Talousarvioesitys 2020

Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla mahdollistetaan Kuntatieto-ohjelman päättäminen ja toimintamallin viimeistely sekä kuntien digitaalisen turvallisuuden toimenpiteiden toteuttaminen.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 550 000 000 euroa johtuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, 112 300 000 euroa peruspalvelujen valtionosuuden lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdennettavasta määräaikaisesta korottamisesta, 50 000 000 euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen lisäyksestä, 3 400 000 euroa työttömyysturvan suojaosan määräaikaisesta korottamisesta, 60 000 000 euroa iäkkäiden palvelujen toimivuuden varmistamisesta, 17 700 000 euroa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta, mistä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 33.60.39, ja 9 300 000 euroa vuoden 2020 valtionosuuden laskennassa käytettävien lopullisten määräytymistekijöiden vaikutuksesta sekä 30 000 000 euroa siirrosta momentilta 28.90.32.

Valtionosuuden 550 000 000 euron korotuksella helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Tästä 180 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä (32,80 euroa/asukas) ja 370 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuisi 25,46 prosentista 25,51 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta niin, että valtionosuusprosentti on 100. Lakia muutettaisiin myös niin, että kunnille maksetaan vuonna 2020 kertaluonteinen korvaus koronapandemiaan liittyvistä lisäkustannuksista. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 106,73 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohden. Korotus on tarkoitus kohdentaa lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lakia muutettaisiin lisäksi niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 50,07 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Korotuksella on tarkoitus varmistaa ikäihmisten palveluiden riittävyys, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 9,11 euroa asukasta kohden valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta koskevan lisäyksen rahoittamiseksi

Lakia muutettaisiin myös niin, että vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen (aiemmin vähennys oli 7,29 euroa asukasta kohden) ja peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 0,62 euroa asukasta kohden liittyen työttömyysturvan suojaosan korotukseen. Määrärahan muutoksessa on lain muutosten johdosta otettu huomioon lisäyksenä 805 700 000 euroa.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa hoitajien vähimmäismitoituksen asettamista iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.8.2020. Määrärahan muutoksessa on lakien muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 17 700 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 28.90.30.

Selvitysosa:Hallitus on päättänyt kompensoida sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamia lisäkustannuksia. Koronaviruksen aiheuttama pandemia lisää sairaanhoitopiirien kustannuksia erityisesti lisääntyneinä tehohoidon ja vuodeosastohoidon kustannuksina, virustestauksina, suojavälineistä ja henkilöstön koulutuksesta aiheutuvina lisäkustannuksina sekä pandemiaan varautumisesta syntyvistä kiinteistä menoista, joita ei kyetä kattamaan maksutuloilla. Sairaanhoitopiirit ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoja tehtäväksi myöhemmin, minkä vuoksi niiltä jää saamatta myynti- ja maksutuloja, sovittua ja tilattua tuotantoa jää toteuttamatta ja hoitotoimenpiteitä siirtyy vuodelle 2021.

Valtionavustusta myönnetään sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisen alijäämän kattamiseen. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtionapuviranomaisena toimii valtiovarainministeriö.

Valtionavustukseen oikeuttavina kustannuksina huomioidaan myös sairaanhoitopiirille aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon henkilökunnan lähettämisestä Ahvenanmaalle.