Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee.
Kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
  • — Verovaje on alhainen.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliustavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä onkin turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
28.30.03 Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus - 20,0
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 2,7 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0
28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)    
  — valtuus - 275,5

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 198 088 0 0 0 1 150 0 0 199 238
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 197 850 35 047
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
545 300 845
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
3 306 3 306
25. Metallirahamenot
(arviomääräraha)
2 350 2 350
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
133 320 133 320
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
23 370 23 370
10. Verotus ja tulli 632 527 0 0 0 17 328 21 000 0 670 855
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
425 448 425 448
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
166 099 4 328 170 427
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
11 980 0 11 980
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
8 000 10 000 21 000 39 000
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
15 000 15 000
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
6 000 3 000 9 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 50 864 0 0 0 6 000 0 0 56 864
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 314 6 000 34 314
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
50 50
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 000 5 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
11. Verkkomaksaminen
(siirtomääräraha 2 v)
500 500
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 111 290 0 2 160 0 0 0 0 113 450
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
48 577 48 577
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 773 3 773
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 940 2 160 56 100
04. Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
5 000 5 000
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 56 727 0 2 925 0 -35 0 0 59 617
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
56 505 2 925 -35 59 395
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
222 222
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 175 367 0 0 0 0 0 0 5 175 367
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 857 179 4 857 179
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot
(arviomääräraha)
4 008 4 008
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
37 640 37 640
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
256 728 256 728
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
19 812 19 812
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 18 865 0 0 0 0 0 0 18 865
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
15 15
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
850 850
12. Osaamisen kehittäminen
(arviomääräraha)
18 000 18 000
70. Valtionhallinnon kehittäminen 76 772 0 2 500 0 4 583 0 0 83 855
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
42 700 2 500 -5 000 40 200
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 500 5 000 10 500
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
13 872 -1 200 12 672
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 0 1 000
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
5 783 5 783
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
(siirtomääräraha 3 v)
5 600 5 600
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 100 8 100
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 282 719 4 -39 357 0 -5 918 4 595 0 242 043
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
249 719 4 -25 677 -5 918 4 595 222 723
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
20 000 -12 700 7 300
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000 -980 12 020
90. Kuntien tukeminen 9 383 555 0 547 000 0 999 700 -433 000 0 10 497 255
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
7 074 155 827 700 7 901 855
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
400 400
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
40 000 -30 000 10 000
34. Valtionavustus sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
200 000 200 000
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
(kiinteä määräraha)
2 269 000 547 000 -433 000 2 383 000
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 270 000 0 0 0 0 0 0 270 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
270 000 270 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 130 953 0 0 0 800 0 0 2 131 753
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 633 0 3 633
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 300 700 3 000
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
12 600 12 600
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
14 200 100 14 300
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 087 000 2 087 000
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
11 050 11 050
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 200 200 000 10 000 0 17 900 0 0 243 100
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 200 000 200 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 10 000 12 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
300 300
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
12 600 17 900 30 500
  Yhteensä 18 402 927 200 004 525 228 0 1 041 508 -407 405 0 19 762 262

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 099 12 097 12 271    

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 600 milj. euron valtiontakauksen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnair Oyj:n työeläkkeiden takaisinlainauksen (tyel-takaisinlainaus) vakuudeksi.

Selvitysosa:Finnair Oyj:n liiketoiminta kärsii merkittävästi Korona-viruksen aiheuttamista maailmanlaajuisista vaikutuksista. Jatkuva kysynnän väheneminen sekä eri maissa voimaan astuneet viranomaisten rajoitukset ovat johtaneet liiketoiminnan merkittävään leikkaamiseen. Yhtiö on ilmoittanut joutuvansa pysäyttämään noin 90 % lentoliikenteestään. Tämän seurauksena kassavirta on kääntynyt negatiiviseksi ja yhtiö joutuu hankkimaan uutta rahoitusta turvatakseen maksuvalmiutensa.

Markkinaehtoiset rahoitustoimenpiteet ovat ensisijaisia, mutta vallitsevassa poikkeustilanteessa niiden järjestyminen on epävarmaa. Viruksen aiheuttaman poikkeustilanteen ja lentoliiketoimintaan liittyvien rajoitusten ja muiden vaikutusten ajallista kestoaikaa ei voida tarkasti arvioida. Valtiontakauksella pyritään varmistamaan Finnair Oyj:n maksuvalmius ja yhtiön toiminnan turvaaminen poikkeustilanteen yli.

Valtiontakauksen enimmäismääräksi esitetään 600 milj. euroa pääoman osalta. Valtiontakaus kattaisi tämän lisäksi lainan velkakirjaehtojen mukaisen koron, viivästyskoron sekä lainaehtojen mukaiset muut maksut ja perimiskulut. Takauksen kohteena olevan lainan laina-aika olisi enintään 3 vuotta. Lainajärjestely voidaan toteuttaa myös enimmäislaina-aikaa lyhyempänä, jolloin laina-aikaa voidaan tarvittaessa jatkaa tai konvertoida se uudella lainalla siten, että näiden yhteenlaskettu laina-aika on ensimmäisestä nostoajankohdasta laskettuna yhteensä enintään 3 vuotta. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu koostuisi näistä eri sitoumuksista ja niiden korkotasoista ja juoksuajoista. Valtiontakauksen tulee täyttää EU:n valtiontukisäännöt.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 600 milj. euron valtiontakauksen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnair Oyj:n työeläkkeiden takaisinlainauksen (tyel-takaisinlainaus) vakuudeksi.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää tarvittaessa vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin valtion takausohjelmasta omavelkaisia takauksia pääomaltaan yhteensä enintään 600 milj. euroa varustamoyhtiöille huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa.

Selvitysosa:Koronakriisin ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena varustamoiden kassavirta on merkittävästi vähentynyt ja toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet. Osa aluskannasta on kriisistä johtuen poistettu liikenteestä. Liikennöivien alusten vähäiset henkilömatkustajamäärät ja rahtiliikenne eivät riitä kattamaan toiminnan kustannuksia. Alusten tulorakenteesta normaalisti merkittävän osan muodostaa henkilöliikenne.

Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta on keskeistä turvata riittävän merikuljetuskapasiteetin toimivuus kaikissa olosuhteissa. Merikuljetusten turvaamiseksi koronakriisin aiheuttamissa erityisolosuhteissa esitetään Suomeen rekisteröityjen varustamoyritysten lainanotolle valtiontakausohjelmaa. Tukiohjelman tavoitteena on varmistaa matkustaja-autolauttojen rahtiliikenne (ml. Ahvenanmaan kuljetukset).

Varustamoyhtiöille kohdistettuun lainaohjelmaan kuuluvia valtiontakauksia voitaisiin myöntää varustamoiden pankkilainojen tai tyel-takaisinlainojen vakuudeksi. Lainaohjelmaan kuuluvien valtiontakauksien enimmäismääräksi esitetään 600 milj. euroa pääoman osalta. Valtiontakaus kattaisi tämän lisäksi lainojen velkakirjaehtojen mukaisen koron, viivästyskoron sekä lainaehtojen mukaiset muut maksut ja perimiskulut. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu koostuisi näistä eri sitoumuksista ja niiden korkotasoista ja juoksuajoista. Takausohjelma olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Takauksen kesto olisi lähtökohtaisesti enintään 2 vuotta ja tarvittaessa tapauskohtaisin erityisperustein kuitenkin enintään 6 vuotta sen myöntämispäivästä.

Takaukset myönnettäisiin ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja takauksista perittäisiin käypä takausmaksu. Jos tämä ei ole mahdollista, takauksia voitaisiin myöntää markkinaehtoja edullisemmin ehdoin, jos se on huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellista. Valtiontakauksien tulee täyttää EU:n valtiontukisäännöt.

Koronakriisin aiheuttaman poikkeustilanteen ja siihen liittyvien erilaisten rajoitusten ja muiden vaikutusten ajallista kestoaikaa ei voida tarkasti arvioida. Valtiontakauksella pyritään varmistamaan varustamojen toimintakyky poikkeustilanteen yli.

Takauksen myöntäminen olisi harkinnanvaraista ja myöntäminen perustuisi huoltovarmuuden turvaamiseen rahtiliikenteessä koronatilanteessa. Takauksen myöntäminen edellyttäisi Huoltovarmuuskeskuksen antamaa puoltavaa lausuntoa huoltovarmuusvaikutuksista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää tarvittaessa vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin valtion takausohjelmasta omavelkaisia takauksia pääomaltaan yhteensä enintään 600 milj. euroa varustamoyhtiöille huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 66/2020 vp (8.5.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin

  • — enintään 432 milj. euron suuruisen valtiontakauksen eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi
  • — enintään 372 milj. euron suuruisen valtiontakuun Euroopan investointipankille pankin yhteyteen perustettavasta yleiseurooppalaiselle EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta
  • — enintään 880 milj. euron valtiontakauksen Työllisyysrahaston alijäämän kattavien lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.

Selvitysosa:Ensimmäiseen takausvaltuuteen liittyen valtioneuvosto on antanut kirjelmän eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta COVID-19 -epidemian seurauksena (SURE-asetus) (U 12/2020).

Komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen perustamisesta. Tilapäisen tukivälineen avulla jäsenvaltiot sitoutuvat kriisitilanteessa tukemaan toisiaan unionin kautta tuomalla saataville lisärahoitusta edullisten lainojen muodossa lyhennetyn työajan järjestelyjen ja muiden samanlaisten keinojen luomisesta tai käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. SURE toteutettaisiin lainajärjestelynä, joka pohjautuu jäsenvaltioiden lainoille BKTL-osuuksiensa mukaisesti myöntämiin takauksiin, joiden määrä olisi vähintään 25 % komission välineelle ehdottamasta 100 mrd. euron kokonaiskapasiteetista. Lainajärjestely toimisi niin, että komissio hankkii tarvittavat varat rahoitusmarkkinoilla laskemalla liikkeeseen velkakirjoja. Unionin velanotto mahdollistetaan unionin budjetin ja erillisen jäsenmaiden ja unionin välisen takausjärjestelyn avulla. Takausosuuden enimmäismäärä on määritelty jäsenvaltion ja komission välisessä takaussopimusluonnoksessa, jonka mukaan Suomen takausosuuden ehdoton enimmäismäärä kaikissa olosuhteissa olisi 431 740 142 euroa. Takauksen kohdistumista ehdotuksen tarkoittamaan unionin hätärahoitusvälineen toimintaan voidaan pitää lain tarkoittamana erityisenä syynä olla perimättä takausmaksua.

Toinen valtuus liittyy Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen perustettavaan Covid-19 -takuurahastoon, jonka tarkoituksena on luoda yhteiseurooppalainen ratkaisu, jolla tuettaisiin COVID-19 johdosta vaikeuksiin joutuneita yrityksiä turvaamalla niiden rahoituksen saanti takuurahaston tuella.

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus on ollut ennakoimaton ja EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikasta riippumaton kriisi. Kriisin poikkeuksellinen luonne on tarpeellista ottaa huomioon tilanteen hallintaan tähtäävissä päätöksissä. Tässä tilanteessa on markkinareaktioiden ja EU:n yleisen uskottavuuden kannalta tärkeää korostaa poliittista valmiutta tarvittaviin taloudellisiin toimiin, solidaarisuutta ja tarvittavien toimien koordinaation tärkeyttä.

Tiukat rajoitustoimet, joihin valtiot ovat ryhtyneet koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen estämiseksi, seisauttavat talouden ennennäkemättömällä tavalla ja koskettavat reaalitaloutta. Etenkin pk- ja midcap-yritysten toimintaedellytyksiin ja rahoituksen saatavuuteen häiriötila vaikuttaa erittäin kielteisesti.

Takuurahasto olisi väliaikainen kriisinhallintaväline, joka myöntäisi takauksia pankeille ja kansallisille erityisrahoituslaitoksille, jotta ne voisivat tarjota ja lisätä luotonantoa reaalitalouden toimijoille. Takuurahasto on tarkoitus perustaa ensisijaisesti jäsenmaiden myöntämien valtiontakuiden avulla. Jäsenvaltioiden osuus rahastosta määräytyisi sen mukaisesti, mikä on niiden pääomaosuus EIP:ssa. Takuurahasto aloittaisi toimintansa, kun jäsenvaltiot, joiden osuus EIP:n pääomasta on 60 %, ovat antaneet valtiontakuun. Takuurahasto on tarkoitus saada toimintavalmiiksi 1.6.2020 mennessä.

Suomen nykyinen osuus EIP:n pääomasta on 1,4846333 %, joten Suomen laskennallinen osuus 25 mrd. euron takuurahastosta olisi näin ollen 371 158 331,96 euroa. Koska takuurahaston kautta tuettavat lainat- ja muut rahoitusinstrumentit ovat vallitsevassa markkinatilanteessa lähtökohtaisesti pidettävä korkeariskisinä, on varauduttava siihen, että takausvastuu realisoituu.

Takuurahastosta voidaan lähtökohtaisesti myöntää tukea vuoden 2021 loppuun saakka. Takuurahastoon osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean määräenemmistöllä tehtävällä päätöksellä takuurahaston toimintaa voitaisiin jatkaa kuudella kuukaudella. Lisäjatko edellyttää takuun antajien yksimielistä päätöstä.

Kolmas valtuus liittyy koronakriisin ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena voimakkaasti kasvaneiden lomautusten ja irtisanomisten määrään, mikä kasvattaa Työllisyysrahaston vastuulla olevia työttömyysturvamenoja merkittävästi. Rahasto arvioi sen tuloksen painuvan jopa noin 3 000 milj. euroa alijäämäiseksi vuonna 2020. Rahaston suhdannepuskurin nettovarallisuus oli 1 618 milj. euroa vuoden 2019 lopussa, mutta sen ennakoidaan kääntyvän noin 1 400 milj. euroa alijäämäiseksi tänä vuonna. Rahasto tarvitsee velkarahoitusta alijäämän kattamiseksi ja maksuvalmiuden varmistamiseksi. Rahasto on hakenut valtiontakausta pankkien kanssa tehdyille luottolimiiteille, joilla varmistetaan Työllisyysrahaston rahoituksen saatavuus kaikissa markkinatilanteissa. Ilman valtiontakausta rahaston mahdollisuus saada lyhytaikaista pankkirahoitus olisi rajoitetumpi.

Työllisyysrahastolle annettavan valtiontakauksen enimmäismääräksi esitetään 800 milj. euroa pääoman osalta. Tämän lisäksi takaus kattaisi lainojen pääomalle laskettavat korot ja mahdolliset muut ehdot. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu voi olla enintään 880 milj. euroa. Valtiontakaus kattaa takauspäätöksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa otetut, juoksuajaltaan enintään kahden vuoden lainat. Siten valtiontakauksen maturiteetti rajataan maksimissaan neljään vuoteen.

Työttömyysturvan rahoituksen taso on lakisääteisesti asetettu tasolle, joka vallitsevassa taloustilanteessa on edellyttänyt rahastolta lainarahoitukseen turvaamista. Tällä perusteella voidaan katsoa, että valtioneuvostolla on erityinen syy olla perimättä Työllisyysrahastolta takausmaksua.

Valtiontakauksen myöntämisellä Työllisyysrahastolle ei ole kilpailuvaikutuksia markkinoilla eikä sen osalta ole tarvetta soveltaa EU:n valtiontukisääntöjä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2020 vp (25.5.2020)

Valtiovarainministeriön pääluokan perusteluja esitetään täydennettäväksi siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta enintään 432 milj. euron suuruisen valtiontakauksen eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi sekä enintään 372 milj. euron suuruisen valtiontakuun Euroopan investointipankille pankin yhteyteen perustettavasta yleiseurooppalaiselle EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta.

Käsitellessään edellä mainittuja tukivälineitä koskevia valtioneuvoston kirjelmiä suuri valiokunta on todennut (SuVL 2/2020 vp), että Suomelle lankeavat riskit täyttävät perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaan valtionsääntöisen vaatimuksen tarkkarajaisuudesta. Lisäksi suuri valiokunta on todennut, että tilanteessa, jossa euroalueen kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan voimakkaasti (-7,7 % vuonna 2020), mainittuja tukitoimia voidaan pitää tarpeellisina euroalueen rahoitusvakaudelle.

Valtiontakauksen ja -takuun antaminen edellyttävät perustuslain 82 §:n 2 momentin soveltamista ja ne voidaan antaa vain eduskunnan suostumuksen nojalla. Sen vuoksi em. valtiontakausta ja -takuuta koskevat esitykset sisältyvät nyt lisätalousarvioesitykseen.

Suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan lausuntoihin (SuVL 2/2010 vp, PeVL 11/2020 vp, PeVL 12/2020 vp) viitaten valtiovarainvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä ja edellä todetun enimmäismäärän mukaisen takuun ja takauksen hyväksymistä. Valiokunta painottaa, että lopullisissa sopimuksissa Suomen takaus- ja takuuvastuut rajataan tarkasti ja yksiselitteisesti.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 11/2020 vp) mukaisesti valtioneuvoston selvityksiin sisältyy jatkossa koronakriisiin liittyvistä uusista ja ennakoitavissa olevista taloudellisista vastuista kumulatiivinen arvio, jossa otetaan huomioon jo päätetyt ja lähiaikoina ennakoitavat, päätettäväksi tulevat asiat. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että koronakriisiin liittyvien taloudellisten vastuiden kokonaisarvio vaikuttaa viime kädessä siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyjä pitää perustuslain mukaisina. Kumulatiivisen arvion myötä vastuiden kokonaismäärästä on näin jatkuvasti ajantasainen tieto.

Lisäksi hallitus ehdottaa enintään 880 milj. euron valtiontakausta Työllisyysrahastolle. Valiokunta puoltaa esitystä myös tältä osin, sillä Työllisyysrahaston vastuulla olevat työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet merkittävästi ja rahasto tarvitsee velkarahoitusta alijäämän kattamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Ilman valtiontakausta rahastolla olisi selvästi rajoitetummat mahdollisuudet lyhytaikaisen pankkirahoituksen saamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2020 vp (25.5.2020)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin

  • — enintään 432 milj. euron suuruisen valtiontakauksen eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi
  • — enintään 372 milj. euron suuruisen valtiontakuun Euroopan investointipankille pankin yhteyteen perustettavasta yleiseurooppalaiselle EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta
  • — enintään 880 milj. euron valtiontakauksen Työllisyysrahaston alijäämän kattavien lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.