Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
              69. Maksut Euroopan unionille
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

92. EU ja kansainväliset järjestötPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098  617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon.

Selvitysosa:Vuosi 2020 on vuosia 2014—2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen seitsemäs ja siten viimeinen varainhoitovuosi. Vuoden 2020 talousarvioon sisältyvät vuoden 2016 lokakuussa takautuvasti voimaan tulleen omien varojen päätöksen mukaiset maksualennukset kuten arvonlisäveropohjaan perustuvat alennukset ja kertakorvausalennukset. Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennus siihen liittyvine alennuksineen Saksalle, Itävallalle, Alankomaille ja Ruotsille jatkuu keskeytyksettä myös vuoden 2020 aikana. Omia varoja koskevat maksupohjat laaditaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (ESA2010) mukaisina.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098  617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Pohjoismaiden investointipankin pääomankorotukseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin maksetusta pääomasta korotetaan 74 162 766,64 eurosta 149 803 085,19 euroon ja vaadittaessa maksettavasta pääomasta 1 088 148 207 eurosta 1 482 690 785,19 euroon. Maksetun pääoman korotus suoritetaan pankin luottoriskirahaston varoista.

Pääomakorotuksen tultua voimaan peruutetaan eduskunnan suostumus valtioneuvostolle antaa omavelkainen valtiontakaus Pohjoismaiden investointipankin myöntämien tai takaamien ympäristöinvestointilainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämiseksi sekä eduskunnan suostumus valtioneuvostolle antaa omavelkainen takaus Pohjoismaiden investointipankin myöntämien tai takaamien projekti-investointiluottojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämiseksi.

Selvitysosa:Pohjoismaiden investointipankin valtuusto on päättänyt toukokuussa 2019 modernisoida pankin pääoman ja likviditeetin hallintaa. Pankin omistajavaltioiden ulkopuolelle kohdistuvaa lainanantoa varten on ollut käytössä kaksi erityistä lainajärjestelmää — projekti-investointiluotot ja ympäristöinvestointilainat. Näistä lainoista aiheutuvia riskejä varten on ollut käytössä projekti-investointiluottoja varten erityinen luottoriskirahasto sekä omistajavaltioiden myöntämät takaukset niin ympäristöinvestointilainoille kuin projekti-investointiluotoille

Projekti-investointiluottojen luottoriskirahaston koko on 427 000 000 euroa ja omistajavaltioiden takaukset yhteensä 1 800 000 000 euroa. Uudessa järjestelmässä luottoriskirahaston varoilla korotetaan maksettua pääomaa ja vaadittaessa maksettavaa pääoma korotetaan omistajavaltioiden projekti-investointiluottojen takausten määrällä. Pankin pääoma kasvaa 6 142 000 000 eurosta 8 369 000 000 euroon. Maksetun pääoman määrä nousee 419 000 000 eurosta 846 000 000 euroon. Suomen osuus maksetusta pääomasta nousee 74 162 766,64 eurosta 149 803 085,19 euroon ja vaadittaessa maksettavasta pääomasta 1 088 148 207 eurosta 1 482 690 785,19 euroon. Koska maksetun pääoman korotus suoritetaan pankin luottoriskirahastosta, pääoman korotuksesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita.

Omistajavaltioiden myöntämä ympäristöinvestointilainojen yhteensä 266 000 000 euron suuruinen takaus poistuu kokonaan.

Muutoksen seurauksena omistajavaltioiden suorat takaukset poistuvat käytöstä. Järjestely selkeyttää pankin pääomarakennetta sekä pääoman ja likviditeetin hallintaa. Järjestely myös vähentää omistajavaltioiden taloudellisia kokonaisvastuita.

Eduskunta on vuonna 1994 hyväksynyt enintään 357 095 000 euron valtiontakauksen Pohjoismaiden investointipankin projekti-investoiluottojen ja vuonna 2002 enintään 53 200 000 euron valtiontakauksen pankin ympäristöinvestointilainojen vakuudeksi. Molemmat eduskunnan suostumukset valtiontakausten antamiselle voidaan kumota, mikä vähentää valtion vastuita enintään 53 200 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Pohjoismaiden investointipankin pääomankorotukseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin maksetusta pääomasta korotetaan 74 162 766,64 eurosta 149 803 085,19 euroon ja vaadittaessa maksettavasta pääomasta 1 088 148 207 eurosta 1 482 690 785,19 euroon. Maksetun pääoman korotus suoritetaan pankin luottoriskirahaston varoista.

Pääomakorotuksen tultua voimaan peruutetaan eduskunnan suostumus valtioneuvostolle antaa omavelkainen valtiontakaus Pohjoismaiden investointipankin myöntämien tai takaamien ympäristöinvestointilainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämiseksi sekä eduskunnan suostumus valtioneuvostolle antaa omavelkainen takaus Pohjoismaiden investointipankin myöntämien tai takaamien projekti-investointiluottojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämiseksi.

03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 3 633 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen vuonna 2015 perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä on perustettu uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 17,6 18 18
Koulutustasoindeksi (asteikko 1—8) 6,8 6,9 6,9
Sairauspoissaolot, pv/htv 7,3 8 7
Työtyytyväisyysindeksi 4,1 4,0 4,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Investoinnit ja palveluiden hankinta (v. 2019 rahoitus) -148
Investoinnit ja palveluiden hankinta (v. 2020 rahoitus) 136
Kustannusarvioista johtuva muutos -296
JTS-miljardin tuottavuussäästö -10
Tasomuutos -2
Yhteensä -320

2020 talousarvio 3 633 000
2019 talousarvio 3 953 000
2018 tilinpäätös 2 947 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 3 633 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi päättää rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 3 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rahoitusvakausrahastolle otettavasta lainasta enintään 2 000 000 000 euron määrään saakka.

Selvitysosa:Talletussuojadirektiivin 10 artiklan 9 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmillä on käytössään asianmukaiset vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt, joiden avulla ne voivat hankkia lyhyen aikavälin rahoitusta täyttääkseen niitä vastaan esitetyt vaatimukset. Säännös on pantu täytäntöön rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 3 luvun 8 §:llä, joka koskee lainanottoa rahastolle. Lainaus edellyttää perustuslain 82 §:n mukaisesti aina eduskunnan suostumusta, joka annettaisiin enintään 2 000 000 000 eurolle. Esitetty summa olisi kaikkien mahdollisten talletussuojarahaston lainojen yhteenlaskettu enimmäismäärä, eli sisältäisi näin ollen esimerkiksi mahdolliset pankkisektorilta otettavat lainat ja lainan valtiolta.

Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 3 luvun 8 § sisältää valtuuden valtioneuvostolle päättää lainan ottamisesta ja sen ehdoista eduskunnan suostumuksen jälkeen. Eduskunnan etukäteinen suostumus tarvittaessa enintään kahden miljardin euron lainoille edesauttaisi lainajärjestelyjen nopeaa toteutusta ja talletussuojarahaston lakisääteisen velvollisuuden toteuttamista talletusten korvaamisessa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 3 633 000
2019 tilinpäätös 3 953 000
2018 tilinpäätös 2 947 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi päättää rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 3 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rahoitusvakausrahastolle otettavasta lainasta enintään 2 000 000 000 euron määrään saakka.

20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannustason tarkistus 600
Yhteensä 600

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 2 300 000
2019 talousarvio 1 700 000
2018 tilinpäätös 1 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuodelta 2019 siirtyneistä EU-puheenjohtajuuskauden matkamenojen korvauksista, jotka on maksettu vuoden 2020 aikana.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.


2020 IV lisätalousarvio 700 000
2020 talousarvio 2 300 000
2019 tilinpäätös 2 600 000
2018 tilinpäätös 1 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa.

40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 12 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 12 600 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2018 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio toteutumien perusteella 288
Yhteensä 288

2020 talousarvio 12 600 000
2019 talousarvio 12 312 000
2018 tilinpäätös 11 544 551

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 12 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2018 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.


2020 talousarvio 170 000
2019 talousarvio 170 000
2018 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2020 Suomen ensimmäisten maksuosuuksien maksamiseen. Suomen ensimmäinen maksuerä IBRD:n osalta on noin 8 075 000 euroa ja IFC:n osalta noin 6 092 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2023 yhteensä 31 900 000 euroa.

2) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2024 yhteensä 30 200 000 euroa.

3) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleen rakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2020—2023 yhteensä 213 500 000 euroa.

Selvitysosa:Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääomakorotusten johdosta saa valtuuksilla merkitä uusia osakkeita ja sitoutua takuupääoman korotukseen Suomelle tulevan osuuden verran.

Momentin vasta-arvot on laskettu 23.4.2019 mukaisella valuuttakurssilla EUR/USD=1,1245. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peruspääoman korotus IBRD ja IFC 1. maksuosuus 14 200
Yhteensä 14 200

2020 talousarvio 14 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2020 Suomen ensimmäisten maksuosuuksien maksamiseen. Suomen ensimmäinen maksuerä IBRD:n osalta on noin 8 075 000 euroa ja IFC:n osalta noin 6 092 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2023 yhteensä 31 900 000 euroa.

2) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2024 yhteensä 30 200 000 euroa.

3) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleen rakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2020—2023 yhteensä 213 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) Suomen ensimmäisten maksuerien osalta siten, että on IBRD:n osalta maksuerä on 8 100 000 euroa ja IFC:n osalta 6 200 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua

1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, jossa merkitään yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta arvoltaan yhteensä 35 823 769,60 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 33 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2023.

2) Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, jossa merkitään 33 952 yhtiön osaketta arvoltaan 33 952 000 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 31 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2024.

3) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin 240 068 475,40 Yhdysvaltain dollarin määräiseen takuupääomakorotukseen. Korotuksen eurovasta-arvo on 216 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan lisäys aiheutuu valuuttakurssimuutoksista.

Momentin perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan määrärahan käyttäminen myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin.

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetty valtuus sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen 31 900 000 eurolla, Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen 30 200 000 eurolla ja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen 213 500 000 eurolla muutetaan Yhdysvaltain dollarimääräiseksi (USD 1,1116; 1.6.2020). Samalla oikeutetaan merkitsemään Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakeannissa 33 952 yhtiön osaketta.


2020 IV lisätalousarvio 100 000
2020 talousarvio 14 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) Suomen ensimmäisten maksuerien osalta siten, että on IBRD:n osalta maksuerä on 8 100 000 euroa ja IFC:n osalta 6 200 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua

1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, jossa merkitään yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta arvoltaan yhteensä 35 823 769,60 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 33 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2023.

2) Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, jossa merkitään 33 952 yhtiön osaketta arvoltaan 33 952 000 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 31 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2024.

3) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin 240 068 475,40 Yhdysvaltain dollarin määräiseen takuupääomakorotukseen. Korotuksen eurovasta-arvo on 216 000 000 euroa.

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 206 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksissä (2014/335/EU).

EU:n omat varat sisältävät:

1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja

2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).

Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.

ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY):

1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta

2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä

3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.

Määrärahataso perustuu vuosia 2014—2020 koskevaan EU:n rahoituskehykseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 316 000 000
Bruttokansantuloon perustuvat maksut 1 743 000 000
Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus 147 000 000
Yhteensä 2 206 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio 137 000
Yhteensä 137 000

2020 talousarvio 2 206 000 000
2019 talousarvio 2 069 000 000
2018 tilinpäätös 1 881 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 2 087 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 119 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 206 000 000 euroon nähden aiheutuu Iso-Britannian sopimuksettoman EU-eron aiheuttaman paineen pienenemisestä Suomen EU-maksuja kohtaan sekä EU:n lisätalousarvioiden pienentävästä vaikutuksesta.


2020 talousarvio 2 087 000 000
2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio 2 069 000 000
2018 tilinpäätös 1 881 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 087 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 11 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2020 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 050 000 euroa, maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin vasta-arvot on laskettu 23.4.2019 valuuttakurssilla EUR/USD 1,1245.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peruspääoman merkinnästä aiheutuva kurssiero 950
Yhteensä 950

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 11 050 000
2019 talousarvio 10 100 000
2018 tilinpäätös 10 330 217

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 11 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2020 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 050 000 euroa, maksamiseen.