Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on kirjaukset peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta. Rakenteeksi esitetään maakuntiin pohjautuvaa järjestämistä, jonka puitteissa palveluita kehitetään. Palveluiden sisältöä säädetään osin mitoituksilla (hoitotakuu, henkilöstömitoitukset) ja osin kehittämällä toimintoja strategisesti esimerkiksi mielenterveysasiakkaille ja ikäihmisille. Myös lääkelainsäädännön uudistus edistää asiakkaiden hoitoa.

Ennen uudistuksen voimaantuloa nykyjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä on valmiudet toteuttaa tulevat vaatimukset. On todennäköistä, että esimerkiksi saatavuus paranee etupainotteisesti kehittämisohjelmien myötä. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Kehittämishankkeet kohdentuvat mm. seuraaviin aiheisiin:

  • — Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen mm. hoitotakuulla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden keskellä.
  • — Ikäihmisten hoitoa ja hoivaa parannetaan valmistelemalla hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus, kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma.
  • — Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategian valmistelu.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin (HO 2019) 5 000
Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategia (HO 2019) 10 000
Kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeilujen laajentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 2 500
Kotihoidon kehittämishanke (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen (HO 2019) 5 000
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 4 500
Palvelurakenteen kehittäminen toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi 1 000
Peruspalveluiden saatavuus (hoitotakuun kiristäminen) (HO 2019) 60 000
Poikkihallinnollisen ikäohjelman laadinta (HO 2019 kertaluonteinen) 5 000
Poikkihallinnollisen lapsistrategian laadinta (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Yhteensä 97 000

2020 talousarvio 97 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 96 910 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) enintään 1 000 000 euroa palvelurakenteen vahvistamisen erityistehtävään Vaasan sairaanhoitopiirille.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Vähennys 90 000 euroa talousarvioesityksen 97 000 000 euroon nähden aiheutuu lapsistrategiaa toimeenpanevan projektipäällikön palkkauskustannusten siirrosta momentille 23.01.01.

Talousarvioesitykseen nähden toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi kohdennettua määrärahaa tarkennetaan koskemaan Vaasan sairaanhoitopiirin erityistehtävää palvelurakenteen vahvistamisessa.


2020 talousarvio 96 910 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille ehdotetaan 96,9 milj. euron määrärahaa, jolla edistetään hallitusohjelman mukaisia tavoitteita mm. peruspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta. Näin pyritään parantamaan palvelujärjestelmän toimivuutta siten, että se edistää myöhemmin toteutettavan maakuntiin pohjautuvan rakenneuudistuksen toimeenpanoa. Kehittämistoiminnalla on myös tarkoitus vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Määrärahasta käytetään 60 milj. euroa peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen. Uudistuksen keskiössä on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jonka tavoitteena on mm. parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja yhteentoimivuutta sekä lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa. Ohjelman alle on koottu mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian ja ikäohjelman laatimiseen liittyvät toimet. Tarkoitus on säätää myös ns. seitsemän päivän hoitotakuusta eli pääsystä terveydenhuollon ammattihenkilölle perusterveydenhuollossa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan käytetään myös momentin 33.03.31 määrärahaa, jolloin käytettävissä on 70 milj. euron määräraha.

Valiokunta pitää tätä ohjelmakokonaisuutta kannatettavana ja painottaa erityisesti perustason palveluiden vahvistamista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä sekä sähköisten palveluiden hyödyntämistä, joilla parannetaan palvelujen laatua ja tuottavuutta.

On erittäin tärkeää kehittää ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, sillä väestön ikääntyessä vanhusten määrä, palvelutarve sekä niihin liittyvät kustannukset kasvavat voimakkaasti. THL:n arvion mukaan nykytilanteen ja vuoden 2017 hintatason perusteella sote-menot kasvavat pääosin väestön ikääntymisen vuoksi noin 17 prosenttia vuosina 2017—2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu on jo yli 29 prosenttia. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. toiminnan vaikuttavuuteen sekä oikea-aikaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen. Valiokunta korostaa myös panostuksia muistisairautta ennaltaehkäiseviin toimiin, sillä saadun selvityksen mukaan muistisairaudet ovat vanhuspalveluissa suurin palvelun tarvetta aiheuttava tekijä; ympärivuorokautinen hoito kohdentuu lähes kokonaan muistisairaille ja kotihoidostakin merkittävä osa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitohenkilökunnan riittävyyteen, joka on vanhuspalveluiden keskeinen haaste tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen henkilömitoituksesta (0,7) on tarkoitus säätää lain tasolla, mutta tämän lisäksi tarvitaan lisäresursseja myös muuhun hoitotyöhön sekä kotiin vietäviin palveluihin. Erityisen tärkeää on panostaa hoiva- ja hoitotyön johtamiseen ja varmistaa, että henkilöstömitoituksen nosto vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa. Osaavan ja riittävän henkilöstön rinnalla tarvitaan myös uusia toimintatapoja, teknologian hyväksikäyttämistä ym. apukeinoja. Myös vanhuspalvelujen laadun valtakunnallisen seurannan kehittämistarpeita on arvioitava.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla hoito- ja hoivatyöhön on vaikea saada ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. On siksi tärkeä tehostaa koulutusta ja muita toimia, joilla varmistetaan hoito- ja hoivahenkilöstön riittävä ruotsin kielen osaaminen. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoiva-alalla työskentelevien ruotsin kielen taidon vahvistamiseen pääkaupunkiseudulla. On myös myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha palvelurakenteen kehittämiseksi toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan sisältyy myös omaishoidon kehittämishanke, jonka painopisteenä on hyvien käytäntöjen levittäminen koko maahan ja omaishoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Omaishoito hillitsee palvelujen kustannusten kasvua korvaamalla kalliimpia hoitomuotoja. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020—2023 arvioidaan, että omais- ja perhehoidon kehittämisellä saatava säästö on kokonaisuudessaan 220 milj. euroa vuoden 2020 tasossa. Omaishoidon kustannustietojen puuttuessa todellisen säästön arvioiminen on kuitenkin vaikeaa.

Valiokunta nostaa esille myös mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet, sillä mielenterveyshäiriöt ovat yleisin pysyvän työkyvyttömyyden syy. Niistä aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittavat, OECD:n arvion mukaan vuositasolla jopa noin 11 mrd. euroa.

Saadun selvityksen mukaan kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet liittyvät palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, perustasolla toteutuvan hoidon vähäisyyteen sekä lähipalveluiden riittämättömyyteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden rakenteellinen ja toiminnallinen pirstaleisuus. Palvelujen saantia vaikeuttaa myös se, että vain terveyskeskuksilla on lakisääteinen mielenterveyden häiriöiden hoitamisen velvoite, kun taas muiden toimijoiden (mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto) tehtävänä on pelkästään tukea ja edistää mielenterveyttä. Saadun selvityksen mukaan esim. kouluissa tehtävän mielenterveystyön tilastointi on puutteellista, mikä vaikeuttaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitokokonaisuuksien kehittämistä ja laadun seurantaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahasta käytetään 10 milj. euroa kansallisen poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian laatimiseen osana peruspalvelujen kehittämistä. Tässä yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa nimenomaan perustason palveluja niin, että ne vastaavat aidosti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- sekä myös päihdeongelmiin liittyviin palvelutarpeisiin ja varmistavat riittävän nopeasti avun piiriin pääsemisen. On myös tärkeää parantaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kouluterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyden lievien oireiden ja häiriöiden hoidossa. Valiokunta painottaa myös koko perheen tilanteen huomioon ottamista ja riittävän avun ja tuen tarjoamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että myös lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja muutosohjelman jatkoon on varattu talousarvioesityksessä 10 milj. euroa (mom. 33.03.31). Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkuvuus varmistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. On myös huolehdittava LAPE-kehittämistyön yhteensovittamisesta muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen kanssa.

Lääkehuollon kehittäminen

Hallitusohjelman mukaisesti lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Lääkealan kehittämistyön tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.

Saadun selvityksen mukaan lääkealan kehittäminen aloitetaan sote-uudistuksen ja monikanavarahoituksen selvittämisen rinnalla. Kehittämistyö jakaantuu osakokonaisuuksiin: 1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, 2) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen ja 3) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.

Lääkehuollon kehittämisen kokonaisuus on laaja ja vaatii pitkäjänteistä ylivaalikautista työtä, jonka rahoitustarpeen arvioidaan olevan 18—30 milj. euroa. Parhaillaan on käynnissä selvityshankkeita, jotka tukevat tiekartan toimeenpanon käynnistämistä. Talousarvioesityksessä ei kohdenneta lisäresursseja asian valmisteluun, vaan jatkovalmistelu on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana olemassa olevilla henkilöresursseilla.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa lääkehuollon tiekarttaan liittyvien selvitysten laatimiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 97 410 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

6) enintään 1 000 000 euroa palvelurakenteen vahvistamisen erityistehtävään Vaasan sairaanhoitopiirille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Lisäyksestä 5 000 000 euroa kohdentuu Vastuullinen työkyvyn tuki -hankkeeseen eli ns. Keski-Suomen mallin laajentamiseen valtakunnalliseksi. Keski-Suomen OTE-kärkihankkeessa on luotu yhteistyöllä saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäisille. Hankkeella pyritään työllisyyden parantamiseen panostamalla työssäkäyvän väestön työkyvyn tukemiseen ja sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseen.

Lisäyksestä 7 500 000 euroa kohdentuu Työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamiselle vuosina 2020—2022. Työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamisella lisätään työttömien työkyvyn tuen palvelujen saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Näin tuetaan työttömien työllistymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä.

Lisäyksestä 4 000 000 euroa kohdentuu Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalle. Toimenpideohjelma lisää työpaikkojen valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä lyhyellä aikavälillä mm. sujuvan työterveysyhteistyön ja työn muokkauksen keinoin.

Vähennys 5 000 000 euroa on siirtoa momentille 28.90.30 ja liittyy vanhuspalvelulain muutokseen (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä). Lain muutosta koskeva HE 4/2020 vp on annettu eduskunnalle 6.2.2020 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020.

Momentilta suunnataan rahoitusta useaan hallitusohjelman mukaiseen palvelurakenteen kehittämishankkeeseen. Momentilla oleva 10 henkilötyövuoden rajoite ei riitä tarvittavan lisäresurssin palkkaamiseen, minkä vuoksi sitä on korotettava. Lisäresursointia tarvitaan mm. tulevaisuuden sote-keskus- ja lääkehuollon tiekartta -hankkeissa.


2020 IV lisätalousarvio 11 500 000
2020 talousarvio 97 410 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.