Talousarvioesitys 2020
10. Liikenne- ja viestintäverkot
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään lisäystä 56 250 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 550 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että MAL-sopimusten perusteella käytettävän perusväylänpidon määrärahan edellytyksenä on, että Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtopalvelua koskeva sopimus, josta saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 000 000 euroa.
Lisäksi peruutetaan Liikennevirastolle vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty 5 300 000 euron valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 748 000 euroa aiheutuu Väyläviraston loppuun toteuttamien hankkeiden vuoden 2020 poistojen ja pääomakulujen maksamisesta liikenteenohjausyhtiölle. Liikenteenohjausyhtiö lunastaa Väylävirastolta käypään hintaan valmistuvat liikenteenohjaus- ja hallintatoimintaan liittyvät hankkeet, joita vastaava tuloutus on momentilla 12.31.10. Omaisuuden arvo on yhteensä n. 88,8 milj. euroa.
Lisäyksestä 202 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.02 ja johtuu seitsemän henkilötyövuoden siirrosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta tieliikenteenohjaus ja -hallintapalvelun tarjoajan Intelligent Traffic Management Finland Oy:n palvelukseen. Väylävirasto ostaa osana viraston ja Traffic Management Finland -konsernin välistä sopimusta tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtäviin kuuluvaa palvelua.
Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen käytettävää enimmäiserää on korjattu edellä mainituilla lisäyksillä.
Lisäyksestä 10 900 000 euroa aiheutuu radanpidon materiaalivaraston ostamisesta. Radanpidon kriittisten materiaalien varastosta ja sen hallinnasta on viime vuoteen asti vastannut valtion omistama VR Track Oy. Varaston ylläpitämisellä on varmistettu kriittisten materiaalien jatkuva saatavuus radanpidon tarpeisiin. VR Track Oy myytiin vuonna 2019 norjalaiselle NRC Oy:lle, minkä vuoksi myös radanpidon materiaalivarasto siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa.
Lisäksi lisäyksestä 30 000 000 euroa käytetään päällystystöihin ja muihin teiden korjauksiin osana koronakriisistä johtuvia elvytystoimenpiteitä ja 12 600 000 euroa muihin elvytystoimenpiteisiin.
Lisäksi 200 000 euroa on siirtoa momentille 31.10.77 Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä -suunnitteluhankkeeseen.
Väyläviraston ja Arctia Icebreaking Oy:n välisellä jäänmurtopalvelua koskevalla toisen optiokauden 135 000 000 euron sopimuksella turvataan talvimerenkulun edellytykset. Sopimuskausi on 1.11.2020—31.5.2025. Sopimus sisältää jäänmurtopalvelun hankkimisen viiden perinteisen jäänmurtajan osalta. Sopimukseen sisältyvät jäänmurtajat ovat Sisu, Urho, Otso, Kontio ja Voima. Sopimus ei aiheuta määrärahatarvetta, koska jäänmurtoon tarvittavat määrärahat sisältyvät jo perusväylänpidon määrärahaan.
Väylävirastolta peruutetaan vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla. Kaivostoimintaa ei ole aloitettu eikä tieyhteyttä rakennettu. Hankkeelle ei ole osoitettu talousarviossa erillistä määrärahaa, minkä vuoksi valtuuden perumisella ei ole määrärahavaikutuksia.
| 2020 IV lisätalousarvio | 56 250 000 |
| 2020 talousarvio | 1 422 470 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 105 741 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 468 490 000 |
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään lisäystä 4 480 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen | 90 000 000 |
| Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie | 300 000 |
| Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen | 30 000 000 |
| Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe | 21 820 000 |
| Tampereen raitiotien rakentamisen 2. vaihe | 600 000 |
| Seudullinen yleissuunnittelu (Tampere) | 460 000 |
| Yhteensä | 143 180 000 |
|---|
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto saa sitoutua Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen sekä seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnittelun avustamiseen saa siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 957 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista sekä seudullisen yleissuunnittelun kustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto saa sitoutua Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotien suunnitteluun siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 6 100 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 4 180 000 euroa aiheutuu Tampereen raitiotien Hatanpään haaran ja raitiotien laajennuksen suunnittelusta sekä Hatanpään haaran ja raitiotien 2. vaiheen rakentamisesta ja 300 000 euroa aiheutuu Pikaraitiotie Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema suunnittelusta.
Aiemmin päätetyn hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Tampereen raitiotiehankkeen 1. ja 2. vaiheiden toteuttamiseen aiemmin myönnettyä 71 milj. euron valtuutta tarkistetaan 13,957 milj. eurolla 84,957 milj. euroon. Toisen vaiheen kustannukset ovat muuttuneet edellisestä MAL-sopimuksesta, jonka vuoksi valtuutta tulee korottaa. Lisäksi Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 84,957 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Kunnat luovat hankkeella edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös ratikkahankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko ratikan mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat hankkeella edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
| 2020 IV lisätalousarvio | 4 480 000 |
| 2020 talousarvio | 138 700 000 |
| 2019 tilinpäätös | 30 480 000 |
| 2018 tilinpäätös | 47 600 000 |
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet | 32 900 000 |
| Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat | 2 900 000 |
| Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot | 20 000 000 |
| Yhteensä | 55 800 000 |
|---|
Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.
| 2020 IV lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2020 talousarvio | 37 800 000 |
| 2019 tilinpäätös | 4 500 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 990 000 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään lisäystä 39 736 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| 1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta | 10 500 000 |
| 2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen | 81 000 000 |
| 3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe | 23 000 000 |
| 4) Espoon kaupunkirata | 137 500 000 |
| 5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe | 273 000 000 |
| 6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen | 600 000 |
| 7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu | 5 000 000 |
| 8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta) | 15 600 000 |
| 9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat | 30 000 000 |
| 10) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa | 20 000 000 |
| 11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi | 26 000 000 |
| 12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla | 27 100 000 |
| 13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen | 15 000 000 |
| 14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe | 25 000 000 |
| 15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi | 10 500 000 |
| 16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku | 3 000 000 |
| 17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre | 5 000 000 |
| 18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen | 8 200 000 |
| 19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe | 30 000 000 |
| 20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen | 8 000 000 |
| 21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto | 5 000 000 |
| 22) Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) | 11 000 000 |
Hankkeiden 1)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.
Hankkeiden 4)—6) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Hankkeiden 7)—8) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Hankkeisiin 4)—8) osoitetaan MAL-sopimusten mukaisesti määrärahaa Helsingin ja Oulun kaupunkiseutujen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Määrärahalla toteutetaan tärkeitä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita, joilla edistetään kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän toimivuutta ja toimintavarmuutta sekä kestävyyttä ja turvallisuutta. Hankkeilla parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen edellytyksiä. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että kunnat osallistuvat hankkeisiin MAL-sopimuksissa määritetyillä osuuksilla.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 536 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetusta TEN-T -tukihankkeen välimaksatuksesta, jota vastaava määräraha kohdennetaan hankesuunnitteluun. Lisäyksestä 37 000 000 euroa aiheutuu uusista hankkeista
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:
Hankkeen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa sujuva raakapuukuljetusketju rautateitse Kemiin suunnitellulle uudelle biotuotetehtaalle sekä parantaa raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta. Hankkeessa Kemin ratapihan kaksi raidetta pidennetään ja sähköistetään. Lisäksi Kemin ratapihan pohjoispuolelle rakennetaan lisäraideosuus, joka kytkeytyy Metsä Groupin uuteen raideyhteyteen Sahansaareen. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 120=100).Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on tehostaa teollisuuden kuljetuslogistiikkaa. Hankkeessa rata perusparannetaan, rakennetaan uusi raakapuunkuormauspaikka Pesiökylään sekä parannetaan puunkuormauspaikan tieyhteyksiä. Lisäksi hankkeessa laajennetaan Kontiomäen raakapuunkuormauspaikan varastoalue ja tehdään mahdollisuuksien mukaan tasoristeysjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 81 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on liikenteen hallinnan ja häiriösietokyvyn parantaminen Oulu—Kontiomäki -välillä sekä teollisuuden kuljetuskustannusten alentaminen sekä transitokuljetusten kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeessa rakennetaan uudet pitkien junien kohtauspaikat Liminpuroon, Kuusikkoniemeen ja Niskaan sekä pidennetään nykyistä liikennepaikkaa Utajärvellä. Liikennepaikkojen hyötypituus on 925 m. Hankkeen kustannusarvio on 23 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän ja kaukojunaliikenteen kehittäminen. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteet Leppävaara—Kauklahti välille, uudistetaan nykyisten asemien varustelutaso, kehitetään liityntäpysäköintiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä rakennetaan tarvittavat tie- ja katuyhteydet.
Hankkeen myötä rataosan kapasiteetti kasvaa, häiriönsietokyky ja toimintavarmuus paranevat ja tämän myötä junien liikennöinti nopeutuu. Lisäksi tavaraliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteita ja tavaraliikenneraiteita sekä toteutetaan muutoksia liikennepaikoille, muutoksia siltoihin, meluntorjuntaan ja turva- ja sähköratalaitteisiin. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Keravalle liityntäpysäköintiratkaisut Helsingin seudun MAL-sopimuskuntien kanssa.
Hankkeen kustannusarvio on 273 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,4. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 5 000 000 euroa.
Hankkeessa päivitetään Helsinkiin suuntautuvan junatarjonnan merkittävän kasvattamisen mahdollistava liikennöintimalli muun muassa Pisara+ -selvityksen (2019), Lähijunaliikennealueen varikkoselvityksen (2020) ja Digirata-selvityksen (2020) sekä muiden Pasila—Helsinki -välin rautatieinfrastruktuurin kehittämistä ja kapasiteetin kasvattamista koskevien selvitysten (esimerkiksi hankeyhtiöiden suunnittelu, Lentorata, itäisen suunnan raideyhteys) tulosten pohjalta ja kuvataan liikenteen kehittämisen sekä kansantalouden kannalta tehokkain ja parhaan kokonaishyödyn tuova malli. Hanke toteutetaan valtion ja kuntien yhteistyössä. Valtion kustannusosuus hankkeesta on 600 000 euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.
Tampere—Oulu -välin kehittämisestä (pääradan suunnittelun edistäminen) tehdään koko välin välityskykytarkastelu, jossa vaiheistetaan kaksoisraide- ja lisäliikennepaikkatarpeiden suunnittelua ja toteuttamista sekä määritetään nopeudennosto- ja matka-aikatavoitteet. Tämän jälkeen tehdään jatkosuunnittelua selvityksen osoittamista, saavutettavuutta parhaiten tukevista toimenpiteistä. Suunnittelulla edistetään valtakunnallisesti merkittävän pääradan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaan liikenteen lisäämisen rataosalla, joten suunnitelma toteutuessaan toteuttaa hyvin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä sekä pääväyläasetusta. Hankkeen kustannusarvio on 5,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikennöinti Oulun ratapihoilta satamaan, yhdistettyjen kuljetusten raiteille ja Nuottasaaren teollisuuslaitoksille. Lisäksi tavoitteena on vähentää nykyisen liikennöintimallin vaatimia junien vaihtotöitä sekä niistä aiheutuvaa haittaa. Samanaikaisesti hanke mahdollistaa alueen maankäytön ja muun liikenneverkon kehittämisen. Hankkeessa rakennetaan Oritkarin kolmioraide ja sen sisään VAK-vaunujen uudet seisontaraiteet, uusitaan Latokartanon huonokuntoinen ja alikulkukorkeudeltaan matala ylikulkusilta sekä kehitetään Limingantietä levittämällä tien poikkileikkausta siten, että se palvelee paremmin ajoneuvo-, jalankulku ja polkupyöräliikennettä (pyöräilyn laatukäytävä). Limingantie muutetaan kaduksi Poikkimaantien rampin pohjoispuolella. Hankkeen kustannusarvio on 19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15,6 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde on 0,15. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 600 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on turvata pääkaupunkiseudun logistiikkakeskittymien ja E18-tien toimivuus tulevaisuudessa. Lisäksi Kehä III:n ja rinnakkaisväylien liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat sekä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelutaso paranevat. Hankkeessa rakennetaan kolmannet kaistat Vantaankoski—Pakkala välille. Lisäksi hankkeessa korvataan Askiston paalulaatta uudella ja uusitaan huonokuntoisia siltoja. Hankkeessa myös korvataan Askiston nykyiset tasoliittymät eritasoliittymällä. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 30 milj. euroa ja kunnan (Vantaa) osuus 10 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 3 000 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on nostaa pääväyläverkkoon ja TEN-ydinverkkoon kuuluvan nelostien palvelutasoa välillä Oulu—Kemi lähemmäksi valtatielle asetettuja tavoitteita. Hankkeessa rakennetaan kaksi eritasoliittymää ja liittymäjärjestelyitä. Valtatie 4:n liittymien parantaminen parantaa erityisesti liikenneturvallisuutta sekä päätien liikenteen sujuvuutta. Karsikon ja Simon keskustan liittymillä on keskeinen merkitys alueen maankäytön liikenteelle ja Ranuan liittymä yhdistää raaka-ainekuljetusten kannalta keskeiset seututiet päätieverkkoon ja sitä kautta rannikon teollisuuslaitoksiin ja satamiin. Valtatien 4 liikennemäärä (2017) välillä Ii—Simon Maksniemi on 7400—8900 ajoneuvoa/vrk. Raskasta liikennettä on arkisin 1200—3850 ajoneuvoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 20 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 4 000 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Hankkeessa rakennetaan valtatie pääosin entiseen maastokäytävään tietä leventäen. Uudelle tielinjalle rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistapari Muikunlahden ja Kettuvuoren välille. Tielle rakennetaan lisäksi pohjavesisuojausta, meluesteitä, valaistusta ja mahdollisesti riista-aitaa sekä parannetaan valtatien liittymäjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 26 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.
Tavoitteena on liikenteen ja Eurajoen keskustan maankäytön kehittämisen yhteensovittaminen EU:n TEN-T kattavan verkon vaatimusten kanssa. Hankkeessa rakennetaan yksi perusverkon eritasoliittymä sekä noin 3,7 km uutta valtatielinjausta sisältäen Rauman suunnan ohituskaistan. Hankkeen kustannusarvio on 31 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 27,1 milj. euroa ja kunnan (Eurajoki) osuus 3,9 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 700 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän ja satamien toimintaedellytyksiä. Lisäksi Kotkan sisäisen linja-autoliikenteen reitti turvataan ja kulkuyhteydet keskussairaalaan selkeytyvät. Hankkeessa rakennetaan valo-ohjatun Paimenportin tasoliittymän tilalle uusi eritasoliittymä ja erittäin huonossa kunnossa olevan radan ylikulkusilta korvataan uudella sillalla. Hankkeen kustannusarvio on 22,8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15 milj. euroa ja kunnan (Kotka) osuus 7,8 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.
Hankkeessa rakennetaan Nurmossa ja Lapualla keskikaiteella erotettu ohituskaistapari sekä parannetaan eritaso- ja muita liittymäjärjestelyjä. Hankkeen myötä vilkkaan valtatien palvelutaso ja liittymien toimivuus paranevat. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee. Etelä-Pohjanmaan valtaväylä, valtatie 19, palvelee pitkämatkaista liikennettä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkiseutujen maankäyttöä ja elinkeinoelämää. Maankäytön kehittämistoimet alueella tulevat merkittävästi lisäämään tien liikennemääriä tulevaisuudessa. Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.
Kohteessa toteutetaan valtatiellä 23 tiesuunnitelman mukaisia toteuttamattomia kohteita. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 6 500 000 euroa.
Hankkeessa parannetaan liikennejärjestelyjä niin, etteivät valtatien 25 ja maantien 111 liittymä tai maantien 111 ja Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymät ruuhkaudu, ja tiellä liikkujien turvallisuus paranee. Lisäksi varmistetaan liikenteellinen toimivuus alueelle kaavoitetun kaupallisen toiminnan laajentuessa. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 3 milj. euroa ja kunnan (Raasepori) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.
Huonokuntoinen kantatien 68 tiesilta uusitaan. Silta ylittää Helsinki-Oulu -pääradan. Uusi silta mahdollistaa raskaat tiekuljetukset, myös erikoiskuljetukset, sillan kautta. TEN-T ydinverkkokäytävän radan pullonkaula poistuu, kun nykyisestä sillasta johtuva pistemäinen nopeusrajoitus 140 km/h voidaan nostaa muuta rataa 200 km/h vastaavaksi. Uusi silta mahdollistaa myöhemmin myös pääradan lisäraiteen sekä ilmastoystävällisempien kuljetusten osuuden lisääntymisen. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden saavutettavuutta sekä antaa mahdollisuuksia tien varren maankäytön kehittämiselle. Hankkeessa parannetaan Vt 8 ja kt 68 Edsevön kohdan eritasoliittymää. Hankkeen kustannusarvio on 9,86 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 8,2 milj. euroa ja kunnan (Pedersöre) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 500 000 euroa
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen liikenne sekä varmistaa liikennepaikan häiriötön käyttö ja parantaa sen käytettävyyttä. Lisäksi hanke tukee ERTMS/ETCS-järjestelmän käyttöönottoa. Hankkeessa korvataan nykyinen Kuopion turvalaitejärjestelmä. Lisäksi hankkeessa ratapihoja kehitetään tehokkaimmilla toimenpiteillä, joita voivat olla esimerkiksi raiteistomuutokset sekä henkilöliikenteen laiturien ja niille johtavien yhteyksien parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.
Hanke on peruskorjaushanke, joka kohdistuu olemassa olevan rataverkon kunnostamiseen ja kunnostamisen suunnitteluun ja siten radan kunnosta johtuvien rajoitteiden poistamiseen ja ehkäisemiseen. Hankkeen tavoitteena on osaltaan varmistaa Helsinki–Tampere rataosan turvallista ja täsmällistä liikennöitävyyttä. Hankkeen kustannusarvio on 8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.
Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla suurempi kulkusyvyys Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Hankkeessa toteutetaan vedenpinnan noston edellyttämät muutokset vesi- ja säännöstelyrakenteisiin sekä korotetaan kanavan patoja ja nostetaan kanavan veden pintaa 10 cm:llä. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.
Hankkeessa rakennetaan Kouvola—Kotka/Hamina -rataosuudelle ETCS-testirata (European Train Control System) sekä myöhemmin päätettävään kohteeseen ETCS-laboratorio. Testirata tullaan rakentamaan Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantamishankkeen yhteydessä, jossa uusitaan rataosan turvalaitejärjestelmät. Hankkeen tavoitteena on rakentaa testirata, jossa voidaan pilotoida kaupallisten radioverkkojen käyttämistä ETCS:n tiedonsiirtoon. Moderni radioverkkopohjainen ETCS vaatii toimiakseen radioverkon, jota Suomessa ei rautateillä vielä ole. Hankkeessa valmistaudutaan Suomessakin EU:n kautta pakolliseen uuden sukupolven junien kulunvalvontajärjestelmän rakentamiseen. Nykyisin käytössä oleva järjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän viimeistään 10 vuoden aikana. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.
Hankkeessa suunnitellaan ohituskaistat vt 8 Vaasa—Kokkola välille. Hankkeen tavoitteena on tien standardin parantaminen pitkänmatkaisen liikenteen tarpeisiin. Hankkeen kustannusarvio on 1 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 1 000 000 euroa.
Hankkeessa suunnitellaan GigaVaasa suurteollisuusalueen tiestön niin, että kuljetusten toimivuus turvataan. Hankkeen kustannusarvio on 0,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 500 000 euroa.
Hankkeessa suunnitellaan Kaarinan kiertotie (läntinen ohikulkutie) Paraistenväylällä. Hankkeella tavoitellaan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen kustannusarvio on 0,7 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 700 000 euroa, josta 200 000 euroa siirtona momentilta 31.10.20.
| 2020 IV lisätalousarvio | 39 736 000 |
| 2020 talousarvio | 351 200 000 |
| 2019 tilinpäätös | 369 085 000 |
| 2018 tilinpäätös | 363 850 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto -hanketta koskeva sopimus siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa.
Selvitysosa:Uuden hankkeen perusteluna esitetään:
Hankkeella varmistetaan E18 Muurla—Lohja -hankkeen palvelusopimuksen kunnossapito- ja luovutuskuntovaatimusten ajanmukaistaminen lainsäädäntöä, ajantasaisia tienpidon toimintalinjoja ja sopimuksen päättymishetkeä vastaavaksi.
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muutos tuli voimaan vuonna 2018. Lakia päivitettiin mm. tienpitoa koskevien yleisten vaatimusten osalta ja lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi lain nojalla asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta. E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto -hankkeessa otetaan käyttöön tienpidon vuonna 2018 päivittyneet talvihoidon toimintalinjat sekä tehdään muita tarvittavia muutostöitä, jotta tien kunnossapito ja luovutuskuntovaatimukset vastaavat muuta valtion maantieverkkoa. Muutokset tarkoittavat tienkäyttäjille aiempaa laadukkaampaa talvihoitoa ja sekä tienkäyttäjille että tiellä työskenteleville kohentuvaa turvallisuutta työkohdetta suojaavan törmäysvaimentimen käyttöönoton myötä.
Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 112 800 000 |
| 2019 tilinpäätös | 118 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 125 000 000 |