Talousarvioesitys 2020
55. (31.30.63) Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 108 474 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
7) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
9) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2020 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 2 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 32 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 13 250 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 20 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Merenkurkun liikenne | 250 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 108 474 |
|---|
Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junaliikenteen ostoista vuodelle 2020 kattaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alueen ulkopuolisen lähiliikenteen ja lisäksi kiskobusseilla hoidettavaa kaukoliikennettä. Ostoliikennesopimus sisältää 1,5 vuoden jatko-option 6/2022 asti. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö velvoitepäätöksessään määrittelee.
Kauko- ja lähiliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin liikenteen palvelujen kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä ja että ne osallistuvat kehittämistoimien rahoitukseen vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2018 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 10 800 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus on voimassa 8.1.2018—18.12.2020.
Merenkurkun laivaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata ympärivuotinen matkustajalauttaliikenne Vaasan ja Uumajan välille. Vuonna 2018 matkustajia oli noin 210 000 henkilöä. Suomen valtion maksuosuus on enintään 50 % ostokustannuksista. Nykyinen vuotuinen ostoliikenneavustus 250 000 euroa säilytetään kuluvan sopimuskauden loppuun 2020. Valtio ei enää vuodesta 2021 alkaen osallistu laivaliikenteen ylläpitoon vuotuisilla palvelujen ostoilla.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ilmastoperusteinen tasokorotus (HO 2019) | 20 000 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -300 |
| Yhteensä | 19 700 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 108 474 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2019 talousarvio | 88 774 000 |
| 2018 tilinpäätös | 99 974 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentin määräraha on noin 108 milj. euroa, johon sisältyy 20 milj. euron pysyvä tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin. Tämän korotuksen käyttötarkoitusta ei ole vielä tarkemmin määritelty.
Momentin määräraha vastaa muutoin aiempien vuosien tasoa. Koska valtion rahoitus ei ole juurikaan muuttunut, ovat kuntien rahoitusosuudet kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat merkittäviltä osin ELY-keskusten tilaamaa liikennettä ja esim. keskisuurten kaupunkiseutujen oma rahoitus joukkoliikenteeseen on kasvanut noin 23 prosenttia vuosien 2015 ja 2017 välillä.
Ilmastoperusteisiin toimiin tarkoitettu korotus on myönteinen lisäys, mutta sen taso on vielä vaatimaton tarpeisiin nähden. Esim. Liikenne- ja viestintävirasto on hiljattain valmistuneessa selvityksessään (Traficom julkaisuja 25/2019) arvioinut, että joukkoliikenteen suoritteen tulisi kasvaa 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmastotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen kulkutapaosuus saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen arvioidaan tarkoittavan 240 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuoteen 2030 mennessä, minkä saavuttaminen edellyttäisi sekä valtion että kuntien rahoituksen merkittävää lisäämistä. Ilmastotavoitteiden kannalta olisi perusteltua lisätä liikkumisen ohjauksen valtionavustusta ja edistää näin kestävään liikkumiseen kannustavia hankkeita. Nyt avustus vähenee 0,3 milj. eurolla.
Julkinen joukkoliikenne on heikentynyt merkittävästi maaseudulla ja haja-asutusalueilla, mikä vaikeuttaa etenkin sellaisten henkilöiden (mm. nuoret) päivittäistä liikkumista, joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttämiseen. Näiden alueiden joukkoliikennepalveluja tulisi kehittää mm. erilaisin kutsupalvelujärjestelyin sekä muin toimin, jotka luovat yksityisautoilulle vaihtoehtoisia ja täydentäviä kulkumuotoja. Valiokunta painottaa myös matkaketjujen toimivuutta ja yhteistä maksu- ja lippujärjestelmää edistäviä ratkaisuja, minkä ohella myös helppokäyttöiset ja ajantasaiset aikataulu- ja reittitiedot parantavat joukkoliikenteen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Taksilain uudistamistyössä on niin ikään edistettävä ratkaisuja, jotka parantavat taksiliikenteen tarjontaa ja kattavuutta alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä.
Valiokunta pitää myös hyvänä hallitusohjelman kirjausta siitä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyä laajennetaan uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille. MAL-sopimuksista on saatu hyviä kokemuksia, sillä ne ovat olleet suurimmilla kaupunkiseuduilla vaikuttavia valtion ja kuntien sopimuksellisen yhteistyön välineitä. Niiden kautta on toteutettu maankäyttöä tukevia joukkoliikennehankkeita ja vauhditettu asuntotuotantoa.
Valiokunta nostaa esille myös liikennekäytävien toimivuutta ja niiden kokonaisvaltaista kehittämistä edistävät toimenpiteet. MAL-sopimusmenettely on edellä kerrotuin tavoin toimiva väline kaupunkiseuduille, mutta sen rinnalle on syytä luoda uudenlaista sopimuksellista yhteistyötä, joka edistää myös ylimaakunnallisten liikennekäytävien kehittämistä ja mm. kasvukeskusten välistä joukkoliikennettä.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 108 474 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
7) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
9) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu akuutista koronatilanteesta ja käytetään valtion rahoitusosuuden kasvattamiseen toimivaltaisten viranomaisten hankkimassa EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisessa liikenteessä sekä koronatilannetta elvyttäviin kehittämistoimenpiteisiin.
Perustelujen täydennys aiheutuu koronaviruksen (COVID-19) Helsinki—Savonlinna -väliselle lentoliikenteelle aiheutuvien vaikutusten hallinnasta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 100 000 000 |
| 2020 talousarvio | 108 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
| 2018 tilinpäätös | 99 974 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Hallitus esittää koronatilanteen vuoksi julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen 100 milj. euron lisämäärärahaa, jolla tuetaan joukkoliikennettä koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus.
Koronaepidemia on vähentänyt voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Matkustajien määrä on romahtanut suurissa kaupungeissa, mutta matkustaminen on vähentynyt voimakkaasti myös muualla Suomessa. Tästä on aiheutunut eri osapuolille merkittäviä taloudellisia tappioita, jotka kohdistuvat liikenteen järjestämistavasta ja hankintamalleista riippuen joko toimivaltaisille viranomaisille tai linja-autoyrityksille.
Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestäminen ei heikkene pysyvästi koronakriisin vuoksi. Epidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset on sen vuoksi pyrittävä korvaamaan joukkoliikenteen järjestäjille ja liikenteenharjoittajille mahdollisimman kattavasti. Määrärahan tarvetta, jakautumista ja kohdentamista on näin ollen arvioitava vielä seuraavassa lisätalousarviossa.
Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös lentoliikenteen (Helsinki—Savonlinna) keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle. Valiokunta pitää tätä perusteltuna ja korostaa muutoinkin kotimaan lentojen merkitystä alueellisen elinvoimaisuuden ja maan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 111 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamisesta koronatilanteen pitkittyessä. Lisäyksestä 100 000 000 euroa on tarkoitus käyttää julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä ja 11 000 000 euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin.
| 2020 VII lisätalousarvio | 111 000 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 100 000 000 |
| 2020 talousarvio | 108 474 000 |
| 2019 tilinpäätös | 93 774 000 |
| 2018 tilinpäätös | 99 974 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 111 000 000 euroa.