Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Osallistutaan merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimeenpideohjelman päivittämiseen ja jatketaan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistamistyötä
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
  • — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toteutumista ja kunnostamisosaamista
  • — Ympäristöllisissä luvissa edesautetaan sujuvaa käsittelyä, valvontaa tehdään riskiperusteisesti, lupa- ja valvontamenettelyjä sähköistetään sekä toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä jatketaan
  • — Alueidenkäytön ja rakentamisen edistämisessä otetaan huomioon elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuriympäristön arvot ja viherrakenne
  • — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa
  • — Edistetään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa ja uudistuneiden tavoitteiden huomioonottamista kuntien kaavoituksessa
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla, edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO), tehostamalla soidensuojelua sekä käynnistämällä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma
  • — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanossa ja alueita heikentävien toimien ennalta ehkäisemisessä; viimeistellään Natura-alueiden tilan arvioinnit.
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Edistetään irtautumista fossiilisesta energiasta ja tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja alueellisesti
  • — Tehostetaan jätealan lainsäädännön toimeenpanoa ja varaudutaan EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanon myötä tuleviin muutoksiin
  • — Edistetään kiertotaloutta ja kestäviä julkisia hankintoja
  • — Edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille
  • — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa.
Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 3 382 4 500 4 500 4 500
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 357 2 504 2 200 2 400
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden tutkimukset, kpl 51 50 50 50
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 14 3 10 10
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % 63,9 63,9 63,91) 63,9

1) Ennuste

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 281,455 milj. euroa, joka on 77,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää rahoitustason nostoa edellytyksenä hallitusohjelmaan kirjattujen kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi useat tavoitteet, kuten hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä, ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia, joten niihin pääseminen edellyttää toimia useilla eri hallinnonaloilla. Ympäristöministeriöllä on kuitenkin kokoaan merkittävämpi rooli erityisesti toimenpiteiden koordinoinnissa, jolla varmistetaan johdonmukainen toiminta ja päästövähennystoimien toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) elohopeaa koskevan Euroopan unionin asetuksen (EU) 2017/852 edellyttämä lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevien kieltojen ja rajoitusten valvonta

3) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten (EY) N:o 1005/2009 ja (EU) N:o 517/2014 edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta

4) rakennustuotteet

5) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan tutkimustoimintaan sekä sidosryhmille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan viestintään ja matka-avustuksiin.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Vaikuttavuustavoite Toiminnallinen tulostavoite
   
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto — Edistetään vesien- ja merenhoidon yhteensovittavaa toimeenpanoa, vahvistetaan toimien toteuttamista vesiensuojelun tehostamisohjelmalla ja uudistetaan vesiin liittyvää tiedonhallintaa
  — Sisällytetään kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset toimet vesien- ja merenhoitoon ja Itämeren suojelun toimenpideohjelmaan
  — Kehitetään metsien, soiden ja kosteikkojen suojelua sekä hoitoa vapaaehtoisuuteen perustuvilla keinoilla. Käynnistetään elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman valmistelu ja toimeenpano
  — Edesautetaan eri sektoreiden lainsäädännön ympäristömenettelyjen sujuvaa käsittelyä, sähköistetään lupa- ja valvontamenettelyjä, tehdään valvontaa riskiperusteisesti ja kehitetään toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä
  — Toimeenpannaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030 sekä edistetään terveydelle haitallisten pienhiukkaspäästöjen ja mustahiilen vähentämistä
  — Vahvistetaan lajien ja luontotyyppien suojelua, seurantaa ja inventointeja uusien uhanalaisuusarviointien perusteella
  — Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen ja -maisemien merkitystä laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa
  — Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta — Valmistellaan 1,5 asteen tavoitteen edellyttämät muutokset ilmastolakiin, pannaan toimeen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa ja energia- ja ilmastostrategiaa sekä aloitetaan uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman tai päivityksen ja ilmastolain muutosten valmistelu. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä
  — Vaikutetaan ympäristö- ja ilmastonäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa. Toimeenpannaan ravinteiden
kierrätysohjelmaa ja osallistutaan Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategian laatimiseen
  — Toimeenpannaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja muovitiekarttaa sekä kehitetään lainsäädäntöä
  — Laaditaan strateginen kiertotalouden edistämisohjelma yhdessä keskeisten ministeriöiden kanssa
  — Edistetään kestäviä julkisia hankintoja sekä vapaaehtoisten ns. green deal -sopimusten käyttöönottoa
  — Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta, rakentamisen laatua, rakennusten kosteusturvallisuutta ja hyvää sisäilmastoa
  — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä, puurakentamista ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä
  — Valmistellaan toimia rakentamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi
3. Kestävä kaupunkikehitys — Parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja kestävyyttä kumppanuuslähtöisesti
  — Edistetään asuntomarkkinoiden toimivuutta ja monimuotoisten asuinalueiden kehittymistä
  — Vahvistetaan ihmisten hyvinvointia turvaamalla ja kehittämällä asumisolojen ja lähiympäristön laatua
  — Vahvistetaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edistämällä luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua sekä parantamalla viherympäristöjen laatua

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 27 127 27 027 35 688
Bruttotulot 682 800 800
Nettomenot 26 445 26 227 34 888
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 931    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 520    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HELCOM-maksun korotus (siirto momentille 35.10.66) -36
Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma (siirto momentilta 35.20.55) (HO 2019) 450
Jätetiedon raportointi ja tilastointi -tietojärjestelmähanke (HO 2019 kertaluonteinen) 1 000
Jätetietojärjestelmän ylläpitorahoitus (HO 2019) 150
Kansainvälinen musta hiili -aloite CCAC (siirto momentilta 35.10.66) 100
Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen (HO 2019) 80
Laajennettu hankintatuki (-1 htv) (siirto momentille 23.01.01) -100
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 3 000
Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) 4 400
Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) -118
Siirtyvien erien leikkaus 800
Sähköisen markkinapaikan ylläpito 215
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
JTS-miljardin tuottavuussäästö -132
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 283
Palkkausten tarkistukset -46
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 65
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 060
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -56
Tasomuutos -323
Yhteensä 8 661

2020 talousarvio 34 888 000
2019 talousarvio 26 227 000
2018 tilinpäätös 27 034 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 972 000 euroa.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan neljänneksi kappaleeksi.

Lisäys 84 000 euroa talousarvioesityksen 34 888 000 euroon nähden aiheutuu poliittiseen esikuntaan kuuluvien valtiosihteerin ja erityisavustajan kulutusmenoista sekä yhden assistentin lisäyksestä aiheutuvista palkkaus- ja kulutusmenoista.


2020 talousarvio 34 972 000
2019 IV lisätalousarvio -99 000
2019 talousarvio 26 227 000
2018 tilinpäätös 27 034 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Ympäristöministeriön toimintamenoiksi esitetään 34,972 milj. euroa, joka on 8,745 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta korostaa erityisesti momentilta rahoitettavan selvitys- ja tutkimustoiminnan tarpeellisuutta. Päätöksenteon ja tehokkaimpien toimien valitsemisen tueksi tarvitaan korkealaatuista ja riittävää tietopohjaa.

Esitetyillä määrärahalisäyksillä rahoitetaan mm. kiertotalouden edistämiseen tähtäävää jätetiedon raportointijärjestelmää ja jätteiden sähköistä markkinapaikkaa, joilla palvellaan kiertotalouden toimijoita Suomessa. Vuonna 2020 laaditaan myös poikkihallinnollinen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen ja koordinoidaan ja toteutetaan kansallisen muovitiekartan toimia. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen roolia vahvistetaan siten edelleen kiertotalouden edelläkävijänä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka ympäristöministeriön hallinnon rahoitusta ja henkilöstöä on lisätty, hallitusohjelmassa linjattujen uusien laajentuvien tehtävien toimeenpanoon tarvitaan lisävoimavaroja. Osaamisen vahvistamista tarvitaan erityisesti ympäristöekonomiaan (nielupolitiikka, skenaariot, rakentamisen elinkaarilaskenta, hiilijalanjälkilaskenta), erilaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen, hankintaosaamiseen sekä ICT-hankkeiden koordinointiin. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee huolehtia ministeriön riittävästä henkilöstömäärästä tehtävien lisääntyessä.

Valiokunta on myös huolissaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ympäristö-vastuualueen henkilöstön riittävyydestä (momentti 32.01.02) ja pitää tärkeänä, että ympäristönsuojelun valvonnan laatu ja tehokkuus pystytään turvaamaan.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä edistävän strategian laatimiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 172 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) elohopeaa koskevan Euroopan unionin asetuksen (EU) 2017/852 edellyttämä lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevien kieltojen ja rajoitusten valvonta

3) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten (EY) N:o 1005/2009 ja (EU) N:o 517/2014 edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta

4) rakennustuotteet

5) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan tutkimustoimintaan sekä sidosryhmille ympäristöministeriön strategian tavoitteita tukevaan viestintään ja matka-avustuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 465 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 800 000 euroa maakuntauudistukseen liittyneen säästöpäätöksen määrärahan palauttamisesta vesien- ja merenhoidon tietojärjestelmien uudistamiseen ja 100 000 euroa jätetiedon raportointiin ja tilastointiin sekä tietojärjestelmän ylläpitoon liittyviin menoihin sekä vähennyksenä 390 000 euroa siirtona momentille 35.20.55 ikääntyneiden asumisen toimintaohjelmaan liittyvien avustusten maksamiseen kunnille ja järjestöille ja 45 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 arkiston järjestämiseen.


2020 IV lisätalousarvio 465 000
2020 talousarvio 35 172 000
2019 tilinpäätös 26 128 000
2018 tilinpäätös 27 034 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 465 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 64 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 85 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen ja vähennyksenä 21 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 valtioneuvoston yhteisen verkkojulkaisualustan palvelun menoihin.


2020 VII lisätalousarvio 64 000
2020 IV lisätalousarvio 465 000
2020 talousarvio 35 172 000
2019 tilinpäätös 26 128 000
2018 tilinpäätös 27 034 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 64 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 374 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

SYKE keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

1) Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja elinympäristöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Itämeren sekä vesistöjen ja pohjavesien tila paranee. Vesivarojen käytössä ennakoidaan luonnonolosuhteiden muutokset. Kansainvälinen vesiyhteistyö kasvaa. Ympäristöriskit ennakoidaan ja tunnistetaan.

2) Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Kansalliset ja kansainväliset toimet tukevat hiilineutraaliuden saavuttamista sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista. Kierto- ja biotalous vahvistuvat kestävällä tavalla edistäen vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentämällä jätteiden määrää, uudistaen samalla liiketoimintaa ja parantaen kilpailukykyä.

3) Kestävä kaupunkikehitys

Kaupunkiseuduilla ja alueilla tehtävät toimet tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vahvistavat luonnon kirjoa. Asuinympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuu. Kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden kehittyminen tukevat toisiaan.

4) Ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen

Ympäristöä koskeva tieto on käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.

5) Paikallisten ja alueellisten kestävien ratkaisujen tuottaminen kokeilujen ja verkostojen avulla

Alueelliset ja paikalliset verkostot tuottavat käytännön ratkaisumalleja vahvistaen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoja tuotetaan vuorovaikutteisesti kestävyyttä edistävien murrosten nopeuttamiseksi.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

  • — SYKE varmistaa tieteellisen toimintansa laadun sekä ylläpitää ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrän suhteessa työpanokseen vähintään nykyisellä tasolla
  • — SYKE vahvistaa sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
  • — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
  • — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
  • — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta.

SYKE keskittyy toiminnassaan:

  • — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
  • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen
  • — kiertotalouden ja biotalouden kestävyyden arviointiin ja edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
  • — luonnonvarojen käytön kestävyyden ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
  • — luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
  • — kestävää kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.
Taloudellisuus

SYKE:n tuloarvio vuodelle 2020 on 32,0 milj. euroa. Tuotoista 3,0 milj. euroa kertyy maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloista, joista vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin kolmannes.

Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia kertynee 9,2 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja 19,8 milj. euroa. EU:n osuus yhteistoiminnan kustannusten korvauksista ja yhteisrahoitteisesta rahoituksesta on yhteensä n. 7,5 milj. euroa, josta 5 milj. on yhteisrahoitteista.

Tuottavuus

SYKE parantaa tuottavuutta kehittämällä verkostoyhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, uudistamalla toimintaprosessejaan ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa mm. hankintatoimen prosesseja kehittämällä.

Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Uudet toimintamallit parantavat tuottavuutta myös aluehallinnon vastuulla olevissa tehtävissä.

Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrastruktuuriyhteistyötä.

SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 565 vuonna 2020. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 244 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2018—2020

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
  558 563 565

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 56 252 52 024 55 374
Bruttotulot 31 863 29 000 32 000
Nettomenot 24 389 23 024 23 374
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 172    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 094    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 12 307 11 200 11 800
— EU:lta saatava rahoitus 5 276 4 800 5 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 067 3 300 3 000
Tuotot yhteensä 20 650 19 300 19 800
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 27 851 27 571 27 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -7 201 -8 271 -7 700
Omarahoitusosuus, % 26 30 28

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit (HO 2019) 460
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -18
JTS-miljardin tuottavuussäästö -118
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 324
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -64
Palkkausten tarkistukset -54
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 74
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -65
Tasomuutos -189
Yhteensä 350

2020 talousarvio 23 374 000
2019 talousarvio 23 024 000
2018 tilinpäätös 24 311 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 374 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen ja virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa SYKE:n osallistumisen ulkoministeriön rahoittamiin instituutioiden välisen yhteistyön hankkeisiin sekä Suomen Akatemian hankkeisiin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 23 374 000
2019 tilinpäätös 23 024 000
2018 tilinpäätös 24 311 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen ja virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 66 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 23 374 000
2019 tilinpäätös 23 024 000
2018 tilinpäätös 24 311 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 9 435 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 3 000
Yhteensä 3 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 9 435 000
2019 talousarvio 6 435 000
2018 tilinpäätös 7 711 639

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 9 435 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 1 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa sekä saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Järjestöjen avustukset -100
Metsästäjäliitto ry -100
Yhteensä -200

2020 talousarvio 1 730 000
2019 talousarvio 1 930 000
2018 tilinpäätös 2 435 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 2 130 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 1 730 000 euroon nähden aiheutuu luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksien korottamisesta.


2020 talousarvio 2 130 000
2019 talousarvio 1 930 000
2018 tilinpäätös 2 435 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 2,130 milj. euroa, joka on 200 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Määrärahalla avustetaan laaja-alaisesti valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä sekä asunto- ja rakennusalan järjestöjä. Momentilta tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muita ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä hankkeita.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus korotti momentin määrärahaa täydentäessään talousarvioesitystä (21.11.2019). Avustus on tasoonsa nähden hyvin vaikuttava ja sillä toteutetaan laaja-alaista toimintaa kansalaisten ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten luonto-, ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi. Järjestöt ja niiden hankkeet tavoittavat kansalaisia usein paremmin kuin viranomaistoiminta. Ne voivat myös osaltaan vauhdittaa asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa mittavaa kansalaisten kulutus- ja liikkumistottumusten muutosta.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle ja korostaa samalla järjestön roolia mm. kosteikkojen rakentamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.