Talousarvioesitys 2020

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Kuntien taloudellinen tilanne oli jo ennen koronaepidemiaa vaikea mm. heikon tulokehityksen ja kasvaneiden sote-menojen vuoksi, mutta koronavirustilanteen myötä kuntatalouden näkymät ovat edelleen heikentyneet. Koronaepidemia ja sen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat vähentäneet kuntien verotuloja, kasvattaneet niiden menoja ja lisänneet tulevia rahoitusvastuita. Myös osa kuntien maksu- ja vuokratuotoista on jäänyt saamatta. Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain, sillä epidemia on levinnyt epätasaisesti, minkä lisäksi kuntien tulo- ja menorakenteet sekä väestö- ja elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia.

Tässä vaiheessa koronaepidemian yhteisvaikutuksia on vielä vaikea ennakoida, mutta alustavasti niiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 1,6—2 mrd. euroa. On kuitenkin vaikeaa erottaa, mikä johtuu suoraan tai välillisesti koronavirusepidemian vaikutuksesta ja mikä kuntien jo muutenkin vaikeasta tilanteesta.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus esittää nyt kuntataloutta monipuolisesti tukevaa, yhteensä 1,4 mrd. euron toimenpidekokonaisuutta. Siihen sisältyy kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikainen korottaminen (550 milj. euroa), harkinnanvaraisen valtionosuuden korottaminen (50 milj. euroa), kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen (410 milj. euroa) sekä sairaanhoitopiireille kohdistettava suora valtionavustus (200 milj. euroa). Lisäksi muihin kuntia tukeviin toimiin osoitetaan yhteensä noin 300 milj. euroa (mm. joukkoliikennetuki ja avustukset varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen).

Tukipaketin suurin osa (550 milj. euroa) aiheutuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, josta kunnille kohdennetaan kunnallisveron tuoton heikentymisen perusteella 370 milj. euroa ja asukasluvun mukaisesti 180 milj. euroa.

Euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu erityisesti suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes valtionosuuden lisäyksistä kohdentuu Uudenmaan kunnille. Epidemian talousvaikutukset painottuvat nimenomaan näille alueille, joten on perusteltua, että myös koronatukipaketin painotus on samoilla alueilla. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen vuonna 2020. Tästä huolimatta on samalla tärkeä seurata selviytymistä niillä alueilla, joilla huoltosuhde on korkea ja kuntatalouden tila jo entuudestaan heikko.

Valtionosuuden korotukseen sisältyy myös noin 112 milj. euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaisesti. Rahoitus on tarkoitettu lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Valtionosuuden korotus on osa suurempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitetaan yhteensä noin 320 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan aidosti lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, sillä koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten arvioidaan lisäävän avun tarvetta ja palveluiden kysyntää. Valiokunta painottaa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä ja tehostamista sekä aikaisessa vaiheessa tarjottua tukea, jolla vähennetään kalliiden ja raskaiden erityispalveluiden tarvetta. Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on myös seurattava ja tarvittaessa lisättävä tuen määrää.

Myös iäkkäiden henkilöiden lisääntynyt palvelutarve on otettu huomioon, ja valtionosuutta korotetaan 60 milj. eurolla iäkkäiden henkilöiden kuntoutus- ja muihin tukipalveluihin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös omaishoitajien asemaan, sillä useiden omaishoitajien hoitovastuu on lisääntynyt karanteenijärjestelyjen ja mm. päivätoiminnan palvelujen sulkemisen vuoksi.

Valiokunta pitää esitettyä toimenpidekokonaisuutta monipuolisena tukipakettina, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon eri tavalla epidemiasta kärsineet kunnat ja kaupungit.

Kuten edellä on todettu, tässä vaiheessa arviot koronavirusepidemian kustannuksista perustuvat verrattain epävarmoihin arvioihin. On siksi tärkeää, että hallitus seuraa koronaepidemian vaikutuksia ja arvioi tukitoimenpiteiden kokonaisuutta uudelleen vaikutusarvioiden tarkentuessa. Epidemian pitkäaikaisia talousvaikutuksia on seurattava myös vuoden 2020 jälkeen. Valiokunta pitää perusteltuna myös julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää linjausta, jonka mukaan hallitus arvioi budjettiriiheen 2020 mennessä kuntatalouden tulevaisuuden näkymää ja tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Kuntien tukemisessa on myös tärkeää erottaa koronakriisin välittömät vaikutukset ja kuntatalouden pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat, kuten kuntien voimakas eriytymiskehitys, kuntien tulojen ja menojen pitkään jatkunut epätasapaino tai rakennuskannan ja infrastruktuurin heikentymisestä johtuvat suuret investointipaineet. Valiokunta muistuttaa, että pitkän aikavälin haasteet edellyttävät mm. työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien tuottavuutta vahvistavia toimia.

Henkilöstömitoituksen vaikutus valtionosuuteen ja momentin määrärahaan

Valtionosuuden mitoituksessa ja momentin määrärahassa on otettu huomioon 17,7 milj. euron lisäys iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille. Hallituksen esityksen (HE 4/2020 vp) mukaan lainmuutoksen oli tarkoitus astua voimaan 1.8.2020, mutta eduskuntakäsittelyssä lain voimaantuloa on lykätty kahdella kuukaudella eli lokakuun alkuun (StVM 18/2020 vp). Tämä vähentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta.

Hallintovaliokunta on kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 ja 55 §:n muuttamista koskevassa mietinnössään (HaVM 13/2020 vp — HE 90/2020 vp) todennut, että henkilöstömitoituksesta ja siihen liittyvistä tietojärjestelmämuutoksista ym. aiheutuva arvioitu kustannus on tänä vuonna noin 12,7 milj. euroa eli 5 milj. euroa aiemmin arvioitua vähemmän. Tästä johtuen peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,03 prosenttiyksiköllä, eikä 0,05 prosenttiyksiköllä, kuten em. hallituksen esityksessä oli ehdotettu. Uusi valtionosuusprosentti on näin ollen 25,49 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,51 prosenttia.

Edellä todetun johdosta momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)

Momentille ehdotetaan 750 milj. euron kertaluonteista lisäystä, jolla pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntatalouden haasteita sekä korvaamaan mm. koronaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja.

Määräraha ohjataan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta ja siksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään 400 milj. euroa vuodelle 2020. Lisäyksestä 128,7 milj. euroa kohdennetaan asukasmäärän mukaan ja 267 milj. euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 milj. euroa kohdennetaan kunnan 13—15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan ja sillä korvataan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Valtionosuuksiin tehdään lisäksi 350 milj. euron korotus koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi (HaVM 20/2020 vpv — HE 207/2020 vp).

Valiokunta pitää tukitoimia perusteltuina, sillä ne turvaavat peruspalvelujen järjestämisen edellytyksiä ja vähentävät talouden sopeuttamistoimien, kuten henkilöstön lomautusten ja irtisanomisten tarvetta kunnissa. On myös tärkeää, että 400 milj. euron korotuksen pääpaino (267 milj. euroa) on kuntien verotulomenetysten korvaamisessa, sillä epidemia on heikentänyt kuntataloutta erityisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen pienentymisen kautta. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia, mutta laskennallisen valtionosuusmenettelyn kautta ei voida varmistua siitä, että korvaukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset. Kuntien tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon valtionavustusmenettelyssä, mutta hakemusten käsittely olisi silloin hallinnollisesti raskasta ja se kestäisi pitkälle vuoden 2021 puolelle. Siksi on päädytty korottamaan valtionosuuksia, jolloin lisärahoitus saadaan kuntien käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.

Valiokunta pitää menettelyä tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon. On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Valiokunta toteaa, että koronaepidemian vuoksi myönnetty tilapäinen lisärahoitus ei poista kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, vaan haasteena on sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa. Taloutensa vahvistamiseksi kuntien tulee siksi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)