Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistarpeet asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Myönteistä on, että talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Talouskasvun ennustetaan jatkossa hidastuvan.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osaamisen, luovuuden ja osallisuuden vahvistamiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle sekä työllisyyden edistämiselle. Hallinnonalan toimin lujitetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys toiminnassa korostuu. Koulutusta koskevilla toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aktiivista kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. TKI-toimintaympäristöä tulee vahvistaa. Yhteiskunnassa yhä suurempi osa talouskasvusta syntyy aineettomista sisällöistä ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Luovat alat ovat myös digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Liikunnan, taiteen ja kulttuurin harrastamista tulee lisätä ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti ja huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, osaavan ja ekologisesti kestävän Suomen kehittämisessä. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä taiteessa ja kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa ja urheilussa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2018
TP
2019
TA
2020
TAE
2019/2020
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus679 867708 705705 285-3 420
29.10.31Vapaa sivistystyö162 262155 230162 7167 486
29.20.30Ammatillinen koulutus799 116806 191917 598111 407
29.20.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma5 000---
29.80.30Kirjastot3 7004 5604 762202
29.80.31 ja 52Teatterit, orkesterit ja museot104 084105 177125 50620 329
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 40917 88117 488-393
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 50919 54519 56015
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0177 9757 904-71
Yhteensä 1 799 9641 825 2641 960 819135 555
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta   
Kunnat ja kuntayhtymät 932 381945 4871 005 90060 413
— Kunnat -95 103-96 440-84 49611 944
— Kuntayhtymät 1 027 4841 041 9261 090 39648 469
Yksityiset 867 583879 777954 91975 142

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,04 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 30,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 568,0 milj. euroa eli noin 4,2 milj. euroa enemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TA
2020
TAE
         
Tiede398,8308,6258,3424,9432,7453,1501,6493,4
— voittovarat102,2102,4102,2103,2104,4106,2107,6105,5
— budj.varat2)296,6205,4156,1321,7328,3346,9394,0387,9
         
Taide451,8458,3470,3458,6460,8460,3447,7479,7
— voittovarat224,6237,0236,9233,3233,4238,8246,3257,6
— budj.varat227,2221,3233,4225,4227,4221,4201,5222,1
         
Liikunta151,7187,4188,5154,9178,6171,8159,9163,9
— voittovarat151,6147,3148,0147,1166,2163,3154,7150,7
— budj.varat0,140,140,57,812,38,55,313,2
         
Nuoriso73,974,374,473,176,875,078,178,6
— voittovarat52,452,853,052,752,653,355,354,3
— budj.varat21,521,521,420,424,221,722,824,4
Voittovarat yhteensä530,8539,5540,1536,3556,7561,6563,8568,0

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
29OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA  
 valtuus  
 — tutkimuksen lippulaivatoiminta60,0-
 — ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen80,0-
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus368,4337,1
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,01,0

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot274 95401 108035 110311 172
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 847-2517 822
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
67 74413567 879
03.Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 4341 1086 542
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 6612 661
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
32 00032 000
30.Koululaisten harrastustoiminnan kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 00010 000
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 7371 737
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 6794 5008 179
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
115 596115 596
53.Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
26 01020 50046 510
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 2462 246
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus1 032 59203 0000137 0501 172 642
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 93334 933
20.Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
118 4150118 415
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
705 2853 000115 500823 785
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
165 21621 550186 766
51.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 7438 743
20.Ammatillinen koulutus938 39100046 500984 891
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 0878 087
21.Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
12 706012 706
30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
917 59846 500964 098
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 281 179003 000166 0813 450 260
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 80210 802
02.Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 56619 566
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 0821 082
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 629811 710
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
31 1196 00037 119
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 874 20967 0001 941 209
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
280 1043 00026 000309 104
53.Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
105 486105 486
54.Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
54 63154 631
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
882 47267 000949 472
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
20 07920 079
70.Opintotuki617 8650000617 865
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
639639
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
84 20084 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
447 800447 800
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 62631 626
59.Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 60053 600
80.Taide ja kulttuuri485 03690041 691025 300552 927
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 1069001005 106
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 0957004003 195
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 7545911 70024 045
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 2112405 451
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 8851006 985
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 48519 485
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
14 92414 924
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
5 0128005 812
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
67 84067 840
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 64826 648
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
4 89040 30020 60065 790
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
16 29416 294
52.Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
257 5700257 570
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
25 44225 442
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 9501 950
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
729729
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 8991 4605 359
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5050
90.Liikuntatoimi165 991019 60006 815192 406
30.Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
8 00019 6006 81534 415
50.Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
150 694150 694
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 9971 997
56.Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 3005 300
91.Nuorisotyö79 66304 000012 00095 663
50.Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
54 25054 250
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
23 5131 50012 00037 013
52.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 9002 5004 400
 Yhteensä6 875 67190069 3993 000428 8567 377 826

 Henkilöstön kokonaismäärä 2 5892 4742 562  

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle noin 429 milj. euron määrärahalisäyksiä, minkä lisäksi esitykseen sisältyy eräitä merkittäviä valtuuksia. Määrärahoja lisätään mm. osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen, joilla pyritään vahvistamaan talouden suorituskykyä. Myös taloutta elvyttäviin toimiin esitetään resursseja, kuten myös työikäisten osaamisen kehittämiseen sekä oppilaitosten maksutulomenetyksiin.

Keskeinen osa esitystä on lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, johon osoitetaan noin 320 milj. euroa ja jonka toimeenpano on kolmen eri ministeriön (OKM, STM, TEM) vastuulla. Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 159 milj. euron toimenpidekokonaisuutta.

Hyvinvointipaketin keskeisiä elementtejä ovat perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaaminen (70 milj. euroa), sekä lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen varhaiskasvatuksessa (14 milj. euroa). Lisäksi lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin osoitetaan 17 milj. euroa (29.10.30) ja ammatilliseen koulutukseen 30 milj. euroa, joka käytetään mm. koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen (29.20.30).

Hyvinvointipakettiin sisältyy myös 10 milj. euron määräraha harrastamisen mallin pilotointiin, jonka tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen (29.01.30). Nuorisotyöhön esitetään niin ikään lisäresursseja (12 milj. euroa), joilla pyritään mm. tavoittamaan ja tunnistamaan tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret ja auttamaan heidät koulutukseen ja muihin palveluihin (29.91.51).

Edellä mainittujen määrärahalisäysten lisäksi lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta 112,3 milj. eurolla (28.90.30). Varat kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Näin pyritään torjumaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistamaan tukipalveluiden toimivuus.

Valiokunta pitää hyvinvointipakettia monipuolisena ja tarpeellisena kokonaisuutena ja esitettyjä panostuksia vallitsevassa tilanteessa perusteltuina ja ajankohtaisina. Rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Osa lapsista ja nuorista on pudonnut etäopetuksesta rajoitustoimien aikana ja tarvitsee muita enemmän tukea ja ohjausta. Myös eri koulutusaloilla tilanteet ovat olleet erilaisia ja esim. koulutus- tai oppisopimuksella opiskelu on saattanut päättyä koronarajoitusten vuoksi kokonaan.

Monet koronakriisin liittyvät taloudelliset vaikutukset täsmentyvät vasta myöhemmin. On siksi tärkeää, että resurssitarpeita seurataan ja että niiden riittävyyttä arvioidaan myöhemmin uudelleen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lasten harrastustoimintaan liittyvä toimintamalli juurtuu pysyväksi toimintatavaksi kunnissa ja että sen rahoitus varmistetaan myös pilotoinnin päätyttyä.