. 1,8 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan n. 19,6 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan n. 126 mrd. euroa, mikä on n. 54 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita kuluvaa vuotta, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Kehystä noudatetaan jälleen vuodesta 2021 lukien.

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 1 879 milj. eurolla. Vuoden 2020 kehysmenojen taso olisi 55 135 milj. euroa.