Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa: Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja 3. Kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimyksenä päästä materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja valmisteluun 2030 -tavoitteiden päivittämiseksi vastaamaan 1,5 asteen vaatimuksia. Ilmastolain uudistamisella varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuoteen 2021 ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavampien toimien käyttöönottoa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä käynnistämällä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ja arvioidaan muita luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen edellytyksiä. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Hankkeiden ympäristöä koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä edesautetaan uudistetun ympäristönsuojelun lainsäädännön toimeenpanolla. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain osalta laaditaan arvio lukuisten peräkkäisten uudistusten toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi valmistellaan ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen tarvittavaa ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Kiertotalouteen siirtyminen on vielä kesken ja sitä edistetään monilla toimilla mm. toteuttamalla valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa sekä valmistelemalla jätealan kuuden direktiivin sisältävän paketin ja kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin toimeenpanoa. Direktiivien toimeenpanon vaikutukset tulevat näkymään monin tavoin — kierrätystä tehostetaan, tuottajavastuujärjestelmiä laajennetaan ja uudistetaan, tiettyjen muovituotteiden käyttöä rajoitetaan ja osan käyttöä vähennetään sekä seurantaa ja raportointia kehitetään. Lisäksi työskennellään nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia ns. green deal -sopimuksia sekä valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli Materiaalitori. Tavoitteena on edistää rakentamisen kiertotaloutta ja purkaa sen esteitä EU:ssa nostamalla Suomen puheenjohtajakaudella keskusteluun rakennustuotteiden uusiokäytön ja kierrättämisen sisällyttäminen osaksi tulevaa rakennustuoteasetuksen revisiota.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan. Ravinteiden kierrätysohjelmaa sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmaa toteutetaan.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävällä toimintaohjelmalla, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelulla, soidensuojelun toimenpiteillä sekä METSO-ohjelmalla.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti noin 2 milj. eurolla vuonna 2020. Ympäristöministeriö edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja sekä edistää rakennuskannan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat kolme tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
35.10.63Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus1010

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Ympäristöhallinnon toimintamenot70 21100046570 676
01.Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
35 17246535 637
04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 374023 374
29.Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
9 4359 435
65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
2 2302 230
10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu186 18100061 700247 881
20.Ympäristövahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
4 4004 400
21.Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
30 3402 00032 340
22.Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
20 6353 70024 335
52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
61 32210 00071 322
61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
18 79228 00046 792
63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
48 63018 00066 630
66.Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
2 0622 062
20.Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen29 41300048 36077 773
01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 7131055 818
04.Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen
(siirtomääräraha 3 v)
7 3007 300
30.Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 00001 000
32.Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 3003 300
34.Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen
(siirtomääräraha 3 v)
14 89514 895
37.Avustukset tuulivoimakaavoitukseen
(siirtomääräraha 3 v)
2 0002 000
52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 5001 5007 000
55.Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
4 9003905 290
56.Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
28 67028 670
60.Siirto Valtion asuntorahastoon000
64.Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 7008002 500
 Yhteensä285 805000110 525396 330

 Henkilöstön kokonaismäärä865839892  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Valiokunta pitää tarpeellisina ympäristöministeriön pääluokkaan esitettyjä noin 110,5 milj. euron lisäyksiä, joiden myötä pääluokan määrärahat nousevat yhteensä 396,3 milj. euroon. Lisäksi korotetaan valtion asuntorahastosta myönnettäviä valtuuksia ja avustuksia.

Lisäyksillä toteutettavat toimet ovat nopeasti käynnistettävissä ja niillä on merkittäviä työllisyyttä ja ilmastotavoitteita tukevia vaikutuksia. Suurimmat määrärahakorotukset osoitetaan asuinrakennusten ja kuntien rakennusten öljylämmityksestä luopumiseen (yhteensä noin 43,6 milj. euroa). Myös pienemmillä määrärahalisäyksillä, kuten avustuksilla tuulivoimakaavoitukseen (2 milj. euroa) voidaan saada vipuvaikutuksen myötä nykyistä ripeämmin liikkeelle isoja työllistäviä investointeja.

Tärkeitä ovat niin ikään luonnonsuojeluun ohjattavat määrärahat, kuten luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen (18 milj. euroa) sekä Metsähallituksen julkisten hallintomenojen korotukset (10 milj. euroa). Koronaepidemia on lisännyt luonnonsuojelualueiden käyttöä entisestään, joten vallitsevassa tilanteessa on erityisen oleellista huolehtia alueiden kestävyydestä, niiden parkkipaikkojen riittävyydestä ja opasteiden ajantasaisuudesta.

Pääluokkaa koskevaan esitykseen sisältyy myös mm. avustus kunnille (13 milj. euroa), mikä mahdollistaa virkistysalueille, viheralueille ja kansallisiin kaupunkipuistoihin suunniteltujen kansalaisten lisääntynyttä ulkoilua palvelevien kunnostushankkeiden ja investointien toteuttamisen.