Talousarvioesitys 2020

Selvitysosa:Ensimmäiseen takausvaltuuteen liittyen valtioneuvosto on antanut kirjelmän eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta COVID-19 -epidemian seurauksena (SURE-asetus) (U 12/2020).

Komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen perustamisesta. Tilapäisen tukivälineen avulla jäsenvaltiot sitoutuvat kriisitilanteessa tukemaan toisiaan unionin kautta tuomalla saataville lisärahoitusta edullisten lainojen muodossa lyhennetyn työajan järjestelyjen ja muiden samanlaisten keinojen luomisesta tai käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. SURE toteutettaisiin lainajärjestelynä, joka pohjautuu jäsenvaltioiden lainoille BKTL-osuuksiensa mukaisesti myöntämiin takauksiin, joiden määrä olisi vähintään 25 % komission välineelle ehdottamasta 100 mrd. euron kokonaiskapasiteetista. Lainajärjestely toimisi niin, että komissio hankkii tarvittavat varat rahoitusmarkkinoilla laskemalla liikkeeseen velkakirjoja. Unionin velanotto mahdollistetaan unionin budjetin ja erillisen jäsenmaiden ja unionin välisen takausjärjestelyn avulla. Takausosuuden enimmäismäärä on määritelty jäsenvaltion ja komission välisessä takaussopimusluonnoksessa, jonka mukaan Suomen takausosuuden ehdoton enimmäismäärä kaikissa olosuhteissa olisi 431 740 142 euroa. Takauksen kohdistumista ehdotuksen tarkoittamaan unionin hätärahoitusvälineen toimintaan voidaan pitää lain tarkoittamana erityisenä syynä olla perimättä takausmaksua.

Toinen valtuus liittyy Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen perustettavaan Covid-19 -takuurahastoon, jonka tarkoituksena on luoda yhteiseurooppalainen ratkaisu, jolla tuettaisiin COVID-19 johdosta vaikeuksiin joutuneita yrityksiä turvaamalla niiden rahoituksen saanti takuurahaston tuella.

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus on ollut ennakoimaton ja EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikasta riippumaton kriisi. Kriisin poikkeuksellinen luonne on tarpeellista ottaa huomioon tilanteen hallintaan tähtäävissä päätöksissä. Tässä tilanteessa on markkinareaktioiden ja EU:n yleisen uskottavuuden kannalta tärkeää korostaa poliittista valmiutta tarvittaviin taloudellisiin toimiin, solidaarisuutta ja tarvittavien toimien koordinaation tärkeyttä.

Tiukat rajoitustoimet, joihin valtiot ovat ryhtyneet koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen estämiseksi, seisauttavat talouden ennennäkemättömällä tavalla ja koskettavat reaalitaloutta. Etenkin pk- ja midcap-yritysten toimintaedellytyksiin ja rahoituksen saatavuuteen häiriötila vaikuttaa erittäin kielteisesti.

Takuurahasto olisi väliaikainen kriisinhallintaväline, joka myöntäisi takauksia pankeille ja kansallisille erityisrahoituslaitoksille, jotta ne voisivat tarjota ja lisätä luotonantoa reaalitalouden toimijoille. Takuurahasto on tarkoitus perustaa ensisijaisesti jäsenmaiden myöntämien valtiontakuiden avulla. Jäsenvaltioiden osuus rahastosta määräytyisi sen mukaisesti, mikä on niiden pääomaosuus EIP:ssa. Takuurahasto aloittaisi toimintansa, kun jäsenvaltiot, joiden osuus EIP:n pääomasta on 60 %, ovat antaneet valtiontakuun. Takuurahasto on tarkoitus saada toimintavalmiiksi 1.6.2020 mennessä.

Suomen nykyinen osuus EIP:n pääomasta on 1,4846333 %, joten Suomen laskennallinen osuus 25 mrd. euron takuurahastosta olisi näin ollen 371 158 331,96 euroa. Koska takuurahaston kautta tuettavat lainat- ja muut rahoitusinstrumentit ovat vallitsevassa markkinatilanteessa lähtökohtaisesti pidettävä korkeariskisinä, on varauduttava siihen, että takausvastuu realisoituu.

Takuurahastosta voidaan lähtökohtaisesti myöntää tukea vuoden 2021 loppuun saakka. Takuurahastoon osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean määräenemmistöllä tehtävällä päätöksellä takuurahaston toimintaa voitaisiin jatkaa kuudella kuukaudella. Lisäjatko edellyttää takuun antajien yksimielistä päätöstä.

Kolmas valtuus liittyy koronakriisin ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena voimakkaasti kasvaneiden lomautusten ja irtisanomisten määrään, mikä kasvattaa Työllisyysrahaston vastuulla olevia työttömyysturvamenoja merkittävästi. Rahasto arvioi sen tuloksen painuvan jopa noin 3 000 milj. euroa alijäämäiseksi vuonna 2020. Rahaston suhdannepuskurin nettovarallisuus oli 1 618 milj. euroa vuoden 2019 lopussa, mutta sen ennakoidaan kääntyvän noin 1 400 milj. euroa alijäämäiseksi tänä vuonna. Rahasto tarvitsee velkarahoitusta alijäämän kattamiseksi ja maksuvalmiuden varmistamiseksi. Rahasto on hakenut valtiontakausta pankkien kanssa tehdyille luottolimiiteille, joilla varmistetaan Työllisyysrahaston rahoituksen saatavuus kaikissa markkinatilanteissa. Ilman valtiontakausta rahaston mahdollisuus saada lyhytaikaista pankkirahoitus olisi rajoitetumpi.

Työllisyysrahastolle annettavan valtiontakauksen enimmäismääräksi esitetään 800 milj. euroa pääoman osalta. Tämän lisäksi takaus kattaisi lainojen pääomalle laskettavat korot ja mahdolliset muut ehdot. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu voi olla enintään 880 milj. euroa. Valtiontakaus kattaa takauspäätöksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa otetut, juoksuajaltaan enintään kahden vuoden lainat. Siten valtiontakauksen maturiteetti rajataan maksimissaan neljään vuoteen.

Työttömyysturvan rahoituksen taso on lakisääteisesti asetettu tasolle, joka vallitsevassa taloustilanteessa on edellyttänyt rahastolta lainarahoitukseen turvaamista. Tällä perusteella voidaan katsoa, että valtioneuvostolla on erityinen syy olla perimättä Työllisyysrahastolta takausmaksua.

Valtiontakauksen myöntämisellä Työllisyysrahastolle ei ole kilpailuvaikutuksia markkinoilla eikä sen osalta ole tarvetta soveltaa EU:n valtiontukisääntöjä.