Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta palvelurakenteen kehittämiseen, yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä
  • — sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
  • — mielenterveyspoliittisten linjausten valmistelu vuosille 2020—2030.
Järjestelmäkuvaukset

Palvelurakenteen kehittämisen, ennen kaikkea perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja mielenterveysstrategian rahoitus perustuu kolmevuotisiin kehittämishankkeisiin (momentti 33.60.39). Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää se kunta, jonka alueella hakija tai tämän perhe vakinaisesti oleskelee.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

  2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
       
Sosiaalipalvelut      
Kotipalvelu, kotitalouksia vuoden aikana 156 000 163 000 170 000
Kotipalveluun sisältyvät tukipalvelut, saajia vuoden aikana 118 000 122 000 125 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) 6 000 5 000 4 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 48 000 49 000 50 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 49 200 51 000 55 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) 17 200 17 500 18 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 600 500 400
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 96 460 95 000 94 000
       
Kansanterveystyö      
Hoitopäivät (milj.) 3,02 3,00 2,90
Avohoitokäynnit (milj.)      
— Lääkärin luona 6,40 6,60 6,80
— Muun ammattihenkilön luona 18,70 20,00 22,00
— Hammashuollon käynnit 5,10 5,30 5,40
— Kotisairaanhoidon käynnit 3,95 4,10 4,20
       
Somaattinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 2,85 2,80 2,80
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,94 0,94 0,94
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,05 3,00 3,00
Avohoitokäynnit (milj.) 7,30 7,40 7,40
       
Psykiatrinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 1,20 1,20 1,20
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,04 0,04 0,04
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 31,00 31,00 31,00
Avohoitokäynnit (milj.) 2,30 2,40 2,40

1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat

2) Lukuun on laskettu mukaan kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat vuoden lopussa sekä vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

  2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
       
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 303,6 1 325,0 1 325,0
Tutkintokorvaus, euroa 46 200 46 000 46 000
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 850 850 850

Mielentilatutkimustoiminta

  2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
       
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 83 85 85
— valtion yksiköt 65 65 65
— kunnalliset sairaalat 10 10 10
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat 8 10 10

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Vakavia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys (Vantaa) on nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen. HUS ja Vantaa ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -150
Yhteensä -150

2020 talousarvio 350 000
2019 talousarvio 500 000
2018 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää konfliktialueilta kotiutettavien lasten vastaanottamisesta ja tähän varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu konfliktialueilta kotiutettavien suomalaisten lasten vastaanottamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Hallitus on joulukuussa 2019 tehnyt periaatepäätöksen al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaisten lasten auttamisesta. Ulkoministeriön toimeksiannosta eräät kunnat ovat varautuneet palautettavien vastaanottoon, mistä aiheutuu niille jatkuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta, jolla sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisen toimijan myös sosiaalihuollossa.

Momentin nimike on muutettu.


2020 IV lisätalousarvio 1 800 000
2020 talousarvio 350 000
2019 tilinpäätös 500 000
2018 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää konfliktialueilta kotiutettavien lasten vastaanottamisesta ja tähän varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 1 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastenasiaintalo-toimintamallien kehittämiseen ja valtakunnallistamiseen.

Selvitysosa:LASTA-hankkeessa kehitetty lastentalomalli levitetään valtakunnallisesti. Lastenasiaintalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä ja huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu- ja kehitys. Kehittämisessä hyödynnetään Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja sekä yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä kehitettyä yhteistyömallia ja muita toimintakäytäntöjä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
KEJO-käyttöönoton aikaistaminen -2 200
Lastenasiaintalo-toimintamallien kehittäminen ja valtakunnallistaminen 1 600
YTHS-investointi -250
Yhteensä -850

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 1 600 000
2019 I lisätalousarvio 813 000
2019 talousarvio 2 450 000
2018 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 1 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastenasiaintalo-toimintamallien kehittämiseen ja valtakunnallistamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8,5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämistä. Laitokselle sekä yhteistyökumppanina toimiville poliisihallitukselle ja syyttäjälaitokselle tarvitaan toimintaa varten henkilötyövuosia, joita koskeva maininta puuttui varsinaisesta talousarviosta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 1 600 000
2019 tilinpäätös 3 263 000
2018 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 8,5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalo-toimintamallien käynnistämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tekninen muutos -2 800
Tutkimusrahoituksen lisääminen (HO 2019) 4 000
Yhteensä 1 200

2020 talousarvio 25 000 000
2019 talousarvio 23 800 000
2018 tilinpäätös 21 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa. Siitä on vähennetty eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen määrärahalisäys (2,8 milj. euroa), mutta perustasoa on toisaalta korotettu 4 milj. eurolla. Näin momentin loppusumma on edellä mainittu 25 milj. euroa.

Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa osa (4 milj. euroa) sosiaalialan tutkimukseen, minkä tarpeellisuutta myös valtiovarainvaliokunta on useita kertoja korostanut. Rahoitus on tärkeä, koska sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimukseen ei ole ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtion korvaukseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää. 

Valiokunta pitää kuitenkin valitettavana, että kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus (ns. VTR-rahoitus) on edelleen varsin matala. VTR-rahoituksen taso on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut tuntuvasti, vaikka yliopistotasoinen terveyden tutkimus on erittäin vaikuttavaa kliinisen lääketieteen ja terveystieteiden osaamisen vahvistamisessa. Sen avulla on saatu merkittäviä hoidon laatua parantavia ja kustannuksia vähentäviä tuloksia. Saadun selvityksen mukaan mm. teknologiset mahdollisuudet sekä biolääketieteen ja biopankkitoiminnan käynnistyminen avaavat edelleen uusia mahdollisuuksia tutkimuksille, jotka edistävät hoidon kehittymistä. Myös potilasturvallisuuden edistäminen tarvitsee tuekseen tieteellistä tutkimusnäyttöä.

Valtion rahoituksen niukkuudesta johtuen osa erva-alueista rahoittaa VTR-tutkimusta myös kuntien rahoituksella, mutta sote-uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus päättyy, kun vastuu sote-palveluista siirtyy maakunnille.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että terveystieteellisen tutkimusrahoituksen jatkuvuus turvataan myös tulevassa sote-rakenteessa. On siksi ratkaistava, miten valtion myöntämä tutkimusrahoitus on tarkoituksenmukaista kanavoida maakunnille ja onko nykyistä monikanavaista rahoitusta tarpeen selkeyttää. Valiokunnan mielestä tutkimusrahoitus ei voi olla osa yleiskatteellista rahoitusta, vaan tutkimusresurssit ja niiden riittävä taso tulee turvata ja varmistaa näin tutkimustyön pitkäjänteisyys ja rahoituksen ennakoitavuus. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta edellyttää, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa.

Hoitotyön tutkimus. Valiokunta korostaa myös hoitotyön tutkimusta, johon se on osoittanut lisäresursseja useina vuosina. Hoitotyön tutkimuksella voidaan korvata tehottomat käytännöt tutkimukseen perustuvilla käytännöillä, mikä edistää laatu- ja potilasturvallisuusvaatimusten mukaista hoitoa ja hillitsee osaltaan kustannusten kasvua. Tutkimukseen perustuvilla suosituksilla voidaan yhtenäistää perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä ja varmistaa näin tasalaatuinen ja turvallinen hoito hoitopaikasta ja hoitotyöntekijästä riippumatta. Valiokunta lisää hoitotyön tutkimusresursseja 100 000 eurolla, joka on tarkoitettu erityisesti hoitosuositusten ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen (mom. 33.03.04).

Kansalliset osaamiskeskittymät. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kannalta on tärkeää, että talousarvioesitykseen sisältyy 7 milj. euron määräraha sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen (33.03.25). Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien (mm. kansallinen syöpäkeskus ja genomikeskus, biopankit, lääkekehityskeskus) perustamista ja toiminnan kehittämistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus on 6.2.2020 antanut eduskunnalle esityksen sosiaalihuoltolain muutoksesta (HE 5/2020 vp), jolla mahdollistetaan yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoittaminen valtion varoista. Vuoden 2020 talousarviossa momentille on myönnetty 25 000 000 euroa, josta 21 000 000 euroa on tarkoitus käyttää terveydenhuollon tutkimukseen ja 4 000 000 euroa sosiaalityön tutkimukseen.

Määrärahaa käytetään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriön määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

Momentin nimike on muutettu.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 25 000 000
2019 tilinpäätös 23 800 000
2018 tilinpäätös 21 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 61 600 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 900 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille ja 4 500 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille.


2020 talousarvio 96 000 000
2019 talousarvio 96 000 000
2018 tilinpäätös 92 860 141

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille

8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisien asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille valtion korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamiseksi siten, että sairaanhoitopiirit velvoitetaan järjestämään tuomioistuinten pyynnöstä lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antaminen.

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 15 200 000
2019 talousarvio 15 200 000
2018 tilinpäätös 12 014 794

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille

8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisien asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille valtion korvausten maksamiseen.

35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon laajentamisen toimeenpanoon vuonna 2020 maksettaviin valtionavustuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyvistä toimenpiteistä.


2020 IV lisätalousarvio 5 000 000
2020 talousarvio 1 400 000
2019 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2020 talousarvio 480 000
2019 talousarvio 480 000
2018 tilinpäätös 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

Selvitysosa:Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä ja vuonna 2016 hakemuksia rekisteröitiin noin 5 600. Vuonna 2017 suojelua haki noin 5 000 ja vuonna 2018 4 500 henkilöä. Kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä on vuodesta 2015 lukien saanut kielteisen päätöksen hakemukseen noin 40 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua ja tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista kunnat voivat hakea korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Korvaukseen oikeuttavista kustannuksista sekä sen hakemisesta ja maksamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella.


2020 talousarvio 5 346 000
2019 talousarvio 5 346 000
2018 tilinpäätös 20 548

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

(38.) Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2019 talousarvio
2018 tilinpäätös 100 000 000

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on kirjaukset peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta. Rakenteeksi esitetään maakuntiin pohjautuvaa järjestämistä, jonka puitteissa palveluita kehitetään. Palveluiden sisältöä säädetään osin mitoituksilla (hoitotakuu, henkilöstömitoitukset) ja osin kehittämällä toimintoja strategisesti esimerkiksi mielenterveysasiakkaille ja ikäihmisille. Myös lääkelainsäädännön uudistus edistää asiakkaiden hoitoa.

Ennen uudistuksen voimaantuloa nykyjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä on valmiudet toteuttaa tulevat vaatimukset. On todennäköistä, että esimerkiksi saatavuus paranee etupainotteisesti kehittämisohjelmien myötä. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Kehittämishankkeet kohdentuvat mm. seuraaviin aiheisiin:

  • — Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen mm. hoitotakuulla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden keskellä.
  • — Ikäihmisten hoitoa ja hoivaa parannetaan valmistelemalla hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus, kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma.
  • — Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategian valmistelu.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin (HO 2019) 5 000
Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategia (HO 2019) 10 000
Kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeilujen laajentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 2 500
Kotihoidon kehittämishanke (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen (HO 2019) 5 000
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 4 500
Palvelurakenteen kehittäminen toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi 1 000
Peruspalveluiden saatavuus (hoitotakuun kiristäminen) (HO 2019) 60 000
Poikkihallinnollisen ikäohjelman laadinta (HO 2019 kertaluonteinen) 5 000
Poikkihallinnollisen lapsistrategian laadinta (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Yhteensä 97 000

2020 talousarvio 97 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 96 910 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) enintään 1 000 000 euroa palvelurakenteen vahvistamisen erityistehtävään Vaasan sairaanhoitopiirille.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Vähennys 90 000 euroa talousarvioesityksen 97 000 000 euroon nähden aiheutuu lapsistrategiaa toimeenpanevan projektipäällikön palkkauskustannusten siirrosta momentille 23.01.01.

Talousarvioesitykseen nähden toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi kohdennettua määrärahaa tarkennetaan koskemaan Vaasan sairaanhoitopiirin erityistehtävää palvelurakenteen vahvistamisessa.


2020 talousarvio 96 910 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille ehdotetaan 96,9 milj. euron määrärahaa, jolla edistetään hallitusohjelman mukaisia tavoitteita mm. peruspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta. Näin pyritään parantamaan palvelujärjestelmän toimivuutta siten, että se edistää myöhemmin toteutettavan maakuntiin pohjautuvan rakenneuudistuksen toimeenpanoa. Kehittämistoiminnalla on myös tarkoitus vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Määrärahasta käytetään 60 milj. euroa peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen. Uudistuksen keskiössä on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jonka tavoitteena on mm. parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja yhteentoimivuutta sekä lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa. Ohjelman alle on koottu mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian ja ikäohjelman laatimiseen liittyvät toimet. Tarkoitus on säätää myös ns. seitsemän päivän hoitotakuusta eli pääsystä terveydenhuollon ammattihenkilölle perusterveydenhuollossa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan käytetään myös momentin 33.03.31 määrärahaa, jolloin käytettävissä on 70 milj. euron määräraha.

Valiokunta pitää tätä ohjelmakokonaisuutta kannatettavana ja painottaa erityisesti perustason palveluiden vahvistamista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä sekä sähköisten palveluiden hyödyntämistä, joilla parannetaan palvelujen laatua ja tuottavuutta.

On erittäin tärkeää kehittää ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, sillä väestön ikääntyessä vanhusten määrä, palvelutarve sekä niihin liittyvät kustannukset kasvavat voimakkaasti. THL:n arvion mukaan nykytilanteen ja vuoden 2017 hintatason perusteella sote-menot kasvavat pääosin väestön ikääntymisen vuoksi noin 17 prosenttia vuosina 2017—2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu on jo yli 29 prosenttia. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. toiminnan vaikuttavuuteen sekä oikea-aikaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen. Valiokunta korostaa myös panostuksia muistisairautta ennaltaehkäiseviin toimiin, sillä saadun selvityksen mukaan muistisairaudet ovat vanhuspalveluissa suurin palvelun tarvetta aiheuttava tekijä; ympärivuorokautinen hoito kohdentuu lähes kokonaan muistisairaille ja kotihoidostakin merkittävä osa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitohenkilökunnan riittävyyteen, joka on vanhuspalveluiden keskeinen haaste tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen henkilömitoituksesta (0,7) on tarkoitus säätää lain tasolla, mutta tämän lisäksi tarvitaan lisäresursseja myös muuhun hoitotyöhön sekä kotiin vietäviin palveluihin. Erityisen tärkeää on panostaa hoiva- ja hoitotyön johtamiseen ja varmistaa, että henkilöstömitoituksen nosto vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa. Osaavan ja riittävän henkilöstön rinnalla tarvitaan myös uusia toimintatapoja, teknologian hyväksikäyttämistä ym. apukeinoja. Myös vanhuspalvelujen laadun valtakunnallisen seurannan kehittämistarpeita on arvioitava.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla hoito- ja hoivatyöhön on vaikea saada ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. On siksi tärkeä tehostaa koulutusta ja muita toimia, joilla varmistetaan hoito- ja hoivahenkilöstön riittävä ruotsin kielen osaaminen. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoiva-alalla työskentelevien ruotsin kielen taidon vahvistamiseen pääkaupunkiseudulla. On myös myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha palvelurakenteen kehittämiseksi toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan sisältyy myös omaishoidon kehittämishanke, jonka painopisteenä on hyvien käytäntöjen levittäminen koko maahan ja omaishoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Omaishoito hillitsee palvelujen kustannusten kasvua korvaamalla kalliimpia hoitomuotoja. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020—2023 arvioidaan, että omais- ja perhehoidon kehittämisellä saatava säästö on kokonaisuudessaan 220 milj. euroa vuoden 2020 tasossa. Omaishoidon kustannustietojen puuttuessa todellisen säästön arvioiminen on kuitenkin vaikeaa.

Valiokunta nostaa esille myös mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet, sillä mielenterveyshäiriöt ovat yleisin pysyvän työkyvyttömyyden syy. Niistä aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittavat, OECD:n arvion mukaan vuositasolla jopa noin 11 mrd. euroa.

Saadun selvityksen mukaan kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet liittyvät palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, perustasolla toteutuvan hoidon vähäisyyteen sekä lähipalveluiden riittämättömyyteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden rakenteellinen ja toiminnallinen pirstaleisuus. Palvelujen saantia vaikeuttaa myös se, että vain terveyskeskuksilla on lakisääteinen mielenterveyden häiriöiden hoitamisen velvoite, kun taas muiden toimijoiden (mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto) tehtävänä on pelkästään tukea ja edistää mielenterveyttä. Saadun selvityksen mukaan esim. kouluissa tehtävän mielenterveystyön tilastointi on puutteellista, mikä vaikeuttaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitokokonaisuuksien kehittämistä ja laadun seurantaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahasta käytetään 10 milj. euroa kansallisen poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian laatimiseen osana peruspalvelujen kehittämistä. Tässä yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa nimenomaan perustason palveluja niin, että ne vastaavat aidosti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- sekä myös päihdeongelmiin liittyviin palvelutarpeisiin ja varmistavat riittävän nopeasti avun piiriin pääsemisen. On myös tärkeää parantaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kouluterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyden lievien oireiden ja häiriöiden hoidossa. Valiokunta painottaa myös koko perheen tilanteen huomioon ottamista ja riittävän avun ja tuen tarjoamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että myös lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja muutosohjelman jatkoon on varattu talousarvioesityksessä 10 milj. euroa (mom. 33.03.31). Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkuvuus varmistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. On myös huolehdittava LAPE-kehittämistyön yhteensovittamisesta muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen kanssa.

Lääkehuollon kehittäminen

Hallitusohjelman mukaisesti lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Lääkealan kehittämistyön tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.

Saadun selvityksen mukaan lääkealan kehittäminen aloitetaan sote-uudistuksen ja monikanavarahoituksen selvittämisen rinnalla. Kehittämistyö jakaantuu osakokonaisuuksiin: 1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, 2) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen ja 3) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.

Lääkehuollon kehittämisen kokonaisuus on laaja ja vaatii pitkäjänteistä ylivaalikautista työtä, jonka rahoitustarpeen arvioidaan olevan 18—30 milj. euroa. Parhaillaan on käynnissä selvityshankkeita, jotka tukevat tiekartan toimeenpanon käynnistämistä. Talousarvioesityksessä ei kohdenneta lisäresursseja asian valmisteluun, vaan jatkovalmistelu on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana olemassa olevilla henkilöresursseilla.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa lääkehuollon tiekarttaan liittyvien selvitysten laatimiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 97 410 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

6) enintään 1 000 000 euroa palvelurakenteen vahvistamisen erityistehtävään Vaasan sairaanhoitopiirille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Lisäyksestä 5 000 000 euroa kohdentuu Vastuullinen työkyvyn tuki -hankkeeseen eli ns. Keski-Suomen mallin laajentamiseen valtakunnalliseksi. Keski-Suomen OTE-kärkihankkeessa on luotu yhteistyöllä saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäisille. Hankkeella pyritään työllisyyden parantamiseen panostamalla työssäkäyvän väestön työkyvyn tukemiseen ja sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseen.

Lisäyksestä 7 500 000 euroa kohdentuu Työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamiselle vuosina 2020—2022. Työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamisella lisätään työttömien työkyvyn tuen palvelujen saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Näin tuetaan työttömien työllistymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä.

Lisäyksestä 4 000 000 euroa kohdentuu Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalle. Toimenpideohjelma lisää työpaikkojen valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä lyhyellä aikavälillä mm. sujuvan työterveysyhteistyön ja työn muokkauksen keinoin.

Vähennys 5 000 000 euroa on siirtoa momentille 28.90.30 ja liittyy vanhuspalvelulain muutokseen (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä). Lain muutosta koskeva HE 4/2020 vp on annettu eduskunnalle 6.2.2020 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020.

Momentilta suunnataan rahoitusta useaan hallitusohjelman mukaiseen palvelurakenteen kehittämishankkeeseen. Momentilla oleva 10 henkilötyövuoden rajoite ei riitä tarvittavan lisäresurssin palkkaamiseen, minkä vuoksi sitä on korotettava. Lisäresursointia tarvitaan mm. tulevaisuuden sote-keskus- ja lääkehuollon tiekartta -hankkeissa.


2020 IV lisätalousarvio 11 500 000
2020 talousarvio 97 410 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.


2020 talousarvio 28 990 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 28 990 000
2018 tilinpäätös 28 990 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 21 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointiin, henkilöstön kouluttamiseen ja ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvakotien määrän lisäämiseen sekä toiminnan kehittämiseen (HO 2019) 2 000
Yhteensä 2 000

2020 talousarvio 21 550 000
2019 talousarvio 19 550 000
2018 tilinpäätös 17 550 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle vuonna 2015, minkä jälkeen määrärahatasoa on nostettu tasaisesti 8 milj. eurosta ensi vuoden 21,6 milj. euroon. Kehyskauden aikana määräraha nousee edelleen 24,6 milj. euroon. Turvakotien määrä on tänä aikana kasvanut 19 turvakodista 28:een ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 202:aan. Edellä mainitun rahoituksen myötä paikkojen arvioidaan nousevan edelleen noin 250 perhepaikkaan.

Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää, että tarjolla on riittävästi turvakotipaikkoja. Euroopan Neuvoston asukaslukuun perustuvan suosituksen mukaisesti Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Kyseessä on kuitenkin laskennallinen suositus, jossa ei huomioida maan väkivaltatilannetta ja muita erityispiirteitä.

Vaikka turvakotipaikkojen määrä on kasvanut, niitä ei saadun selvityksen mukaan ole vieläkään riittävästi. Turvakotiverkoston maantieteellistä kattavuutta tulee siksi parantaa ja lisätä niiden alueiden turvakotien kapasiteettia, missä alueen paikkamäärä ei ole edelleenkään riittävä.

Saatujen kokemusten pohjalta on myös perusteltua selvittää, mikä olisi turvakotien ja turvakotipaikkojen todellinen tarve Suomessa. Tämä edistäisi toiminnan ja sen vaatimien resurssien pitkäjänteistä suunnittelua.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa turvakotitoiminnan kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 22 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointiin, henkilöstön kouluttamiseen ja ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Tehtävien määrä on kasvanut turvakotitoiminnan laajentuessa. Vuoden 2020 aikana on tarkoitus avata harvaan asutuille alueille etäturvakoteja, joiden käynnistäminen vaatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lisätyöpanosta. Turvakotilain uudistuksessa THL:n tehtäviin lisättiin toiminnan arviointi, jota ei mainita momentin nykyisissä perusteluissa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 22 550 000
2019 tilinpäätös 19 550 000
2018 tilinpäätös 17 550 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -200
Yhteensä -200

2020 talousarvio 2 750 000
2019 talousarvio 2 950 000
2018 tilinpäätös 3 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin määräraha on 2,75 milj. euroa, mikä on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Hallituksen esityksessä todetaan (Y50), että sosiaalialan osaamiskeskusten määrärahaan tehdään 0,5 milj. euron tasokorotus vuosina 2020—2022 ja että momentin määräraha nousee näin 2,75 milj. euroon. Tämä kirjaus viittaa budjettiriihen yhteydessä tehtyyn korotukseen suhteessa valtiovarainministeriön ehdotukseen, mutta käytännössä määräraha siis alenee aiempiin, mm. vuosiin 2018 ja 2019 nähden.

Hallitusohjelmaan sisältyy runsaasti vaativia tehtäviä sosiaalialan kehittämiseksi, ja siksi sosiaalialan osaamiskeskusten asemaa on perusteltua vahvistaa. Etenkin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on varmistettava sosiaalihuollon ja sosiaalityön osaaminen ja huolehdittava sosiaalityön ydinprosessin vahvistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteen toimivuudesta. Myös sosiaalihuollon palvelujen digitalisaatiossa ja tiedonhallinnan yhtenäistämisessä on edelleen paljon työtä.

Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat turvataan pitkäjänteisesti.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 3 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 6 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.

Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.

Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin (1015/2005, 12 §) valtioneuvoston rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -150
Yhteensä -150

2020 talousarvio 6 950 000
2019 talousarvio 7 100 000
2018 tilinpäätös 6 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 6 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.